Televisiossa alkoi juuri sarja "Suomi on ruotsalainen".
HBL:n keskusteluissa on tarkennettu sitä, mikä tässä ohjelmassakin oli tavoitteena: muistuttaa, ettei mitään "suomalaista kulttuuria" ole ollut olemassakaan ennen kuin se luotiin 1800-luvulla.
Puhe suomalaisesta kulttuurista ja sen itämerensuomalaisista juurista kuitataan historian vääristelynä.
Näin tätä näkemystä kuvaa eräs kirjoittaja (pahoittelen käännöksen puuttumista):
Historie förfalskningen började kring 1860-1880 då man eftersträvade att skapa en finsk kultur som tidigare inte existerade. Liknande skedde i flere andra länder även i nationalismens tecken.
Av någon orsak (antagligen makt ambitioner) började man definiera den finska kulturen som en motpol mot den bildade klassen i dåtidens Finland (framför allt adeln och borgerskapet) och kom således att "avguda" framförallt de fattiga bönderna.
För att försöka bli av med det svenska arvet började man förvränga historien så att det svenska skulle ses som ockupation och att landet inte fått något nyttigt västerifrån.
Det råder stor enighet bland forskarna att detta är fallet, men det intressanta är att vissa fennnomaner fortfarande tror att man kan förfalska historien till egen fördel.
En katso, että länsimaisten tapojen, keksintöjen ja myös ajatusten kulkeutuminen esivanhemmillemme eri reittejä ja erityisesti Ruotsin kautta, olisi ruotsalaisuutta tai että muualta tulleita vaikutteita väheksyttäisiin. Toki ainakin itse tunnen surua siitä, että esivanhempiemme elämä oli raskasta rahvaan elämää eikä omankielisen sivistyneistön puutekaan ollut mikään siunaus - eikä Ruotsi ole ollut meille mikään "Moder Sverige", kuten naapurimaata noilla ruotsinkielisillä keskustelupalstoilla kutsutaan. Tunne myös ylpeyttä siitä, miten täällä on eletty ja selvitty.
Mutta mistä näissä teemoissa "suomalaisuutta ei ole" ja "Suomi on ruotsalainen" oikein on kysymys? Onko siis ruotsalaisuutta? Mitä se on?
HBL:n keskusteluissa on tarkennettu sitä, mikä tässä ohjelmassakin oli tavoitteena: muistuttaa, ettei mitään "suomalaista kulttuuria" ole ollut olemassakaan ennen kuin se luotiin 1800-luvulla.
Puhe suomalaisesta kulttuurista ja sen itämerensuomalaisista juurista kuitataan historian vääristelynä.
Näin tätä näkemystä kuvaa eräs kirjoittaja (pahoittelen käännöksen puuttumista):
Historie förfalskningen började kring 1860-1880 då man eftersträvade att skapa en finsk kultur som tidigare inte existerade. Liknande skedde i flere andra länder även i nationalismens tecken.
Av någon orsak (antagligen makt ambitioner) började man definiera den finska kulturen som en motpol mot den bildade klassen i dåtidens Finland (framför allt adeln och borgerskapet) och kom således att "avguda" framförallt de fattiga bönderna.
För att försöka bli av med det svenska arvet började man förvränga historien så att det svenska skulle ses som ockupation och att landet inte fått något nyttigt västerifrån.
Det råder stor enighet bland forskarna att detta är fallet, men det intressanta är att vissa fennnomaner fortfarande tror att man kan förfalska historien till egen fördel.
En katso, että länsimaisten tapojen, keksintöjen ja myös ajatusten kulkeutuminen esivanhemmillemme eri reittejä ja erityisesti Ruotsin kautta, olisi ruotsalaisuutta tai että muualta tulleita vaikutteita väheksyttäisiin. Toki ainakin itse tunnen surua siitä, että esivanhempiemme elämä oli raskasta rahvaan elämää eikä omankielisen sivistyneistön puutekaan ollut mikään siunaus - eikä Ruotsi ole ollut meille mikään "Moder Sverige", kuten naapurimaata noilla ruotsinkielisillä keskustelupalstoilla kutsutaan. Tunne myös ylpeyttä siitä, miten täällä on eletty ja selvitty.
Mutta mistä näissä teemoissa "suomalaisuutta ei ole" ja "Suomi on ruotsalainen" oikein on kysymys? Onko siis ruotsalaisuutta? Mitä se on?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mielenkiintoisia kampanjoita näkyy surujen ajatuspajat ja vastaavat suunnitelleet, eli vähän aikaa sitten oli tämä mahalaskun kokenut vihapuhehyökkäys, jossa kaikkia suruja arvostelevia ja kielivapautta vaativia syytettiin vihapuheesta.
Nyt sitten yritetään hallita kielikeskustelua hallitsemalla ja uudelleen tulkitsemalla historiaa. Tosin minusta nuo surujen ajatukset höblän palstoilla eivät ole sinänsä mitenkään uusia, vaan ainahan suruilla on ollut oma käsitys historiasta, ja nyt he yrittävät tyrkyttää sitä suomalaisille.
Näissä keskustelupalstojen äärisurujen puheissa suomalais-ugrilaisuus on inhaa nationalismia eikä Suomi ole voinut saada mitään hyvää idästä, paitsi tietenkin itäsuomalaiset, mutta heissähän ei olekaan mitään hyvää, paitsi että heitä voi käyttää varoituksena idän vaikutuksesta.
Jonkinlainen surujen pohjanoteeraus on näiden vanhojen rotuoppien uudelleenlämmittäminen, tosin väärin ymmärrettyjen geenitutkimusten kautta, eli koska länsisuomalaiset ovat lähempänä ruotsalaisia, se jonkin oudon logiikan mukaan velvoittaisi heidät opiskelemaan ruotsia. Jostain syystä nämä perinnöllisyystutkimukset eivät koskaan edellytä ruotsalaisten opiskelemaan suomea tai venäjää yhteisen perimän takia.
"Onko siis ruotsalaisuutta? Mitä se on? "
Muistan että jokin vuosi sitten tuli ruotsalainen dokumentti, jossa suunnilleen kaikki ruotsalaisten itselleen omivat asiat olivat lainaa jostain, ja jotka oli sitten joko kaupallisin tai yhteiskunnallisin perustein omittu valtakunnan omaisuudeksi.
Esim. oli "ikivanha" perinne Lucia-juhla, jonka ruotsalaiset kauppiaat lanseerasivat joskus 1900-luvun alkuvuosina piristämään hiljaista joulukuun alun kauppaa.
Suomalainen kulttuurimme on paljon vanhempaa ja rikkaampaa kuin ruotsalainen kulttuuri.
Tämä on totuus, jota svekot yrittävät peitellä propagandallaan.