Näky Raamatussa
Esa Juutilainen
Raamattu ei mainitse kertaakaan sanaa ”näky” siinä merkityksessä kuin nyt käsittelen sitä. Raamatun näky-sana tarkoittaa aina ilmestystä, profetiaa. Tänä päivänä käytämme näkyä ilmauksena, joka tarkoittaa monia eri asioita, varsinkin englanninkielisenä käsitteenä ”visio”. Raamatussa puhutaan kyllä ihmisistä, jotka Jumalan antama näky on saanut vallata. Minkälainen sitten on Jumalan antama näky?
Näky voi olla Jumalan antama visio jostakin, jonka haluamme toteuttaa. Se on Jumalan antama päämäärä, joka syntyy uskon kautta. Näky on myös Jumalan vaikuttama usko siihen, että jotain tapahtuu.
Monesti näky on vain sitä, että Jumala on avannut ihmisen silmät näkemään jonkun asian tärkeäksi. Se alkaa usein pienestä, yleensä rukouksessa saadusta hiukan epäselvästä ilmestyksestä tai kokemuksesta. Joskus rukouksessa silmien eteen vain piirtyy unelma, jonka Jumala vaikuttaa ja josta pikkuhiljaa tulee suorastaan pakkomielle. Toisella kertaa Jumala voi antaa voimakkaankin ilmestyksen jostain asiasta. Joillakin ihmisillä on esimerkiksi jo pienestä lähtien ollut näky siitä, että Jumala lähettää heidät lähetyskentälle.
Näky vaikuttaa tahtomista
Kun Jumala antaa meille näyn, Hän myös vaikuttaa meissä tahtomista ja tekemistä. Olen usein puhunut rukouksesta ja sen tärkeydestä. Useimmiten juuri rukouksessa Jumala pääsee puhumaan meille ja siksi myös näky syntyy rukouksessa. Kun etsit Jumalaa, hän vastaa etsintääsi ja vastauksena on usein näky.
Aabraham, silloin vielä Abram, oli ihminen, joka etsi Jumalaa. Jumala antoi hänelle näyn maasta, jonka hän tulee osoittamaan Aabrahamille, ja suuresta kansasta, joka syntyy Aabrahamin siemenestä. Tämän näyn kantamana Aabraham lähti maastaan, suvustaan ja isänsä kodista kohti tuntematonta.
Usko ja näky
Heb. 11-lukua sanotaan usein uskon luvuksi, mutta yhtä hyvin sitä voisi sanoa näyn luvuksi. Se kertoo ihmisistä, joilla oli näky Jumalalta ja jotka pyrkivät kohti tuota näkyä.
Usko ja näky ovatkin kuin siiamilaiset kaksoset. Näky synnyttää uskon. Kun kuulet Jumalan äänen tai näet hengessä Jumalan toimivan, sinussa syntyy usko.
Vain ihminen, jolla on näky, voi saavuttaa Jumalan antaman päämäärän ja kestää loppuun asti. Jumalan tapa toimia meidän elämässämme on piirtää ajatusmaailmaamme kuva tavoitteesta, johon Hän haluaa meidät johdattaa. Ilman näkyä työmme on helposti vain toimintaa toiminnan vuoksi ja vastoinkäymisten tultua annamme helposti periksi.
Aabrahamilla oli näky Luvatusta maasta. Ei Aabrahaminkaan näky ollut selvä, kun hän lähti Kaldean Uurista Harraniin, mutta silti hän lähti liikkeelle. Hän oli valmis toteuttamaan näkyä, jonka hän sai Jumalalta, vaikka ei tiennytkään, minne sen seuraaminen hänet johtaisi.
Aabraham vaelsi vuosia Jumalan yhteydessä. Hän kasvoi Jumalan tuntemisessa ja oppi aina enemmän Herrasta ja hänen johdatuksestaan. Vähä vähältä Jumala pystyi avaamaan yhä enemmän Aabrahamin silmiä. Aabrahamin hengellinen näkökyky parani samassa suhteessa kuin hän kasvoi hengellisesti, ja tämän hengellisen kasvun myötä Jumala puolestaan pystyi antamaan Aabrahamille aina suurempia näkyjä.
Jumala ei voi antaa meille enempää kuin me pystymme näkemään. "Ja Herra sanoi Abramille, sen jälkeen kuin Loot oli hänestä eronnut: “Nosta silmäsi ja katso siitä paikasta, missä olet, pohjoiseen, etelään, itään ja länteen. Sillä kaiken maan, jonka näet, minä annan sinulle ja sinun jälkeläisillesi ikuisiksi ajoiksi. " (1 Moos 13:14-15). Todennäköisesti Aabrahamin näky oli hänen aikalaistensa silmissä täysin utopistinen.
Esa Juutilainen
Raamattu ei mainitse kertaakaan sanaa ”näky” siinä merkityksessä kuin nyt käsittelen sitä. Raamatun näky-sana tarkoittaa aina ilmestystä, profetiaa. Tänä päivänä käytämme näkyä ilmauksena, joka tarkoittaa monia eri asioita, varsinkin englanninkielisenä käsitteenä ”visio”. Raamatussa puhutaan kyllä ihmisistä, jotka Jumalan antama näky on saanut vallata. Minkälainen sitten on Jumalan antama näky?
Näky voi olla Jumalan antama visio jostakin, jonka haluamme toteuttaa. Se on Jumalan antama päämäärä, joka syntyy uskon kautta. Näky on myös Jumalan vaikuttama usko siihen, että jotain tapahtuu.
Monesti näky on vain sitä, että Jumala on avannut ihmisen silmät näkemään jonkun asian tärkeäksi. Se alkaa usein pienestä, yleensä rukouksessa saadusta hiukan epäselvästä ilmestyksestä tai kokemuksesta. Joskus rukouksessa silmien eteen vain piirtyy unelma, jonka Jumala vaikuttaa ja josta pikkuhiljaa tulee suorastaan pakkomielle. Toisella kertaa Jumala voi antaa voimakkaankin ilmestyksen jostain asiasta. Joillakin ihmisillä on esimerkiksi jo pienestä lähtien ollut näky siitä, että Jumala lähettää heidät lähetyskentälle.
Näky vaikuttaa tahtomista
Kun Jumala antaa meille näyn, Hän myös vaikuttaa meissä tahtomista ja tekemistä. Olen usein puhunut rukouksesta ja sen tärkeydestä. Useimmiten juuri rukouksessa Jumala pääsee puhumaan meille ja siksi myös näky syntyy rukouksessa. Kun etsit Jumalaa, hän vastaa etsintääsi ja vastauksena on usein näky.
Aabraham, silloin vielä Abram, oli ihminen, joka etsi Jumalaa. Jumala antoi hänelle näyn maasta, jonka hän tulee osoittamaan Aabrahamille, ja suuresta kansasta, joka syntyy Aabrahamin siemenestä. Tämän näyn kantamana Aabraham lähti maastaan, suvustaan ja isänsä kodista kohti tuntematonta.
Usko ja näky
Heb. 11-lukua sanotaan usein uskon luvuksi, mutta yhtä hyvin sitä voisi sanoa näyn luvuksi. Se kertoo ihmisistä, joilla oli näky Jumalalta ja jotka pyrkivät kohti tuota näkyä.
Usko ja näky ovatkin kuin siiamilaiset kaksoset. Näky synnyttää uskon. Kun kuulet Jumalan äänen tai näet hengessä Jumalan toimivan, sinussa syntyy usko.
Vain ihminen, jolla on näky, voi saavuttaa Jumalan antaman päämäärän ja kestää loppuun asti. Jumalan tapa toimia meidän elämässämme on piirtää ajatusmaailmaamme kuva tavoitteesta, johon Hän haluaa meidät johdattaa. Ilman näkyä työmme on helposti vain toimintaa toiminnan vuoksi ja vastoinkäymisten tultua annamme helposti periksi.
Aabrahamilla oli näky Luvatusta maasta. Ei Aabrahaminkaan näky ollut selvä, kun hän lähti Kaldean Uurista Harraniin, mutta silti hän lähti liikkeelle. Hän oli valmis toteuttamaan näkyä, jonka hän sai Jumalalta, vaikka ei tiennytkään, minne sen seuraaminen hänet johtaisi.
Aabraham vaelsi vuosia Jumalan yhteydessä. Hän kasvoi Jumalan tuntemisessa ja oppi aina enemmän Herrasta ja hänen johdatuksestaan. Vähä vähältä Jumala pystyi avaamaan yhä enemmän Aabrahamin silmiä. Aabrahamin hengellinen näkökyky parani samassa suhteessa kuin hän kasvoi hengellisesti, ja tämän hengellisen kasvun myötä Jumala puolestaan pystyi antamaan Aabrahamille aina suurempia näkyjä.
Jumala ei voi antaa meille enempää kuin me pystymme näkemään. "Ja Herra sanoi Abramille, sen jälkeen kuin Loot oli hänestä eronnut: “Nosta silmäsi ja katso siitä paikasta, missä olet, pohjoiseen, etelään, itään ja länteen. Sillä kaiken maan, jonka näet, minä annan sinulle ja sinun jälkeläisillesi ikuisiksi ajoiksi. " (1 Moos 13:14-15). Todennäköisesti Aabrahamin näky oli hänen aikalaistensa silmissä täysin utopistinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Pidä näystä kiinni
Aina, kun näky alkaa sammua, meidän on mentävä uudelleen Jumalan eteen. Mutta kun sinulla on näky Jumalalta, ei yksikään ihminen eikä henkivalta voi estää näkysi toteutumista. Pidä siis näystäsi kiinni ja jos tunnet kadottavasi sen, etsi Jumalaa ja Hänen tahtoaan yhä uudelleen ja uudelleen.
Beduiineilla on sanonta: “Koirat haukkuvat, mutta karavaani kulkee.” Se kuvaa hyvin tilannetta, jossa kuljet kohti näyn toteutumista elämässäsi. On vain yksi ihminen maailmassa, joka voi estää näkysi toteutumisen, ja se olet sinä itse. Jumala voi antaa sinulle näyn vain, jos vietät aikaa Hänen kanssaan.
Tänä päivänä koen, että Jumala haluaa antaa meille näyn Hänen mahdollisuuksistaan. Hän ei halua, että teemme Hänen työtään omassa voimassamme.
Turvallisin paikka
Kun meillä on näky Jumalan mahdollisuuksista ja näky yliluonnollisesta Jumalasta, emme pelkää lähteä tuntemattomaan. Se, että lähdemme toteuttamaan Jumalan antamaa näkyä, on aina askel tyhjän päälle, mutta juuri sitä uskonelämä on.
Nyt on aika jättää turvallinen tie ja mennä sinne, minne Hengen tuuli vie. Tosin se, mitä me yleensä tarkoitamme turvallisella, on eri asia, mitä usko sillä tarkoittaa. Ei näet ole olemassa turvallisempaa paikkaa maailmassa kuin Jumalan tahto ja siinä eläminen.
Jerikon tien kulkija on hyvä esimerkki ihmisestä, jolla oli näky. Näky, jota Jumala arvosti.
“Kuka on minun lähimmäiseni?” Jeesus vastasi ja sanoi: “Eräs mies vaelsi Jerusalemista alas Jerikoon ja joutui ryövärien käsiin, jotka riisuivat hänet alasti ja löivät haavoille ja menivät pois jättäen hänet puolikuolleeksi.
Niin vaelsi sattumalta eräs pappi sitä tietä ja näki hänet ja meni ohitse. Samoin leeviläinenkin: kun hän tuli sille paikalle ja näki hänet, meni hän ohitse. Mutta kun eräs samarialainen, joka matkusti sitä tietä, tuli hänen kohdalleen ja näki hänet, niin hän armahti häntä. Ja hän meni hänen luokseen ja sitoi hänen haavansa ja vuodatti niihin öljyä ja viiniä, pani hänet juhtansa selkään ja vei hänet majataloon ja hoiti häntä.
Ja seuraavana aamuna hän otti esiin kaksi denaria ja antoi majatalon isännälle ja sanoi: ‘Hoida häntä, ja mitä sinulta lisää kuluu, sen minä palatessani sinulle maksan.’
Kuka näistä kolmesta sinun mielestäsi osoitti olevansa sen lähimmäinen, joka oli joutunut ryövärien käsiin?” Hän sanoi: “Se, joka osoitti hänelle laupeutta.” Niin Jeesus sanoi hänelle: “Mene ja tee sinä samoin.” (Luuk 10:29-37)
Et voi antaa sitä, mitä sinulla ei ole
Me tuomitsemme hyvin helposti papin ja leeviläisen kelvottomiksi ihmisiksi, koska he eivät auttaneet kärsivää. Mutta kun tarkemmin ajattelemme, voimme helposti asettaa itsemme heidän paikalleen. Kukaan meistä ei voi antaa sellaista, jota meillä ei ole. Todellisuudessa suljemme usein silmämme kärsiviltä ihmisiltä milloin minkäkin syyn takia; yleensä ehkä siksi, ettemme osaa emmekä pysty auttamaan.
Useimmiten tämän päivän Jerikon tien kulkijat eivät ole tienvarressa haavoitettuna makaavia vaan niitä ihmisiä, joiden kanssa olemme päivittäin tekemisissä. Siis aivan tavallisia ihmisiä, joita sielunvihollinen on saanut petettyä. Joskus vain kuulemme uutisen: “Se sinun työtoverisi meni muuten junan eteen.” “Ai, mikäs sille tuli, sillähän oli aina asiat niin hyvin…”
Monesti meistä uskovista on tullut kovia, tunteettomia ja rakkaudettomia lähimmäisiämme kohtaan emmekä edes huomaa sitä. Ei tämän kertomuksen pappikaan ymmärtänyt omaa kovuuttaan. Hän ei ollut varautunut tällaiseen tilanteeseen. Ei ollut leeviläinenkään. Kummallakaan heillä ei ollut näkyä kärsivästä ihmisestä – todennäköisesti heille ei ollut koskaan tullut edes mieleen mennä Punaisen Ristin ensiapukurssille tai hankkia autoonsa ensiapupakkausta. Jos heillä oli rahaa, he eivät olleet varautuneet antamaan sitä syntisten “epäonnistuneiden” auttamiseen.
Kulje Jumalan kanssa
Samarialainen oli aivan ilmeisesti ottanut huomioon, että tällainen tilanne saattaa tulla eteen – ennen kaikkea hänen sydämensä oli valmis auttamaan. Hän ei ollut kulkenut tietä sattumalta, kun taas papista sanotaan, että hän kulki tietä sattumalta ja leeviläisestä samoin, mutta samarialaisen kohdalla sanotaan mutta kun…
Minulle samarialainen on vertauskuva Hengen johdatuksessa kulkevasta kristitystä; kristitystä, jolla on Jumalan antama näky kärsivästä maailmasta. Jumala etsii niitä ihmisiä. jotka ovat valmiit kulkemaan Hänen kanssaan, Hänen seurassaan ja johdatuksessaan, sillä kautta aikojen Jumala on etsinyt niitä ihmisiä, jotka elävät Häntä lähellä.
"Maan uskollisia minun silmäni etsivät, että he asuisivat minua lähellä." (Ps 101:6)
Raamatussa mainitaan vain muutama ihminen, joista erityisesti todetaan, että he elivät Jumalan yhteydessä.
"Ja Hanok vaelsi Metusalahin syntymän jälkeen Jumalan yhteydessä kolmesataa vuotta, ja hänelle syntyi poikia ja tyttäriä. Ja kun Hanok oli vaeltanut Jumalan yhteydessä, ei häntä enää ollut, sillä Jumala oli ottanut hänet pois." (1 Moos 5:22-24)
Kun eräässä koulussa puhuttiin tästä asiasta, opettaja kysyi luokalta, mihin Hanok katosi. Yksi pikkutyttö vastasi siihen: ”Kun Haanok oli vaeltanut jo monta vuotta täällä maan päällä Jumalan kanssa, kerran Jumala sanoin hänelle: mennään välillä meille.”
"Sillä kaikki, joita Jumalan Henki kuljettaa, ovat Jumalan lapsia." (Room 8:14)
Vaikka Jumala puhuukin meille, emme valitettavasti läheskään aina kuuntele Hänen ääntään, eikä Jumala johdata meitä väkisin. Siis kaikki Jumalan lapset eivät anna Jumalan johdattaa itseään.
Minne suuntaan siirryt?
1 Moos. 13-luvussa kerrotaan siitä, kuinka Aabraham ja Loot olivat rikastuneet niin, etteivät voineet enää asua yhdessä, sillä heidän karjalaumansa olivat tulleet liian suuriksi. Niin he päättivät erota.
"Silloin Abram sanoi Lootille: “Älköön olko riitaa meidän välillämme, minun ja sinun, älköönkä minun paimenteni ja sinun paimentesi välillä, sillä olemmehan veljeksiä. Eikö koko maa ole avoinna edessäsi? Eroa minusta. Jos sinä menet vasemmalle, niin minä menen oikealle, tahi jos sinä menet oikealle, niin minä menen vasemmalle.” Ja Loot nosti silmänsä ja näki koko Jordanin lakeuden olevan runsasvetistä seutua; ennen kuin Herra hävitti Sodoman ja Gomorran, oli se Sooariin saakka niin kuin Herran puutarha, niin kuin Egyptin maa. Niin Loot valitsi itselleen koko Jordanin lakeuden ja siirtyi itään päin, ja he erkanivat toisistaan. Abram asettui Kanaanin maahan, Loot asettui lakeuden kaupunkeihin ja siirtyi siirtymistään telttoineen Sodomaan asti. Mutta Sodoman kansa oli kovin pahaa ja syntistä Herran edessä."
Me voimme nähdä kuinka Loot pikkuhiljaa ikään kuin huomaamattaan siirtyi kohti Sodomaa, kunnes hän muutti sinne asumaan. Jakeessa 18 kerrotaan, kuinka Aabraham puolestaan siirtyi siirtymistään, kunnes tuli paikkaan, johon rakensi Herralle temppelin.
Lootia kuvataan usein penseän uskovan vertauskuvaksi ja siihen hän sopiikin. Kuinka moni meistä on kokenut joskus iloa Jumalan yhteydessä, mutta pikkuhiljaa erilaiset asiat maailmassa ovat vetäneet puoleensa. Olemme vähitellen siirtyneet kohti Sodomaa – ja samalla on menetetty näky, ilo ja todellinen yhteys Jumalaan aivan kuin huomaamatta. Useimmiten tätä kuitenkin on edeltänyt joku ratkaisu lähteä väärään suuntaan.
Suurin ongelma on siinä, että samalla kuin on menetetty rakkaus Jeesukseen, on rakastuttu maailmaan ja tultu sokeiksi ja kuuroiksi Jumalan Hengen johdatukselle. Siksi Jerikon tien kulkijat saavat kuolla rauhassa.
Uskon että Loot oli pohjimmiltaan hyvinkin vilpitön mies. Hänen ongelmansa oli se, että hän halusi palvella Jumalaa omalla tavallaan. Tänäkin päivänä on sama tilanne: monet uskovat yrittävät palvella Jumalaa omilla keinoillaan saamatta mitään tuloksia. Jos vaellamme lihan emmekä Hengen johdossa, olemme enemmän tai vähemmän sattuman varassa olosuhteiden uhreina.
Eipä ole opetus kokonaisuudessaan tässä. Lyhennettyvä vain. On sitten oikeaa sanaa. Kiitos netin, täältähän löytyy melkein mitä vain.
http://www.onewaymission.fi/index.php/opetusta/luettavaa/264-naeky-raamatussa
Suomi24.fi säännöt kieltää pitkät siteeraukset, koska kyseessä on silloin tekijänoikeusrikos. Olisikohan aloittajalle riittänyt laittaa linkki sivulle, ja referoida lyhyesti, mitä sivulla kerrotaan.
Mitenkä pitkät? No, pitääpä vilkaista säännöistä. Sitäpaitsi neljä päivää jauhettu linkeistä. Eivät nekään kaikkien mieleen. Älä sinä nyt aloita, minä katson säännöistä. Kaikkia ei voi miellyttää, et sinäkään. heh, heh.
Kiitos neuvoista, jotka osin väärät. Kuten näet, Esa Juutilaisen tekstistä on vain osa täällä. Lue viesti, jossa sanotaan, että ei ole opetus kokonaan tässä. Lyhennettynä vain. Tarkista alkuperäinen viesti.
Säännöissä kielletään vain massapostitus.
Kuten olet lukenut viesteistä, linkit joillekin liian vaikeita.
Kun niitä ketjuja poistettiin urakalla, niin tässäpä olisi ollutkin poistamista. Minusta ketjun saa poistaakin.
- Säännöt kieltää myös perättömät väitteet.
Täällä ketjuissa on monenmielistä porukkaa, joen suo siellä, vetelä täällä. Yritähän pärjäillä entisillä säännöillä sinäkin.
fffffffff
16.1.2013 08:55
0
Sulje
Eipä ole opetus kokonaisuudessaan tässä. Lyhennettyvä vain. On sitten oikeaa sanaa. Kiitos netin, täältähän löytyy melkein mitä vain.
Unia, näkyjä ja profetioita sirutuksen rinnalle.