Kuinka käsitätte tämän jakeen ja myös luvun asiyhteyden? Mikä on synti mistä ei kannata rukoilla? Onko kahdentienkulkijan puolesta vai?
16 Jos joku näkee veljensä tekevän syntiä, joka ei ole kuolemaksi, niin rukoilkoon, ja hän on antava hänelle elämän, niille nimittäin, jotka eivät tee syntiä kuolemaksi. On syntiä, joka on kuolemaksi; siitä minä en sano, että olisi rukoiltava.
16 Jos joku näkee veljensä tekevän syntiä, joka ei ole kuolemaksi, niin rukoilkoon, ja hän on antava hänelle elämän, niille nimittäin, jotka eivät tee syntiä kuolemaksi. On syntiä, joka on kuolemaksi; siitä minä en sano, että olisi rukoiltava.
Vastaukset 49
Vanhimmat
Kyse on tahallisesta ja tahattomasta synnistä, esim Mooseksen lain kieltäminen on tahallinen synti.
Hepr. 10:28 Jos joku kieltää Mooseksen lain, hänet tuomitaan säälittä kuolemaan; siihen riittää kahden tai kolmen todistajan sana.
Kuolemaksi on myös jo uskovaksi tulleen tekemät synnit.
"Uudestisyntynyt" ei siis saa enää mitään syntiä anteeksi.
Hepr. 10:26 Jos me näet teemme syntiä ehdoin tahdoin, senkin jälkeen, kun olemme oppineet tuntemaan totuuden, ei ole enää mitään uhria syntiemme sovitukseksi.
Sinä se väännät asian kuin asian kieroon. Tuossa mitä kirjoitit on siemen totta, mutta ratkaisevin asia valetta. Vastaus Pe.kun valeeseen käy ilmi jo tuosta laittamastani jakeesta. Jeesus on varsinkin uskovien Vapahtaja.
Pekun hengellinen ymmärrys on nollan tienoilla ja vääristelynhalu satasen paikkeilla.
En pinä omasta päästäni noita kirjoittanut, vaan Raamatusta
Ymmärrän kyllä että Raamatun sanat riipaisevat sinua syvältä, kun olet aiemmin ollut väärässä luulossa.
Uuden testamentin mukaan jo uskoon tullut ei saa mitään syntiä anteeksi:
Hepr. 10:26 Jos me näet teemme syntiä ehdoin tahdoin, senkin jälkeen, kun olemme oppineet tuntemaan totuuden, ei ole enää mitään uhria syntiemme sovitukseksi.
"Hepr. 10:26 Jos me näet teemme syntiä ehdoin tahdoin, senkin jälkeen, kun olemme oppineet tuntemaan totuuden, ei ole enää mitään uhria syntiemme sovitukseksi. "
Kyllä Raamattu tietää.
Eimen!
Pakis kiva kun otit kantaa. Mikä sinun hengellinen katsomus on?
Raamatussa noin tosiaan kerrotaan.
Olisikin se aika ihmeellistä, jos Jumalaan uskova saisi rotöstellä päivät pitkät loppuelämänsä ajan joutumatta tuomiolle siitä.
Ensin pitää OPPIA TUNTEMAAN totuus, jonka jälkeen ei syntiä saa anteeksi. Eli, onneksi opetuslapsi saa vielä lankeilla ja on armon ja anteeksi antamuksen piirissä siinäkin vaiheessa. Totuuden tuntemaan tulleet ovat eri asemassa. Jumalan Sana on totuus ja vie oman aikansa oppia tuntemaan totuus.
Jumalan lapsi, joka on uudestisyntynyt vanhan riisumisen jälkeen, on tullut tuntemaan totuuden ja totuus on tehnyt niin vapaaksi, että ei edes haluta rikkoa lakia, joka on tämä: Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä kuin itseäsi.
Surettaa se, että monia ahdistetaan sillä, että kerrotaan heidän olevan uudestisyntyneitä, vaikka eivät sitä ole ja siksi moni pelkää lankeemisia, koska tietää, että uhria ei syntiselle löydy. Jos tiedettäisiin ja tunnustettaisiin se, että Jumalan Sana kasvattaa uudestisyntymiseen ja synnittömään Lähteeseen ja ihmiset saisivat tunnustaa syntinsä ja tietäisivät, että he eivät ole heti uudestisyntymisen lujan vaatimuksen edessä, niin se olisi näille uskossa kulkijoille paljon helpompaa. Loppuisi uskonnollisuuden uhrit.
Pyhän Hengen opetusten kieltäminen ja esteenä ahtaalla portilla sen takia oleminen, on syntiä, jota ei saa anteeksi.
Voi hyvänen aika sun kanssas poika, tapas äiti sanoa. Huokailen samaa nyt susta asiastakys.
Tekstiäsi lukiessa nousee mieleen kysymys: tunteeko tuo kirjoittaja ensinkään Herraa Jeesusta? Jos, niin mistä tuo Raamatulle vieras oppi on kotoisin?
Kirjoituksesi on sellaista roskaa ja valheen hengen tuotosta, ettei sitä ole tarpeen enempää kommentoida. Ai niin, tuo yksi otettakoon esille, kun kirjoitit
"Surettaa se, että monia ahdistetaan sillä, että kerrotaan heidän olevan uudestisyntyneitä, vaikka eivät sitä ole ja siksi moni pelkää lankeemisia, koska tietää, että uhria ei syntiselle löydy"
Sen jälkeen, kun uudestisynnyin, ei kenenkään ole tarvinnut kertoa mulle, että olen uudestisyntynyt. Isäni Henki todistaa sen mulle, että olen Jumalan lapsi ja perillinen, veressä pesty oon Jeesuksen.
Synnittömyysoppi on eksytystä ja synnin harjoittaminen mielettömyyttä. Mutta älä sä tee Jeesuksen uhria mitättömäksi ja sulje harhaopillasi keneltäkään autuutta.
Kuulut heihin, jotka väittävät, että ensin synnytään uudeksi ja sen jälkeen aletaan riisua vanhaa ihmistä pois. Luuletko todella, että Jumalan valtakuntaan päässeet alkavat riisua vanhaa ihmistä pois. Kavalaa eksytystä on oma oppisi.
Jumalan valtakunnassa ei ole uhria, koska siellä on synnit anteeksi annettu ja vanha ihminen jätetty portin ulkopuolelle.
En yhtään ihmettele, että teidän "uudestisyntyneet" ovat paljon pahemman mielenlaadun ja kielen ja ajatusmaailman omistavia, kuin yksikään heistä, jotka kertovat elämänkatsomuksen olevan enemmän ateistiin, kuin uskoon kallistuva. Heillä on vielä mahdollisuus, mutta onko teidän "uudestisyntyneillä"?
voi sinua kunteet omista kokemuksistasi Jumalan veroisen opin !
mikään Raamatussa ei puhu puolestasi, miten voit olla noin sokea !?
eikö se nyt ole ilmiselvää, että ensin Jumalan Henki synnyttää, ja sitten vasta voidaan syntyneeltä alkaa odottaa kasvua ja juurtumista !
olet totaalisen pihalla tuossa kohtaa opillisesti harhassa.
Taitaa kartta olla AK:lla kourassa, mutta se kartta on sielunvihollisen antama järjen ja inhimillisten tunteiden muokkaama väärä painos.
Jumala käsittämättömässä armossaan voi tuollaisenkin 'suunnistajan' päästää pelastuksen rasteille. Varoittaa emme silti liikaa voi nähdessämme eksyneen suunnistajan ryntäilevän pitkin metsää.
PS.
Erikoista rakkaassa AK-suunnistajassamme on se, että hän pilalle sotketun karttansa hassuttamana houkuttelee toisia mukaansa.
Sellaista röyhkeyttä ei tavanomaisessa maastosuunnistuksessa taida esiintyä ainakaan tahallisessa muodossa.
Tässä on nyt kyse siitä kummassako päässä kaitaa tietä on portti.
Tien alku- vai loppupäässä?
Mielestäni se menee niin, että se portti on kaidan tien ja polun alkupäässä.
Sitten myöhemmin oppii, että kapeallakin tiellä on helpompi kulkea kuin jommassa kummassa ojassa (laittomuus tai lakihenkisyys) tai että pitkospuita myöten kulkien ei tule läheskään niin hiki kuin niiden vieressä. Eikä kengät kastu.
Kaidan tien toisessa päässä ei ole Pietaria avainten kanssa. Tai saattaa ollakin, mutta ei se mitään haittaa, koska portti on auki.
Yritätkö silmää räpäyttämättä sanoa, että olet saavuttanut synnittömän olotilan tai ettet milloinkaan enää tee syntiä ja jos tekisit, et saisi sitä enää anteeksi. Tähän toivon, että vastaat.
Toiseksi kysyn vielä tällaista. Kun Pietari lankesi syntiin Antiokiassa 6-7 vuotta helluntain jälkeen, niin oliko hän uudestisyntynyt vai ei (oppisi mukaan siis)?
Vanhurskauttamista ja pyhitystä ei pidä sekoittaa keskenään.
"Hän on yhdellä uhri tehnyt täydelliseksi ne, jotka pyhitetään"
tuo jae kertoo kaiken.
Aiemmin kirjoittamaani liittyen: voihan sitä palata kaidalta tieltä portin kautta takaisin.
Se on kuitenkin eri juttu kuin ojassa kompuroiminen.
Kerran töissä ennen kesälomalle lähtöä pestiin tietenkin kaikki astiat. Laitoin kahvinkeittimeen vettä ja se jäi sinne seisomaan.
Käväistessäni ehkä pari viikkoa myöhemmin, kaadoin veden pois.
Kannun seinämistä oli irronnut kahvin jäänteitä.
Puhtaasta tuli vieläkin puhtaampi.
Kartta kouraan. Mahdoton on minkään syntyä, jos mikään ei ensin siemennä ja siemen juurru.
Jumalan Sana Pyhän Hengen kirkastuksella antaa siementä, joka juurtuu sinne, mihin juurtuu.
Ei kaikkiin juurru koskaan. Juurtumisen jälkeen alkaa kohdussa tapahtua, eli alkaa kypsyminen ja sen jälkeen tapahtuu syntyminen, jos asiat sujuvat oikein.
Usein siemen kuolee ennen juurtumista ja näin ei kehitystä ja syntymistä koskaan tapahdu.
Tarviiko minun langeta syntiin? Jos, niin mikä siihen voi olla syynä? Miksi minun pitäisi hyvän elämän kohdalla alkaa tekemään itselle, tai toisille pahaa, tai hyljätä kutsu ja voima pitää Jumalaa yli kaiken rakkaana?
Vastaa sinä noihin kysymyksiin.
Pe.ku, sinä joudut tuomiolle, uskovainen ei. " Sillä nyt ei ole mitään kadotustuomiota sille, joka on Kristusessa Jeesuksessa."!
* Joka uskoo ja kastetaan se pelastuu, mutta joka ei usko se tuomitaan kadotukseen."
* Pe.ku ei usko, vaan on Jumalan kieltäjä ja ateisminen sisimmältään. Siksi olis hänellekkin paljon parempi, ettei ryhtyisi opettajaksi, sillä siitä hyvästä, kun opettaa toisia Raamatulla, mutta itse kieltää Jumalan, on tuleva rangaistus moninkertainen tavalliseen syntiseen nähden. Ja peku vielä nauttii ja hekumoi Jumalan sanalla, saadessaan olla tuomari, kirjaimessa, mutta itse kieltää kaiken mitä Jumala on. Ja pilkaa täläl toiminnollaan elävää Jumalaa ja Hänen Poikaansa Kristusta Jeesusta.
* Mutta jos joku syntiä tekeekin, hänellä on puollustaja Jeesus Kristus, joka rukoilee puolestamme joka hetki Isän edessä."
* "Vanhurskas lankee sen seitsemän kertaa, mutta nousee jälleen."
* " Jos me olemme uskottomat, pysyy Hän kuitenkin uskollisena, eikä itseään kieltää saata."
* Joka tulee minun luokseni, sitä minä en heitä ulos."
* En minäkään sinua tuomitse, mene, äläkä enää syntiä tee."
Ja jos kuitenkin sattuis tekemään, on hänellä puollusta Jeesus Kristus, joka on syntisten Vapahtaja, ja varsinkin uskovien Vapahtaja. Me voimme aina mennä Jeesuksen luokse, jos ja kun syntiä olemme tehneet. Montakohan kertaa me voimme saada syntimme anteesksi, ihanko seitsemän (7) kertaa, ei, vaan seitsemänkymmnetä kertaa (77) seitsemän." Ja tämä luku tarkoittaa Raamatussa täydellisyyden lukua, käytännössä siis saamme anteeksi yhtä monta kertaa kuin syntiä sitten teemmekin. Mielenlaatu ratkaisee, jos sydän aidosti katuu, sen tietää Pyhä Henki, me saamme synnit anteeksi Hänen , Jeesuksen Kristuksen veren tähden, niin kallis on veren hinta, että siksi Jumala on armahtavainen. Ei meidän vuoksi, vaan Poikansa syntiuhrin vuoksi,
* Raamattu kehoittaa ottamaan sanoja mukaan ja mennään Jumalan eteen, Hänelle voi kertoa ihan kaikki, ja Hän ymmärtää, niin kallis on Kristusken veri ! Sitä ei syntisyytemme voita, vaan Veri voittaa Jumalan rakkaudessa syntienkin paljouden !
* Lopettaisit " asiastakyse" jo vihdoin tuon harhaisen epäraamatullisen opetuksesi, sinullekin kuuluu , "Älkää aivan monet pyrkikö opettamaan, sillä siitä saa paljon kovemman rangaistuksen, kui muut syntiset."! Tätä Paavalikin tarkoitti, kun hänen akanaankin oli kaltasiasi harhaan johtavia opettajia. Te turmelette evankeliumia !
* Ei se, jos on syntiä tehnyt, mutta sitten saanut uudistua uskossaan, estä opettamasta, aivan niin kuin Daavidkin, hän halusi ja sai opettaa lankeemuksensa jälkeenkin, vaikka tuskaisena rukoilikin, ja tiesi, että hänen syntinsä tulevat aina olemaan hänen edessään. Mutta rukoili, " Älä ota pois minulta Pyhää Henkeäsi." Ja sanoo, " Sillä minä tahdon opettaa sinun tiesi ja lakisi heidän sydämiinsä. " Ja Daavid sai lujat Daavidin armot. Oli Kuningas elämänsä loppuun asti, ja sai näin vanhurskautensa takaiksin !
* Langenneen rukous !
* "< 1. Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi,
2. kun profeetta Naatan tuli hänen luokseen, sen jälkeen kuin hän oli yhtynyt Batsebaan.
3. Jumala, ole minulle armollinen hyvyytesi tähden; pyyhi pois minun syntini suuren laupeutesi tähden.
4. Pese minut puhtaaksi rikoksestani, puhdista minut synnistäni.
5. Minä tunnen rikokseni, ja minun syntini on aina minun edessäni.
6. Sinua ainoata vastaan olen syntiä tehnyt, tehnyt sitä, mikä on
pahaa sinun silmissäsi. Sinä osoittaudut vanhurskaaksi puheessasi ja puhtaaksi tuomitessasi.
7. Katso, synnin alaisena olen syntynyt, synnin alaiseksi sikisin äitini kohdussa.
8. Katso, totuutta sinä tahdot sisimpään saakka, ja salassa sinä ilmoitat minulle viisauden.
9. Puhdista minut synnistä isopilla,niin minä puhdistun. Pese minut, niin tulen lunta valkeammaksi.
10. Anna minun kuulla iloa ja riemua,ratketkoot riemuun luut, jotka olet murskannut.
11. Peitä kasvosi näkemästä minun syntejäni, pyyhi pois kaikki minun pahat tekoni.
12. Jumala, luo minuun puhdas sydän ja uudista vahvaksi henki minun sisimmässäni.
13. Älä heitä minua pois kasvojesi edestä, äläkä ota minulta pois Pyhää Henkeäsi.
14. Anna minulle jälleen pelastuksesi ilo, ja tue minua alttiuden hengellä.
15. Minä tahdon opettaa väärintekijöille sinun tiesi, että syntiset palaisivat sinun luoksesi.
16. Vapauta minut verivelasta, Jumala, Jumala, minun pelastajani.
Silloin minun kieleni laulaen ylistää sinun vanhurskauttasi. >"!
Asiastakyse, ei ole kysymys tietoisesta syntiin lankeamisesta.
Jos uskova antaa itselleen luvan langeta tietoiseen syntiin, se on jo syntiä ja sitä täällä ei kukaan puolla!
Vaan on kysymys siitä, mistä itsekin olet maininnut, että et ole täydellinen ja kuten jossain tilanteessa huomasit, että teit jotain sellaista, joka ei ollut oikein, mutta kun kaduit, pyysit anteeksi "asianomaiselta" ja uskon, että myöskin Jumalalta, tuota syntiä ei Sinulle enää syyksi lueta!
Ja tästä on kysymys!
Tarkennan vielä:
Eli on kysymys synnin syyksi lukemisesta ja tuon kautta jokainen Jeesuksen veren suojissa oleva voi olla synnitön, vaikka lankeaisikin, mutta nousee jälleen.
Eli Jeesuksen veren ansiosta on synnitön, mutta omana inhimillisenä ihmisenä erehtyväinen ja monin tavoin epätäydellinen.
Suosittelen Sinua lukemaan Mauri Vikstenin kirjan:
--- ILMESTYSMAJAN IHME ---
Se selventää mielestäni hyvin tätäkin asiaa.
Tarvitseeko?
Määrittele tuo sana.
Ei tarvitse Jumalan näkökulmasta.
Tarvitsiko Aatamin ja Eevan langeta syntiin?
Joka sanoo, ettei hän enää koskaan lankea syntiin, on jo langennut syntiin.
Mihin syntiin?
Mietipä sitä.
Oppi syntiinlankeemattomuudesta on eräs muoto omavanhurskaudesta, jossa ajatellaan pelastuksen koituvan siksi, että jätän tekemättä syntiä. Se on kuitenkin saastainen vaate Jumalan edessä yhtähyvin kuin pelastuksen ansaitseminen hyviä tekoja tekemällä.
(pois se, että tahallani syntiä tekisin, mutta niin kuitenkin teen vähintään ajatuksissani joka päivä ja joka tunti).
Jumala vanhurskauttaa syntisen ilman mitään hänen tekojansa.
Sen jälkeen Jeesus alkaa tehdä työtä uskovaisen pyhittämiseksi siihen asemaan mitä hän on jo kertakaikkisesti saanut.
Onko uskovalla mitään osuutta siihen muutokseen mitä hänen elämässään tapahtuu/pitäisi tapahtua?
Lue Joosuan kirja. Se kertoo lähes kokonaisuudessaan pyhityksestä sanoen useaan kertaan "et sinä miekallasi heitä voittanut, vaan Minä.." tjsp.
Uskovan tulee tietenkin lakata varastamasta jos on ennen varastanut yms.
Luolassa olleet kuninkaat (piilossa olevat synnit) surmasi kuitenkin Joosua Jeesuksen esikuvana. Hänen sotamiehillään oli joku osuus, mutta vain joku.
Kaikkien Joosuan kirjan taistelujen jälkeen kerrottiin, että vieläkin jätettiin tietyt kuninkaat henkiin maan rajoille.
Syykin on kerrottu.
VT kertoo viholliskuninkaiden lisäksi myös jättiläisistä.
Niiden voittaminen kesti kauan -osittain satoja vuosia.
Mieti kokonaisuutta Jordanin ylityksestä siihen saakka kuin Herran arkki vietiin (uuteen) Jerusalemiin. Niiden välinen aika kertoo mm. uskovan kilvoituksesta täällä maan
päällä.
Lisäyksenä vielä tuohon edelliseen kirjoitukseeni:
Koko maa oli jo israelilaisten heidän ollessaan vielä Gilgalissa, vaikka edes Jerikoa - sitä muurein varustettua kaupunkia, mahdottomuutta - ei ollut vielä vallattu, saati sitten vuorella olevaa Ain kaupunkia (= lähimmäisillekin näkyvät synnit).
Useat tämänkin palstojen kiistoista selviäisivät kun katsottaisiin mitä VT sanoo esikuvissaan. Kokonaisen kansan elämään on kirjoitettu hengellisiä totuuksia, jotka eivät huku käännöksien epätarkkuuksiin.
Luin äsken Raamatusta, että ihminen on puhdas Jeesuksen puhuman Sanan takia. Eikö se ole sitä, että on puhdas, eikä jotenkin salasyntinen?
Niin, tuosta luin, joka on viesti niemellä: uudestisyntynyt ei tee syntiä. Kannattaa muuten lukea se, joka on pelkästään raamatusta tuotu opetus.
En käsitä mitä ~~tähkäpää~~yrittää kertoa. Tarkoitako, että teet syntiä, jos se sinua houkuttaa, vai kieltäydytkö siitä. Kai nyt on puhe siitä, että Jumalasta syntynyt ei tee syntiä?
Tarkoittaa varmaankin sitä, että tekee syntiä. Ainakin tähkäpään kirjoitukset ovat kaikki sitä puolustaneet. Silti Jumalan Sana sanoo, että Jumalasta syntynyt EI tee syntiä. Taitaa olla aivan liian vaikea tämän palstan kirjoittajien hyväksyä Raamattua.
"Montakohan kertaa me voimme saada syntimme anteesksi, ihanko seitsemän (7) kertaa, ei, vaan seitsemänkymmnetä kertaa"
Tuossa on kyse kokonaan eri asiasta, eikä ollenkaan uskovaisen tekemistä synneistä ja vielä vähemmän Jeesuksen antamasta vapautuksesta.
Uskovainen joutuu antamaan anteeksi väärintekijälleen tuon verran.
Peku, Siimei kiroilija herjasi ja viskeli kiviä Daavidille. Daavidin palvelijat olisivat tappaneet Siimein, mutta Daavid esti sen. Siimei kiroilija sai paikan missä asua. Tottelemattomana ja kurittomana luonteena rikkoi sopimuksen seurauksella, että menetti henkensä.
Samanlainen on Siimei ja Peku.
Mitä tästä opimme Peku?
Uudestisyntynyt saa anteeksi kaikki syntinsä niin kauan kuin tahtoo riippua kiinni Kristuksessa.
Jumala on ihmisen sielun pelastaja ennen kaikkea, ei pinseteillä ihmisen heikkouksien nyppijä. Jos niin olisi, taivas jäisi tyhjäksi.
"Uudestisyntynyt saa anteeksi kaikki syntinsä niin kauan kuin tahtoo riippua kiinni Kristuksessa."
Uudestiosyntynyt ei saa Raamatun mukaan anteeksi yhtään syntiä:
Hepr. 10:26 Jos me näet teemme syntiä ehdoin tahdoin, senkin jälkeen, kun olemme oppineet tuntemaan totuuden, ei ole enää mitään uhria syntiemme sovitukseksi.
Lankeemus ja synnissä rypeminen ovat kaksi eri asiaa.
>>>Uudestiosyntynyt ei saa Raamatun mukaan anteeksi yhtään syntiä>>>
Pietarin kävi sitten hassusti, vai mitä, kun Antiokiassa lankesi syntiin? Vai olisikos se ollut niin, ettei Pietari vielä ollutkaan uudestisyntynyt vuosia helluntain jälkeen? Miten ateistin teologia tämän selittää? Osaisitko tähänkin propleemaan lainata jonkun raamatunlauseen?
Se on sitä ihmistä, sitä ihmistä itseään ja kaikkia kieltoja, käskyjä ei pidä hyväksyä, sillä ne on vajavaisten ihmisten käsialaa.
Mohikaani, Semperi ja Tapio522 sekä muut, teidän kommentteja kaivataan.
RUKOUS SYNNINTEKIJÄN PUOLESTA
1.Joh.5:16-19
---
5:16 ja hän on antava hänelle elämän, niille nimittäin, jotka eivät tee syntiä kuolemaksi. On syntiä, joka on kuolemaksi; siitä minä en sano, että olisi rukoiltava.
5:17 Kaikki vääryys on syntiä. Ja on syntiä, joka ei ole kuolemaksi.
5:18 Me tiedämme, ettei yksikään Jumalasta syntynyt tee syntiä; vaan Jumalasta syntynyt pitää itsestänsä vaarin, eikä häneen ryhdy se paha.
5:19 Me tiedämme, että olemme Jumalasta, ja koko maailma on pahan vallassa.
--
Rukousrohkeutta emme tarvitse vain itsemme puolesta, vaan myös veljiemme (sisartemme) puolesta.
Kristitytkään ei välty lankeemuksilta.
Syntiä vastaan taisteltaessa meidän on annettava toisillemme rukousapua, silloinkin, vaikka meiltä ei sitä pyydettäisi: ”Jos joku näkee veljensä tekevän syntiä, joka ei ole kuolemaksi, niin rukoilkoon” (16). Jumala pelastaa syntisen ja antaa hänelle elämän.
On tosin syntiä, joka on kuolemaksi, eikä sellaiseen auta esirukouksemme. Johannes tarkoittanee tässä täydellistä luopumista kristinuskosta.
Luopiot on jätettävä Jumalan haltuun.
Tukekaamme rukouksillamme niitä, jotka ovat ”kentässämme”. Näin vahvistamme heitä taistelussa pahan vallassa olevaa maailmaa vastaan.
Jumalasta syntyminen ei ole lopullinen ratkaisu kiusauksiin ja lankeemuksiin, vaan se edellyttää jatkuvaa valveilla oloa.
--Hebr.10:24-29
-- Hebr.6:4-6
--
6:4 Sillä mahdotonta on niitä, jotka kerran ovat valistetut ja taivaallista lahjaa maistaneet ja Pyhästä Hengestä osallisiksi tulleet
6:5 ja maistaneet Jumalan hyvää sanaa ja tulevan maailmanajan voimia,
6:6 ja sitten ovat luopuneet - taas uudistaa parannukseen, he kun jälleen itsellensä ristiinnaulitsevat Jumalan Pojan ja häntä julki häpäisevät.
--
Kristityn tulee tehdä ero lankeemuksen ja luopumuksen välillä. Kristitty on ”valistettu” ja hän on tullut osalliseksi Pyhästä Hengestä (4).
Lasse Viren kaatui v. 1972 Olympiakisojen 10 000 metrin juoksussa. Hän ei jättänyt juoksuaan kesken, vaan nousi ja voitti olympiakullan uudella ME-ajalla. Vaikka mekin kaatuilemme, niin saamme nousta ja jatkaa juoksuamme.
Toisin on niiden, jotka luopuvat uskostaan. Heitä on mahdoton uudista parannukseen.
--
Hebr. kirjeen 6. ja 10. luvuissa kerrotaan uskosta langenneista ja luopuneista henkilöistä, jotka tahallisesti ja jatkuvasti elävät synnissä, julkisesti häpäisevät Kristusta, pitävät halpana hänen vertaan ja pilkkaavat armon Henkeä.
Harva uskova joutuu kuitenkaan näin syvään paatumuksen tilaan.
Nähdäkseni Raamattu ei ilmoita muuta syntiä anteeksiantamattomaksi, kuin Pyhän Hengen pilkan, mutta siitä on varmaankin sitten yhtä jos toistakin käsitystä ja näkemystä, mitä se pitää sisällään.
Oma käsitykseni ja näkemykseni on, että PH-pilkkaa tehnyt on = paatuneessa tilassa, jolloin ei ole enää edes tarvetta tai haluakaan parannukseen tai anteeksisaamiseen, eli hänen henk.kohtainen "armonaikansa" on ns. loppunut.
Ts. kun on riittävän pitkään kääntänyt selkänsä Jumalalle, tehnyt ns. tahallista syntiä välittämättä Jumalan kutsuista parannukseen, tuon seurauksena ihminen ajautuu paatumuksen tilaan, josta ei enää ole paluuta.
Uudestisyntynyt elää siis anteeksiantamuksessa, joka tarkoittaa sitä, että
jos ihminen vaeltaa aralla omatunnolla ja on valmis katumaan ja hylkämään syntinsä silloin, kun Jumalan Pyhä Henkin niistä muistutta, hänellä on anteeksiantamus Jeesuksen nimessä ja veressä.
Mutta jos hän tahallaan jatkaa synnissä elämistä, vastoin Jumalan Sanan ohjeita, silloin tapahtuu tämä, mistä puhutaan:
Hebr. 3:ssa
7. Sentähden, niinkuin Pyhä Henki sanoo: "Tänä päivänä, jos te kuulette hänen äänensä,
8. älkää paaduttako sydämiänne, niinkuin teitte katkeroituksessa, kiusauksen päivänä erämaassa,
9. jossa teidän isänne minua kiusasivat ja koettelivat, vaikka olivat nähneet minun tekojani neljäkymmentä vuotta;
10. sentähden minä vihastuin tähän sukupolveen ja sanoin: 'Aina he eksyvät sydämessään'; mutta he eivät oppineet tuntemaan minun teitäni;
11. ja niin minä vihassani vannoin: 'He eivät pääse minun lepooni'."
Tapio522 "On tosin syntiä, joka on kuolemaksi, eikä sellaiseen auta esirukouksemme. Johannes tarkoittanee tässä täydellistä luopumista kristinuskosta.
Luopiot on jätettävä Jumalan haltuun."
Kyllä. Joskus vaan on vaikea, jopa mahdoton huomata tuommonen tapaus. Onko kyseessä heikko lankeilevainen vaiko tahallaan syntiä tekevä, ja puudutuspiikkiä hakeva. Sellainen ei todellisuudessa haluakaan luopua synnistä.
tähkäpää on oikeassa kirjoittaessaan tämän.Oma käsitykseni ja näkemykseni on, että PH-pilkkaa tehnyt on = paatuneessa tilassa, jolloin ei ole enää edes tarvetta tai haluakaan parannukseen tai anteeksisaamiseen, eli hänen henk.kohtainen "armonaikansa" on ns. loppunut.
tähkäpää on näköjään lukenut H.Konttisen kirjan?
Niin olen minäkin ollen tyytyväinen mitä siinä kirjassa on opetettu uskon elämästä.
Ennustuksista saatan olla epäilevällä mielellä.
Uskon, että meidän tehtävämme ei ole jakaa veljiä/sisaria sellaisiin, joiden puolesta kannattaa rukoilla tai sitten ei kannata rukoilla.
Jumala yksin tietää ja Hän päättää siitä, mikä synti on kuolemaksi.
Kohdatessamme ihmisen me tuskin milloinkaan ajattelemme, että tuon ihmisen puolesta ei kannata (enää?) rukoilla. En halua esittää ylihengellistä, mutta uskon Jumalan Hengen vaikuttavan meissä rukousmielen määrättyjen lähimmäisten puolesta. Lähtökohtaisesti meidän tulee toki muistaa kaikkia lähimmäisiämme rukouksin taivaan Isän edessä.
Koleerikko, en halunnut kiertää kysymystäsi. Halusin vain siirtää huomion siihen, mikä todellisuudessa on meidän osuutemme.
Meidän murheemme ja päänsärkymme ei siis ole, onko tuo tai tuo lähimmäinen tehnyt synnin, joka on kuolemaksi. Jos Pyhä Henki jossain määrätyssä tilanteessa tekee eläväksi ko. Johanneksen ohjeen, niin hyväksykäämme se Sanalle kuuliaisina.
Olen kokenut samaa. Kun Pyhä Henki antaa rukoustaakan, taakka katkeaa silhen paikkaan kun asia on selvä. Joskus ei ole tietoa asiasta, eikä henkilöstäkään. Joskus joku saattaa pyytää rukousta jonkin asian puolesta, ja aloittaessaan kokee selvästi että ei tule rukoilla niin kuin on pyydetty. Joskus julkisyntiselle voi täydellä uskonvarmuudella julistaa synninpäästön, joskus taas ei koe siihen vapautta. Jumala on ainut joka tuntee ihmisen sydämen ja hengellisen tilan. Vilpitön kuuntelija saa kyllä Hengessä ohjauksen kuinka tulee rukoilla. Eri asia sitten ketä niissä tilanteissa kuuntelee.
Samaan loppupäätelmään minäkin olen tullut. Joskus on käynyt niin, etten 'ole voinut' rukoilla jonkun puolesta ja se on ollut ahdistavaa, mutta olen ajatellut, että jotkut muut rukoilevat.
Semper juu, olen aikalailla samaa mieltä kanssasi. Kuitenkin Johannes selvästi sanoo, on ihmisiä joiden puolesta ei kannata rukoilla. Kyseessä on kuten Tapio522 totesi lopullinen luopumus. Eli kyllä sen voi huomata.
Olen täysin samaa mieltä, etteimeidän tehtävä ole arvostella toisen uskoa.
Itse rukoilen päivittäin Stefanuksen mielenlaatua: Herra anna heille anteeksi sillä he eivät tiedä mitä he tekevät. - Hiukan asian sivusta, mutta tahdon, että ei ole kannetta ketään vastaan.
Eipä tuota voi juuri muuten käsittää kuin siten miten sen luemme, eli kirjoittajka olettaa että rukoilija ymmärtää kokonaisuuden ja tekee rajun kahtiajaon rukoilemisen tarpeellisuuden ja tarpeetomuuden välillä.
Ehkäpä kirjoitajalla on lähihistoriasta mielessään jokintapaus joka on senverran voimakas että se tunkee tekstiin mukaan en tiedä.
mutta sen tiedän, että elämäni aikana en ole kohdannut tilannetta josta voisin sanoa, ettei kannata rukoilla koska asia on niin ja niin, vaan aina on akannattanut rukoilla jo pelkästä Jumalan kunnioittamisen lähtökohdasta jokaisen puolesta olkoot asia mikä tahansa. Eikö muussa tapauksessa ole liian suuru vaara asettua Jumalan paikalle.
Raamatun kokonaisuus hukassa. Hebr. 10:28-29. Joka hylkää Mooseksen lain, sen pitää armotta kahden tai kolmen todistajan todistuksen nojalla kuoleman: kuinka paljon ankaramman rangaistuksen luulettekaan sen ansaitsevan, joka tallaa jalkoihinsa Jumalan Pojan ja pitää epäpyhänä liiton veren, jossa hänet on pyhitetty, ja pilkaa armon Henkeä! Tässä vain verrataan Mooseksen lakiin, joka ei ole enää voimassa.
No kuka se on se joka joka tallaa jalkoihinsa ??
sekö joka täällä foorumilla kivahtaa jotain jollekkin ruutubitille ? sekö se on vai kuka, eli olisko todella jokin hukassa tällä kohtaa !
* En tiedä, oltko eksynyt, vaiko vaan et ymmrrä mitä luet. Ei se ole väärin, jos ei aina ymmrrä lukemaansa. Ei se hoviherrakaan heti kässännyt, mitä hän luki, mutta sitten Filippos kysyi, " Ymmärrätkös myös mitä luet?"
* Ehäpä et nyt ymmärtänyt lainaustasi Raamatusta oikein. Siinä Heb.kirjeen kirjoittaja, (tod. Paavali) kirjoittaa lainalaisuudesta, joka oli ennen Kristusta, ja tarkoitti sanoman juutalaisllle, jotka eivät tahtoneet ottaa Jeesusta vastaan, vaan pysyä lainalaisuudessaan, josta olisi tuon lainauksesi mukaiset seuraukset, se ei siis ole tarkoitettu meille, varsinkaan pakana kristityille.
* Koko Hebrealiskirje on pääsääntöisesti kirjoitettu hebrelalisille juutalaisille. Ja se selittää monet asiat mitä siinä kirjoitetaan, ei kaikkia sen sanomaa voi edes soveltaa pakana kristittyihin !
Mohikaani27 on jo niin kauan opettanut omiaan, että hänen kanssaan ei KANNATA ruveta keskuteluun. Hän ei enää päätään käännä.
Mihikaanin opetuksessa en havaitse tuollaisia mitä väität.