Metafyysinen yhteys Jumalaan

Monesti mm. lahkolaisilla ja erityisen dogmisilla on usein erityinen tapa moralisoida muita, keskittyen erityisesti ulkomaailmaan ikään kuin valtakirjan saaneena. Hassuinta tässä asiassa on se että voisi kuvitella että uskovan maailmankatsomus keskittyisi rakkauteen mutta ei, usein he juuri satuttavat lähimmäistä näillä dogmeillaan. Oma pelko projisoidaan ulospäin. Oman pelastumisensa sijaan aletaan "pelastamaan" muita. Monesti avarakatseisesta ihmisestä voi tulla umpisokea rasisti. Läpi elämän Jumalaa ja uskontoja tutkineena olen minäkin kokenut, varsinkin lähellä olevan, musertamisen. Onnekseni minulla on ollut peilipintaa enemmän enkä ole välittänyt tästä tilanteesta. Maailmassa on varmasti niitä jotka kykenevät antamaan sinulle sielunrauhaa. Kuuntele sydäntäsi ja etsi itsellesi nykypäivän tietoa. Nouki niistä hedelmät ja anna näitten ihmisten elää omassa tarhassaan ja peloissaan.
Löydä rakkaus sisältä ja etsi valoa=Jumalaa tätä kautta. Ihmiset eivät aina edes tiedä miten paljon pahan siemeniä he voivat tietämättään aiheuttaa toiselle.
Tälläkin tapahtumalla on varmasti jokin tärkeä tarkoitus. Synnissä rypeminen on valitettavasti monen lahkon perusedellytys. Sen ei tarvitse tarkoittaa sitä muille eikä kaikki onneksi näe asiaa näin. Itämaisissa ajatuksissa on paljon lohduttavia ajatuksia synnin tuskaan. Jokainen etenee tahdillaan eikä jonkun muun totuus ole välttämättä sinun totuutesi.
Keskity rakastamaan lapsiasi ja itseäsi. Näin saat ikuisuuden noidankehän rakastavampaa rataan. Mitään pahaa ei sinulle voi tapahtua. Ne on vain ajatuksen luomuksia.

Mainitsemasi lapsesi hengen tappoa uhannut ei ollut uskova, eikä hellarikaan.

Kyseessä oli joko tekouskovainen tai luopio. Siksi sinun ei ole aiheellista mustamaalata tuota herätysliikettä, eikä muitakaan. Vaikuttaa todennäköiseltä, että juuri siitä syystä oletkin menettänyt yhteytesi Jumalaan(?)

Paholainen näyttää onnistuneen saamaan sinut nousemaan Jeesuksen pyhien yhteisöä vastaan.

Itse en kuulu hellareihin, mutta tunnen monia todella aitoja ja rakastettavia hellareita ja siunaan tuota herätysliikettä koko sydämestäni sen useista vajavaisuuksista huolimatta. Olen opillisesti eri linjoilla monessakin kohden tuon herätysliikkeen kanssa, kuten monen muunkin herätysliikkeen kanssa.

Neuvon sinua kätkeytymään uskon kautta Vapahtajamme Yeshuan pyhän veren suojaan ja pyytämään YHWH Elohimilta anteeksi väärää menettelyäsi ja tekemään päätös sydämessäsi, että alat vastedes vain siunata tuota herätysliikettä ja päätä antaa sydämessäsi myös sille henkilölle anteeksi, joka sinua loukkasi.

Anteeksiannossa ei ole kyse siitä, miltä sinusta tuntuu, vaan se on kylmän viileästi ihan tahdon asia. Anteeksi tulee antaa, vaikkei ko. henkilö edes tunnustaisi tai ymmärtäisi loukanneensa sinua. Silloin pääset itse vapaaksi menneisyyden raskaasta muistosta häntä kohtaan ja vapautat myös sinua loukannen sielun syntitaakastaan.

Isämeidänrukouksessa on nimittäin seuraava lahjomaton kohta:
"....ja anna meille meidän syntimme anteeksi, niin kuin mekin annamme anteeksi niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet..."

Adonai Yeshua lisää selityksen tuohon kohtaan sanoen: "Sillä ellette te anna anteeksi lähimmäisillenne heidän rikkomuksiaan, niin ei teidän taivaallinen Isännekään anna teille anteeksi teidän rikkomuksianne."

Kokemuksesta tiedän anteeksiantamisen olleen alussa perin vaikeaa sellaisille ihmisille, jotka olivat perinjuurin loukanneet minua, mutta olen yksinkertaisesti vain päättänyt antaa heille anteeksi ja aina kun paholainen on tuonut heidät mieleeni ja yrittänyt myrkyttää mieltäni heidän muistollaan, niin olen alkanut rukouksissani siunata noita ihmisrassukoita, niin paholainen on silloin melko nopsaan lähtenyt tiehensä!

Onhan tosiasia, että me kaikki ihmiset olemme montakin kertaa loukanneet muita ihmisiä tahallamme ja tahattomasti. Kaiken sellaisen pahan takana on se vanha vihtahousu, joka nostaa ihmiset yksilöinä ja kansoina toinen toistaan vastaan aikaansaadakseen niin paljon tuskaa ja tuhoa kuin suinkin.

Älkäämme suostuko hänen suunnitelmansa toteuttajiksi!

Siunausta sinulle ja anteeksiantavaa mieltä Adonai Yeshuan avulla!

Nimimerkki "Yakov" perustaa näkemyksensä ns. "no true Scotsman" -argumentille. Eli se on suomeksi sanottuna roskaa.

Suosittelisin sinulle aloittaja seuraavaa videosarjaa:

http://www.youtube.com/playlist?list=PLA0C3C1D163BE880A

Siinä nuori mies kertoo omasta kokemuksestaan kun jumala lopetti vähitellen puhumasta hänelle. Videosarja on englanniksi eikä sille valitettavasti ole tekstitystä suomeksi.

On tosi ikävää,että ihmiset puhuvat loukkaavasti ja vielä lasta koskien. Sinun maailmankuvaasi on kuulunut vahvasti usko jumalaan. Nyt se usko on kadonnut loukkaantumisesi vuoksi. Konainen maailmankuvasi on mennyt rikki. Ehkä olisi mahdollista rakentaa uudenlainen maailmankuva,jossa on myös ilkeitä ihmisiä hyvien lisäksi. Hyväksyä tosiasiat,jotka elämääsi liittyvät. Käsitteenä jumala on aika monitahoinen,mutta jos sinusta tuntuu hyvältä uskoa korkeampaan voimaan,niin mieti sen ilmenemistä juuri tässä elämäntilanteessasi ja tunteessasi.

Olen yrittänyt päästä menneisyyden raskaasta taakasta. Olen rukoillut voimaa anteeksiantamukseen, jopa pari kertaa öisin olen suggestoinut itseni sellaiseen tilaan, jossa itken ja annan viholliseni synnit anteeksi. Muutaman kerran olen naureskellut itsekseni kun olen huomannut, että 100 vuoden päästä meitä keitään ei ole olemassa, joten mitä väliä näillä.

Silti aina uudelleen ahdistus iskee. Olisi vain puukottanut minua tai tappanut vaimoni, mutta ei uhkaillut lasteni hengellä. Se oli valitettavasti jotain, joka mursi jotain sisältäni lopullisesti, jotain, jota jokin "tuskaa" tuntenut, kuten avioeron kokenut kristitty ei voi ikinä ymmärtää (arvasinko Yakov oikein?).

Kysymys ei tietenkään ole myöskään helluntaiseurakunnan mustamaalauksesta. Ilmeisesti et vain ylpeydessäsi tunnista hätääsi, kun pitää heti tykittää täyslaudallinen vastaan- ei kuitenkaan hätää, sillä olen hyvin tottunut siihen ekä kanna kaunaa.

Jotenkuten ainoa asia, joka joka pitää minut järjissäni on Eukleideen geometria, etenkin 3. kirja. En ymmärrä miksi pakanoiden geometrian lukeminen pitää minut järjissäni mutta niin se vain on! Olen keksinyt siitä ihmeellisiä ideoita, mutta en itse asiassa ymmärrä miksi Jumala haluaa minun tekevän tätä. Luulisi että älylläni olisi jotain parempaakin käyttöä kuin olemattomien kuvien ja apuviivojen raapustelu. Olen kuten Mooses aavikkovaelluksella. Johdattakoon Jumala minut virtaavien vetten ääreen.