ja talvi näyttää kovaa mahtia. On se vaan kiva olla sisällä lämpimässä. Takkaan tulet ja kuumaa kahvia ja pitsaa. Kiva katsella kun toiset raappaa autoaan ja hengitys höyryää...kun itse saa olla yöpukusillaan ja olla vaan, lukea rauhassa lehti ja käydä vaikka pötkölleen, nousta kun jaksaa.
Kauppaan päivällä kun jaksaa mennä ja taas on ruokaa.
Raha ei ole ongelma. Korvaukset tulee ja toimeentulotuki, eikä töitä näköiirissä tällä paikkakunnalla.
Eikä aikomustakaanmuuttaa korkeiden vuokrien kaupunkeihin ja tienaamaan ei mitään.
En ymmärrä misi tämä tapa on pahasta? Ketä se koskee? Työläisiä varmaan, kun joutuvat raappaamaan paukkupakkasessa autonsa, ja tekemään työtä lähes ilmaiseksi. Kukapa ei.
Kotona on aina työtä ja harrastuksia, käsittöitä voi tehdä ja tavata kavereita...
Ei se työ ole onnenmitta. Onnen mitta on oma aika ja hauksa tekeminen. Kun on hyvä olla itsellä on onnellinen.
Kauppaan päivällä kun jaksaa mennä ja taas on ruokaa.
Raha ei ole ongelma. Korvaukset tulee ja toimeentulotuki, eikä töitä näköiirissä tällä paikkakunnalla.
Eikä aikomustakaanmuuttaa korkeiden vuokrien kaupunkeihin ja tienaamaan ei mitään.
En ymmärrä misi tämä tapa on pahasta? Ketä se koskee? Työläisiä varmaan, kun joutuvat raappaamaan paukkupakkasessa autonsa, ja tekemään työtä lähes ilmaiseksi. Kukapa ei.
Kotona on aina työtä ja harrastuksia, käsittöitä voi tehdä ja tavata kavereita...
Ei se työ ole onnenmitta. Onnen mitta on oma aika ja hauksa tekeminen. Kun on hyvä olla itsellä on onnellinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Niin, kateutta on niin monenlaista. Olen itse myös samassa elämän tilanteessa. Ei siis todellakaan järkeä muuttaa kaupunkiin vain työnperään ja asumaan 1000€/kk neukku kuutioon. rahaa löytyy aina sen verran, että pärjäillään hyvin ja vielä tuet päälle. Kyllä maaseudulla on parasta elämää. Oma asunto ja omia viljelyksiä. Luonto lähellä ja hermo lepää. Pihallani käy kettu ja tein sille ahvenista ja vedestä ämpäriin jäädytetyn herkkupalan, on mukavaa ja hauska seurata, kun se käy rimpuilemassa ja nakertamassa sitä, makoilee ja lipoo huuliaan sen vieressä. Ei huolet paina.
Tuota kettuasi aloin kyllä nyt oikeasti vähän kadehtimaan .( meillä täällä kaupungissa kun ei sellaista tapahtumaa voi ikkunasta seurata. Joskus kaipaan niin maalle asumaan, ja joskus kyllä sinne vielä muutankin :)
Voisin yhtyä sinun sanoihin :) Kyllä nyt kelpaa kotona olla kun pakkanen paukkuu ja aurinko paistaa kivasti luoden keväisen tunnelman talviseen ankaraan kajoon. Keitän nyt kahvit ja käyn myös ikkunasta katselemaan ahkeria ja kiireisiä ihmisiä vilkkaalla kadulla, kukin menossa omilleen valitsemilleen teille ja osa tietysti pakonomaisesti velkataakka harteilla kyntää pölyävää lunta vain vapaus ja lomat mielessä, kuten aina :) Minulla on vapaus, on aikaa, on rahaa ja olen terve! Elän elämäni parhainta aikaa juuri nyt.
Odotan kevättä ja kesää, silloin vietän aikaa rannoilla ja torilla kahvilassa yms
Entä kuka maksaa kotisi, vaatteesi, lehtesi, ruokasi ja käsityötarvikkeesi?
Totta kai me veronmaksajat, mutta viime kädessä sen kaiken kustantavat vanhukset, sairaat ja lapset, jotka eivät voi auttaa itseään ja joiden on tyytyminen niihin rippeisiin, joita sinun elättämiseltäsi heille jää.
Toivottavasti edes käyt vapaaehtoisesti auttamassa niitä, joita riistät. Kuinka monen vanhuksen lumityöt olet tehnyt, kuinka monen puolesta olet käynyt kaupassa? Entä siivoaminen? Kuinka monen työssä käyvän yksinhuoltajan lapsia olet tarjoutunut hoitamaan?
""En ymmärrä misi tämä tapa on pahasta? Ketä se koskee? Työläisiä varmaan, kun joutuvat raappaamaan paukkupakkasessa autonsa, ja tekemään työtä lähes ilmaiseksi. Kukapa ei.""
Ei se ikkunan raappaaminen aamuisin häiritse mtta se että minä maksan siitä että saat ruuan ja asumisen minulta ja sen lisäksi vielä kyyläilet aamuisin ikkunasta minua.
Tuu pullakaville, voin minä sulle ne kahvit keittää kun tulet töistä, vaikka kello 16.30, olen herännyt silloin päikkäreiltä.
Huomenna vilkutan sinulle kun kyylään pääsetkö autolla liikkeelle.;)) Voisit tehdä pitempää päivää, et saisin paistia pöytään joskus. Niin ja voisit käydä mulle kaupassa töistä tullessa, ettei mun tarvi mennä sinne pakkaseen.