HÄVETKÄÄ RASISTIT!

Samaan aikaan kun te täällä hyvinsyönneinä ja suorastaan turvonneina haukutte pakolaisia ja muita "loisia" MILJOONAT naiset ja lapset kärsivät jatkuvasti yhä pahenevasta nälänhädästä ja puutteesta ympäri maailmaa! Ehkä kannattaisi vähän miettiä ennenkuin aukoo ruman suutaan, ja alkaa suoltaa sieltä sitä samaa paskaa aina uudelleen ja uudelleen? Jotkut kamppailevat juuri nyt para-aikaa ELÄMÄSTÄÄN samaan aikaan kun teidän suurin huolenaiheenne tuntuvat olevan verot ja "loisivat" maahanmuuttajat!




________________________________________________
Länsi-Afrikkaa uhkaa nälänhätä heinäsirkkojen takia


Länsi-Afrikassa jopa miljoonaa ihmistä uhkaa nälänhätä aluetta koettelevan heinäsirkkakriisin vuoksi. Valtaisat heinäsirkkaparvet ovat kalunneet paljaaksi jo miljoonia hehtaareja maata.

YK:n alainen elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO arvioi, että kriisi saattaa olla jopa vakavampi, kuin vuoden 1988 raju heinäsirkkakriisi. Tuolloin sirkat aiheuttivat Länsi- ja Pohjois-Afrikan ruoantuotannolle noin 250 miljoonan euron tuhot.
Valtavat heinäsirkkaparvet, joissa voi olla noin 80 miljoonaa sirkkaa neliökilometrillä, kulkevat ympäri Länsi-Afrikkaa jopa sadan kilometrin päivävauhtia. Yksi sirkka voi syödä päivässä painonsa verran eli noin kaksi grammaa, ja parvi voi tuhota hetkessä kaiken kasvillisuuden laajalta alueelta.

Tänä vuonna sirkat ovat tavallistakin kookkaampia ja lisääntyvät tavallista nopeammin runsaiden sateiden vuoksi.

Pahimmat tuhot heinäsirkkaparvet ovat tehneet Mauritaniassa, jossa sirkkojen vaikutus näkyy jo miljoonalla maan 2,5 miljoonasta peltohehtaarista.

Lisäksi heinäsirkkaparvet ovat levinneet ainakin Senegaliin, Gambiaan, Nigeriin, Maliin ja Tshadiin. Sirkkojen pelätään etenevän Sudanin Darfurin alueelle, jota koettelee jo ennestään vakava humanitaarinen kriisi. Sudanista sirkat saattavat edetä myös Arabian niemimaalle ja aina Etelä-Aasiaan asti, arvioi FAO:n edustaja Clive Elliot.

Länsi-Afrikassa on parhaillaan käynnissä kylvökausi, ja maat pelkäävät menettävänsä suuren osan sadostaan.

Kriisin kehittyminen riippuu Elliotin mukaan pitkälti sateista. Jos sateet jatkuvat, kesän aikana saattaa syntyä vielä kaksi uutta sirkkasukupolvea, joista uusin on noin 20 kertaa edellistä suurempi.

Sirkkoja vastaan yritetään taistella mm. myrkytyksin, mutta resursseista on pulaa.

Esimerkiksi Mauritania arvioi tarvitsevansa yli 60 ryhmää sekä kymmenen lentokonetta levittääkseen viljelyksille hyönteismyrkkyä. Maalla on kuitenkin toistaiseksi henkilöstöä vain kymmenen ryhmää ja vain puolet tarvittavasta hyönteismyrkystä.

Mauritanian ulkomaille esittämään avustuspyyntöön on toistaiseksi vastannut vain Algeria, joka on luvannut lähettää kaksi heinäsirkkojen tuhoamiseen keskittyvää ryhmää.

AFP, BBC





Rahapula hidastaa Angolan pakolaisten paluuta

Angolassa avustusjärjestöjen rahapula hidastaa pakolaisten kotiuttamista. Noin 166 000 angolalaista elää yhä naapurimaiden pakolaisleireillä liki kolme vuosikymmentä kestäneen sisällissodan jäljiltä. Kotiin palaavia odottaa usein uskomaton kurjuus, sanoo YK:n alainen Maailman ruokaohjelma WFP.

WFP kertoo, että se on saanut kansainvälisiltä lahjoittajilta vain 18 prosenttia noin 207 miljoonasta eurosta, jotka se on pyytänyt Angolassa kotiin palaavien pakolaisten ruokkimiseen tälle ja ensi vuodelle.
Rahapula vaikeuttaa vakavasti pakolaisten kotiuttamista ja myös vähentää pakolaisten paluuhaluja.

WFP on jo joutunut puolittamaan palaajille antamansa vilja-annokset ja ensi kuussa viljaa ei ole antaa lainkaan, jos järjestö ei saa nopeasti lisää lahjoituksia.

Järjestö muistuttaa, että monia kotiin palaavia odottaa Angolassa uskomaton kurjuus. Puhdasta vettä ei ole saatavilla riittävästi, kouluja ja terveysasemia on harvassa ja suurin osa maasta voi vain haaveilla sähköstä, sanoo WFP:n edustaja Sonsoles Ruedas.

Angolan hallituksen ja Unita-sissiliikkeen välinen sisällissota puhkesi heti itsenäisyystaistelun päätyttyä vuonna 1975. Rauhaa yritettiin jo 1990-luvulla, mutta lopullisesti osapuolten sota päättyi, kun hallituksen joukot surmasivat Unitan johtajan Jonas Savimbin helmikuussa 2002.

Sodan jälkeen jo noin 1,4 miljoonaa pakolaista on palannut kotiin, mutta 166 000 elää yhä pakolaisina.

DPA, YLE24





Keniassa vakava ruokapula

Keniassa 2,3 miljoonaa ihmistä kärsii ruokapulasta kuivuuden koettelemilla alueilla, kertovat YK-järjestöt. Sen mukaan kuivien alueiden väestöstä joa 45 on aliravittuja ja heistä kolmannes kärsii vakavasta aliravitsemuksesta.

Keniassa on vuosittain kaksi sadekautta, loka-joulukuussa ja maalis-kesäkuussa. Tänä vuonna keväisen pitkän sadekauden sateet jäivät kuitenkin vähäisiksi ja sato on epäonnistunut monin Keski-Keniasta rannikolle ulottuvalla alueella.
Maan kahdeksasta maakunnasta kahdessa sato on jopa 80 prosenttia tavanomaista pienempi, kahdessa muussa 40 - 50 prosenttia.

YK-järjestöjen mukaan Kenia tarvitsee 97 miljoonan dollarin edestä ruoka-apua ulkomailta.

YK:n alaisen Maailman ruokaohjelman WFP:n edustaja Timo Pakkala sanoo, että aliravitsemusaste on jo saavuttamassa hälyttävän tason, mikä vaarantaa lasten ruumiillisen ja älyllisen kehityksen.

YK:n lastenavun järjestön Unicefin edustajan Heimo Laakkosen mukaan 520 000 lasta tarvitsee lisäksi rokotuksen ja vitamiineja tautien torjumiseksi.

Ruokapulasta kärsivät viljelijät ovat jo selviytyäkseen alkaneet mm. syödä siemenviljaa ja vanhemmat ovat alkaneet ottaa lapsia pois koulusta, jotta nämä voisivat auttaa ruoan hankinnassa.

Itäafrikkalaisessa Keniassa on noin 32 miljoonaa asukasta.

AP