M. Luther Kirkkopostillan kolmas osa (leike)
Yksi ruumis ja yksi henki, niinkuin te olette kutsututkin yhteen ja samaan toivoon, jonka te kutsumuksessanne saitte: yksi Herra, yksi usko, yksi kaste, yksi Jumala ja kaikkein Isä —
21. Tämä olkoon se kannustin, joka on omiaan viemään kristityt kiinteään hengen yhteyteen. Ovathan he kaikki keskenään saman ruumiin jäseniä ja osallisia kaikkiin hengellisiin rikkauksiin.
Onhan heillä kaikilla sama aarre, nimittäin yksi Jumala taivaassa,
yksi Herra ja Vapahtaja,
yksi sana, kaste ja usko,
kaiken kaikkiaan, yksi ja sama autuus.
Koska heillä kaikilla siis on yhteisenä näin suuri rikkaus, jossa toisella on sama osuus kuin toisellakin, ja kun kukaan ei voi saada osakseen mitään enempää eikä mitään parempaa, niin mikä voisi aiheuttaa häntä synnyttämään jakautumista tai etsimään jotakin muuta?
22. Tällä pyhä Paavali vielä osoittaa ja opettaa, mikä on oikea seurakunta ja mistä se tunnetaan.
Maailmassa on olemassa ainoastaan yksi ainoa seurakunta eli Jumalan kansa. Sillä on yksi usko, kaste, yksi Jumalan, Isän, ja Kristuksen tunnustus, jossa se keskuudessaan yksimielisenä riippuu ja pysyy.
Tähän jokaisen, joka tahtoo tulla autuaaksi ja tulla Jumalan tykö, täytyy sopeutua ja olla siihen yhdistettynä; sen ulkopuolella ollen kukaan ei tule autuaaksi.
23. Seurakunnan yhteys ei siis nimityksen eikä olemuksen puolesta tiedä sitä, että on olemassa ja käytännössä samanlainen ulkonainen hallinta, samanlaiset lait eli säännöt ja kirkolliset tavat,
**** niinkuin paavi joukkoineen väittää **** , ...
***) ... tahtoen seurakunnasta pois suljettaviksi kaikki ne, jotka eivät tässä suostu olemaan hänelle kuuliaisia, ...
... vaan se tietää sitä,
että vallitsee yhden uskon, yhden kasteen jne. suhteen yksimielisyys.
Seurakuntaa sanotaan yhdeksi, pyhäksi, yleiseksi eli kristilliseksi sen tähden, että siinä on yksi ja sama evankeliumin puhdas ja sekoittamaton oppi ynnä sen tunnustus kaikkialla ja kaikkina aikoina maailmassa, ulkonaisen, inhimillisen elämän tai ulkonaisten järjestysten, tapojen ja jumalanpalvelusmenojen erottavasta erilaisuudesta huolimatta.
______________________________________________________________
24. Ne sitävastoin, jotka eivät pitäydy Kristuksen opin ja uskon yhteyteen,
vaan sen rinnalla ihmisopillaan ja itsevalituilla teoillaan, joiden puolesta he taistelevat vaatien kaikkia kristityitä niitä välttämättöminä noudattamaan,
saavat aikaan erimielisyyttä ja pahennusta, niinkuin pyhä Paavali Roomalaiskirjeen 16. luvussa (17. jakeessa) sanoo,
eivät ole Kristuksen oikea seurakunta eivätkä sen jäseniä, vaan he ovat vastustajia ja kukistajia, niinkuin me usein toisissa yhteyksissä olemme todistaneet.
***) Tämä varma ja lohdullinen oppi meillä on paavilaisuutta vastaan, joka syyttää ja kadotukseen tuomitsee meitä sen tähden, että me olemme heistä eronneet ja väistyneet. He soimaavat meitä seurakunnan luopioiksi, vaikka he päinvastoin itse ovat oikeasta seurakunnasta luopuneita. He vainoavat totuutta ja — seurakunnan ja Kristuksen nimen varjolla — repivät hajalle seurakunnan yhteyden.
Kaikki ovat näin ollen Jumalan käskyn mukaan velvollisia heitä vastustamaan, jopa heitä karttamaan ja pakenemaan.
Yksi ruumis ja yksi henki, niinkuin te olette kutsututkin yhteen ja samaan toivoon, jonka te kutsumuksessanne saitte: yksi Herra, yksi usko, yksi kaste, yksi Jumala ja kaikkein Isä —
21. Tämä olkoon se kannustin, joka on omiaan viemään kristityt kiinteään hengen yhteyteen. Ovathan he kaikki keskenään saman ruumiin jäseniä ja osallisia kaikkiin hengellisiin rikkauksiin.
Onhan heillä kaikilla sama aarre, nimittäin yksi Jumala taivaassa,
yksi Herra ja Vapahtaja,
yksi sana, kaste ja usko,
kaiken kaikkiaan, yksi ja sama autuus.
Koska heillä kaikilla siis on yhteisenä näin suuri rikkaus, jossa toisella on sama osuus kuin toisellakin, ja kun kukaan ei voi saada osakseen mitään enempää eikä mitään parempaa, niin mikä voisi aiheuttaa häntä synnyttämään jakautumista tai etsimään jotakin muuta?
22. Tällä pyhä Paavali vielä osoittaa ja opettaa, mikä on oikea seurakunta ja mistä se tunnetaan.
Maailmassa on olemassa ainoastaan yksi ainoa seurakunta eli Jumalan kansa. Sillä on yksi usko, kaste, yksi Jumalan, Isän, ja Kristuksen tunnustus, jossa se keskuudessaan yksimielisenä riippuu ja pysyy.
Tähän jokaisen, joka tahtoo tulla autuaaksi ja tulla Jumalan tykö, täytyy sopeutua ja olla siihen yhdistettynä; sen ulkopuolella ollen kukaan ei tule autuaaksi.
23. Seurakunnan yhteys ei siis nimityksen eikä olemuksen puolesta tiedä sitä, että on olemassa ja käytännössä samanlainen ulkonainen hallinta, samanlaiset lait eli säännöt ja kirkolliset tavat,
**** niinkuin paavi joukkoineen väittää **** , ...
***) ... tahtoen seurakunnasta pois suljettaviksi kaikki ne, jotka eivät tässä suostu olemaan hänelle kuuliaisia, ...
... vaan se tietää sitä,
että vallitsee yhden uskon, yhden kasteen jne. suhteen yksimielisyys.
Seurakuntaa sanotaan yhdeksi, pyhäksi, yleiseksi eli kristilliseksi sen tähden, että siinä on yksi ja sama evankeliumin puhdas ja sekoittamaton oppi ynnä sen tunnustus kaikkialla ja kaikkina aikoina maailmassa, ulkonaisen, inhimillisen elämän tai ulkonaisten järjestysten, tapojen ja jumalanpalvelusmenojen erottavasta erilaisuudesta huolimatta.
______________________________________________________________
24. Ne sitävastoin, jotka eivät pitäydy Kristuksen opin ja uskon yhteyteen,
vaan sen rinnalla ihmisopillaan ja itsevalituilla teoillaan, joiden puolesta he taistelevat vaatien kaikkia kristityitä niitä välttämättöminä noudattamaan,
saavat aikaan erimielisyyttä ja pahennusta, niinkuin pyhä Paavali Roomalaiskirjeen 16. luvussa (17. jakeessa) sanoo,
eivät ole Kristuksen oikea seurakunta eivätkä sen jäseniä, vaan he ovat vastustajia ja kukistajia, niinkuin me usein toisissa yhteyksissä olemme todistaneet.
***) Tämä varma ja lohdullinen oppi meillä on paavilaisuutta vastaan, joka syyttää ja kadotukseen tuomitsee meitä sen tähden, että me olemme heistä eronneet ja väistyneet. He soimaavat meitä seurakunnan luopioiksi, vaikka he päinvastoin itse ovat oikeasta seurakunnasta luopuneita. He vainoavat totuutta ja — seurakunnan ja Kristuksen nimen varjolla — repivät hajalle seurakunnan yhteyden.
Kaikki ovat näin ollen Jumalan käskyn mukaan velvollisia heitä vastustamaan, jopa heitä karttamaan ja pakenemaan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kaikki ovat näin ollen Jumalan käskyn mukaan velvollisia heitä vastustamaan, jopa heitä karttamaan ja pakenemaan.
Tässä on selvääkin selvempää opetusta siitä, ketkä ovat eriseuraisia!!
Tämä olkoon lohdutuksena itselleni ja jokaiselle, joka kamppailee esikoisten nykyopetusta ja sen vääristymiä vastaan.
Kiitos sinulle, joka toit tuon Lutherin opetuksen tänne kaikkien luettavaksi.
Tämä asettaa entistä kirkkaampaan valoon etenkin wanhimpien opit. Eksytys on valitettavan suuri.
;-) sun veljpoikas se olj.