Hei
Olen tässä ajatellut hakea varastoalan töihin omalla toiminimelläni. Onko kenelläkään kokemusta siitä? Mitä vakuutuksia mahtaa tarvita? Onko yleensä mahdollista työllistyä varastoalan yrityksiin "vuokraamalla" itseään?
T. Jokke
Olen tässä ajatellut hakea varastoalan töihin omalla toiminimelläni. Onko kenelläkään kokemusta siitä? Mitä vakuutuksia mahtaa tarvita? Onko yleensä mahdollista työllistyä varastoalan yrityksiin "vuokraamalla" itseään?
T. Jokke
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ei onnistu toiminimellä. Verottaja katsoo palkkatyöksi.
Ei kai siinä mitään estettä ole jos myyt työtä varastonpitäjälle. Ainut este on jos olet nyt töissä samalla työnantajalla johon meinaat myydä palveluksia niin verottaja saattaa kiinnostua.
Normi tapaturmavakuutus ja ehkä vastuuvakuutus on hyvä olla.
En siis oo töissä varastoalalla nyt, mutta sinne aion. Onkohan tuo tmi-kuvio kovin yleinen tapa varastolla ja mitenköhän varastoyritykset siihen suhtautuu?
Tuntiveloitus tulee olemaan aika pieni
Mitä luulet millainen? 20eur alv?
Jotta voit laskuttaa varastomiehen työt firman kautta, täytyy toiminnan täyttää yrittäjyyden tunnusmerkit. Tässä lainaus verottajan sivuilta:
Yrittäjyyden tunnusmerkkejä:
Yritystoiminnan tunnusmerkkeinä voidaan pitää seuraavia asioita:
1. Suuria investointeja vaativa toiminta tulkitaan yleensä yrittäjätoiminnaksi. Suuri taloudellinen riski ei ole tyypillistä työsuhteelle. Yrittäjällä on omat työvälineet ja hän hankkii ainakin osan materiaaleista itse.
2. Yrittäjä tarjoaa oman ammattitaitonsa perusteella työpalveluksiaan yleisesti ja julkisesti. Asiakasjoukkoa ei ole rajattu tai se on rajauksesta huolimatta laaja. Tällainen toiminta ei välttämättä edellytä mainittavia pääomasijoituksia.
3. Yrittäjältä ostetaan valmis työn lopputulos ja hän vastaa itse työnsä laadusta. Toimeksiantaja voi valvoa työn edistymistä ja varmistaa ohjeillaan, että lopputulos on tilauksen mukainen. Jos tehty suoritus ja tilaus poikkeavat toisistaan, toimeksiantajalla on oikeus vaatia sopimuksen mukaista suoritusta sekä mahdollisesti korvausta.
Yrittäjälle maksetaan työn lopputuloksesta sovittu hinta. Laskutus voi perustua esimerkiksi kokonaishintaan tai tuntiveloitukseen. Laskussa voidaan eritellä, mistä loppusumma koostuu.
4. Yrittäjä toimii itsenäisesti, suunnitelmallisesti ja jatkuvasti. Hänen tarkoituksenaan on yleensä voiton tavoittelu joko lyhyellä tai pitkällä aikavälillä.
Yrittäjällä on yleensä omat toimitilat. Joillakin toimialoilla työn luonne saattaa kuitenkin edellyttää työskentelyä kokonaan tai osittain työn tilaajan tiloissa tai muualla.
Työsuhteen tunnusmerkkejä
Työsuhteen olennainen tunnusmerkki on työnantajan oikeus johtaa ja valvoa työntekijän työtä. Työnantajalla on oikeus antaa työn tekemiseen liittyviä yksityiskohtaisia määräyksiä ja ohjeita. Hän saa myös valvoa, että työ tehdään sovitulla tavalla.
Työnantajan johto- ja valvontaoikeuden lisäksi merkitystä on myös seuraavilla asioilla:
1. Työnantajan on huolehdittava työntekijän sosiaaliturvasta. Tämä velvollisuus perustuu lakeihin.
2. Työnantaja voi antaa työntekijälle palkan lisäksi myös verovapaita henkilökuntaetuja (esimerkiksi työterveyshuolto) sekä maksaa verovapaita kustannusten korvauksia (esimerkiksi kilometrikorvaus, päiväraha ja ateriakorvaus).
3. Työnantaja hankkii yleensä tarvittavat työvälineet ja materiaalit. Joillakin toimialoilla on kuitenkin tavanomaista, että työntekijällä on omat käsityökalut (esimerkiksi työsuhteessa olevalla kirvesmiehellä).
4. Tehdäänkö työtä yleensä työnantajan tiloissa. Joillakin toimialoilla yrittäjänkään ei ole mahdollista työskennellä muualla kuin työn tilaajan tiloissa. Tällaisia aloja ovat esim. talon- ja laivanrakennusalat. Myös työn luonne tai esimerkiksi tietoturvasyyt saattavat edellyttää ainakin osittaista työskentelyä tilaajan tiloissa. Jos mitään erityistä syytä ei ole mutta työ tehdään siitä huolimatta toimeksiantajan tiloissa, tämä puoltaa tulkintaa, että kysymyksessä on työsuhde. Toisaalta myös työsuhteessa tehty etätyö on yleistynyt.
5. Työnantajalla on ns. isännän vastuu palkansaajan työstä. Jos ulkopuoliselle aiheutuu vahinkoa, korvaus kohdistuu ensisijaisesti työnantajaan.
Työn teettäjä ja työn suorittaja eivät voi keskenään päättää, että heidän välillään olevaa tehtäväsuhdetta ei pidetä työsuhteena. Vastaavasti he eivät myöskään voi vapaasti sopia maksettavan korvauksen luonteesta. Jos työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät, kysymyksessä on työsuhde, vaikka siitä ei olisikaan sovittu.