sr,se:
"Ruotsin radion johto vastustaa suomenkielisten ohjelmien lisäämistä
Publicerat: kl 16:47 , Sisu-uutiset Kommentera
Ruotsin radio tyrmää suomenkielisten lähetysten määrän lisäämisen. Tätä ehdotettiin uudessa radio- ja televisiotoimilupaa koskevassa esityksessä, joka tulee säätelemään radion toimintaa vuosina 2014-2019. Sen takana oli erityinen komitea. Ruotsin radion toimitusjohtaja Cilla Benkön mukaan suomenkielisen tarjonnan määrä riittää.
"Radion tehtävänä ei ole integroida."
Cilla Benkö om minoritetsspråk SR:s remissvar
- Yleisötutkimusten myötä tiedämme, että moni vähemmistökieliryhmään kuuluva henkilö ei enää puhu kovin hyvää suomea ja siten haluaa lisää ruotsinkielistä tarjontaa, Cilla Benkö sanoo.
Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan puheenjohtaja Markku Peura kummaksuu radion kielteistä linjaa vähemmistöjen suhteen.
- Komiteankin ehdotuksen mukaan kielen ylläpitäminen on Ruotsin radion suomenkielisten lähetysten tärkein tehtävä, Peura sanoo.
Ruotsinsuomalaistet mukaan ydintoimintaan
Ruotsin radion toimitusjohtaja Cilla Benkö näkee, että radion vähemmistöpoliittisen tehtävän suorittaminen tarkoittaa suomenkielisten lähetysten lisäksi, että ruotsinsuomalaiset sisällytetään radion ydintoimintaan.
- Me uskomme, että tämä tehdään monin tavoin. Osin, että lähetetään kyseisellä kielellä, mutta myös siten, että alkuperäiskielellä tehtyjä juttuja lähetetään myös ruotsiksi. Esimerkiksi suomalainen satu, joka lähetetään suomenkielisille lapsille suomeksi käännetään myös ruotsiksi. Siten ruotsinkieliset lapset voivat oppia muista kulttuureista, pidämme myös sitä tärkeänä, Benkö sanoo.
Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan Markku Peura näkee Ruotsin radion kommenteista punaista.
- Siinä menee puurot ja vellit sekaisin meidän mielestämme. Kyllä se lähtökohta tarvitsee olla, että toiminta perustuu niihin sitoumuksiin, joita Ruotsin valtio on tehnyt. Näitä ovat Euroopan neuvoston sopimukset, kielisopimus ja raamisopimus. Näissä Ruotsi on sitoutunut ylläpitämään suomen kieltä ja suomenkielistä kulttuuria tässä maassa. Ja tässä yhteydessä joukkotiedotus, julkisen palvelun televisio kuin radiokin, erittäin tärkeita. Se tehtävä ei todella ole mikään integraatiotehtävä, Peura sanoo."
"Ruotsin radion johto vastustaa suomenkielisten ohjelmien lisäämistä
Publicerat: kl 16:47 , Sisu-uutiset Kommentera
Ruotsin radio tyrmää suomenkielisten lähetysten määrän lisäämisen. Tätä ehdotettiin uudessa radio- ja televisiotoimilupaa koskevassa esityksessä, joka tulee säätelemään radion toimintaa vuosina 2014-2019. Sen takana oli erityinen komitea. Ruotsin radion toimitusjohtaja Cilla Benkön mukaan suomenkielisen tarjonnan määrä riittää.
"Radion tehtävänä ei ole integroida."
Cilla Benkö om minoritetsspråk SR:s remissvar
- Yleisötutkimusten myötä tiedämme, että moni vähemmistökieliryhmään kuuluva henkilö ei enää puhu kovin hyvää suomea ja siten haluaa lisää ruotsinkielistä tarjontaa, Cilla Benkö sanoo.
Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan puheenjohtaja Markku Peura kummaksuu radion kielteistä linjaa vähemmistöjen suhteen.
- Komiteankin ehdotuksen mukaan kielen ylläpitäminen on Ruotsin radion suomenkielisten lähetysten tärkein tehtävä, Peura sanoo.
Ruotsinsuomalaistet mukaan ydintoimintaan
Ruotsin radion toimitusjohtaja Cilla Benkö näkee, että radion vähemmistöpoliittisen tehtävän suorittaminen tarkoittaa suomenkielisten lähetysten lisäksi, että ruotsinsuomalaiset sisällytetään radion ydintoimintaan.
- Me uskomme, että tämä tehdään monin tavoin. Osin, että lähetetään kyseisellä kielellä, mutta myös siten, että alkuperäiskielellä tehtyjä juttuja lähetetään myös ruotsiksi. Esimerkiksi suomalainen satu, joka lähetetään suomenkielisille lapsille suomeksi käännetään myös ruotsiksi. Siten ruotsinkieliset lapset voivat oppia muista kulttuureista, pidämme myös sitä tärkeänä, Benkö sanoo.
Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan Markku Peura näkee Ruotsin radion kommenteista punaista.
- Siinä menee puurot ja vellit sekaisin meidän mielestämme. Kyllä se lähtökohta tarvitsee olla, että toiminta perustuu niihin sitoumuksiin, joita Ruotsin valtio on tehnyt. Näitä ovat Euroopan neuvoston sopimukset, kielisopimus ja raamisopimus. Näissä Ruotsi on sitoutunut ylläpitämään suomen kieltä ja suomenkielistä kulttuuria tässä maassa. Ja tässä yhteydessä joukkotiedotus, julkisen palvelun televisio kuin radiokin, erittäin tärkeita. Se tehtävä ei todella ole mikään integraatiotehtävä, Peura sanoo."
Vastaukset 7
Vanhimmat
Suomessa suruilla on peräti oma rankasti ylibudjetoitu kanavansa!
Lisäksi pääkanavilla tuputetaan lisää ruotsalaisuutta. Ja vielä valtamedian omistamilla yksityiskanavillakin.
Ei voi koskaan lakata ihmettelemästä sitä suurta eroa, miten naapurimaat kohtelevat toistensakielisiä vähemmistöjä!
Mitä voimme tehdä ?
Lähettäkää palautetta yleen,kyllä se meidänkin ääni vielä kuuluu.
Lähettäkää palautetta kansanedustajille. Kun kansanedustajan paikka tulee
kyseenalaiseksi eiköhän monen ole vähitellen pakko alkaa kuunnella sitä
suurta enemmistöä.
- Juuri näin sähköpostiosoitteet löytyvät eduskunnan ja Ylen sivuilta. Asiallista mutta kriittistä postia voi lähettää vaikka presidentillekin. Itse lähettelen postia AINA kun koen sen aiheelliseksi. Mutta muistakaa asiallista, ei häiriköintiä! Se ei ole häiriköintiä jos kritisoi sellaista joka menee kansan enemmistön oikeustajua vastaan.
Muistakaapa nyt kun näitä sarjoja tulee jotka korostavat tätä Suomen ja Ruotsin "yhteyttä", kuinka erilailla siellä kohdellaan suomenkielisiä kuin täällä hurrrrreja.
Ja nämä yhteenkuuluvuudesta meuhkaavat eivät laita tikkua ristiin tai uskalla sanoa mitään, että suomenkielisille kuuluvat kunnon omankieliset oikeudet siellä, erityisesti koska ollaanhan sitä oltu "yhtä ja samaa". Eikä yksikään komitea, tai Hanasaaren yhteishankkeet.
Kaikki toimet kohdistuvat vain ja ainoastaan suomalaisiin. Täällä Suomessa ruotsalaistamiseksi, ja niinikään Ruotsissa, ruotsalaistamiseksi. Sitä on ollut se meidän "yhteytemme", ja sitä sen näköjään noiden roikaleiden mielestä pitäisi olla.
Jokainenhan meistä oikeasti tietää, että mitään yhteenkuuluvuutta ei koskaan ole ollutkaan, pelkkää kolonialismia.
Pitää kääntää, että suomalaiset tietää... kirjoitti:
magma.fi kirjoittaa, käännös:
”Ruotsissa toimiva Kielenpuolustusverkosto(Nätverket Språkförsvaret) Ilmaisee Ruotsin hallitukselle ja eduskunnalle suunnatussa avoimessa kirjeessään huolensa ruotsin kielen asemasta Suomessa:
”Suomessa on käynnissä organisoitu kampanja ruotsin kielen asemaa vastaan nyt eduskuntavaalien alla, jotka pidetään 17.4. Kuvaavaa on, että Suomalaisuuden litto järjesti mielenosoituksen n.s. pakkoruotsia vastaan Helsingissä eduskuntatalon edessä 31.3. 2011. Liitto oli jopa järjestänyt bussikuljetuksia Turusta, Imatralta, Jyväskylästä ja Tampereelta.
Väitetään joskus,että
suomenruotsalaiset ovat ”luultavasti maailman etuoikeutetuin vähemmistö”.
Tämä voi tuskin pitää paikkaansa, koska niiden suomenmaalaisten lukumäärä, jotka puhuvat äidinkielenään ruotsia, on vähentynyt n. 15 %:sta 6 %:iin viimeisen 200 vuoden aikana. Kyse ei ole ollut mistään itsestään selvästä kehityksestä. On muita kieliä Euroopassa, joilla on samanlainen status kuin ruotsilla Suomessa, ja joita ei ole ollenkaan kohdannut sama kato - osa on jopa päinvastoin elpynyt. Esim. irlannissa toisen virallisen kielen, iirin, kymrin kielen kohdalla Walesissa, aluellisten kielten kohdalla Espanjassa -katalaani, baski ja galisia, sekä saksan kieli Etelä-Tyrolissa.
Syyt ruotsin taantumiseen Suomessa ovat moninaiset: suomenkielisten muuttoliike aikaisemmin puhtaasti ruotsinkielisille alueille, erityisesti Etelä-Suomessa, seka-avioliitot, vähemmistön mukautuminen enemmistön kieleen ja suhteellisen suuri ruotsinkielisten maahanmuutto Ruotsiin. Nämä ovat johtaneet ruotsinkielisten määrän jatkuvaan laskuun.
Mutta ruotsinkielisiä vastaan organisoidut kampanjat ovat myös olleet merkityksellisiä. Ensimmäinen tapahtui jo 1800-luvulla, kun fennomaaninen(kansallisromanttinen) aate ”yksi kieli, yksi mieli” lanseerattiin. Moni tulkitsi tämän siten, että ruotsinkielisten tulee hylätä kielensä kansallisen edun vuoksi. 1930-luvulla kävi suomenkielinen ultraoikeisto ruotsinkielisten ”viideskolonnalaisten” kimppuun, onnistuttuaan ensin torjumaan kommunistit. Monet ruotsinkieliset muuttivat nimensä ja kielensä, voidakseen tehdä uraa.
Historia toistaa itseään. Tänään ovat kansalliset ja sovinistiset piirit Suomessa Suomalaisuuden liiton ja Perussuomalaisten johdolla taas lanseeranneet kampanjan ruotsin kielen asemaa vastaan Suomessa. Se kampanja kohdistuu n.s. pakkoruotsia vastaan, mutta tavoitteena on ryöstää ruotsilta sen asema kansalliskielenä ja tehdä aikanaan Suomi yksikieliseksi, suomenkieliseksi. Tämä kampanja on ollut melkoisen menestyksekäs - Perussuomalaisilla on n. 18 %:n kannatus mielipidekyselyissä viime aikoina. Pahinta on, että useat vanhoista puolueista taipuvat sopeutumaan Perussuomalaisten puhetyyliin.
Kokoomuksen puoluekokouksessa kesäkuussa 2010 niukka enemmistö äänesti, että ruotsin ei enää tule olla pakollisena suomenkielisissä kouluissa. Kolmasosa osallistujista äänesti, että ruotsi ei enää olisi kansalliskieli. Mari Kiviniemi, Keskustalainen pääministeri, yritti saavuttaa voiton, että Kokkola suuntautuisi hallinnollisesti suomenkieliseen Ouluun, Pohjanmaan ruotsinkielisen alueen sijaan. Tämän epäonnistuttua hän esitti Vladimir Putinin kanssa, että venäjä voisi olla Itä-Suomen koululaisille ruotsin kielen sijasta aineena. 4 puoluejohtajaa tukee pakollista ruotsia Yle:n vaalikompassin mukaan; 3 on osittain samaa mieltä kun taas Timo Soino(Soini?), Perussuomalaisen puheenjohtaja, on vastaan. Samassa vaalikompassissa vastasi 60 % eduskuntavaalien ehdokkaista, että he kokonaan tai osittain vastustavat pakollista ruotsin opetusta kouluissa.
On pidetty myös mielipidetiedusteluja ruotsin kielen asemaa koskien, mutta eräät niistä ovat niin vääristyneitä, että ne tarjoavat enimmäkseen naurua. Suomalaisuuden liitto esim. esitti tällaisen kysymyksen kyselyssään:
”Kaksikielisyys on kirjoitettu Suomen perustuslakiin. Kaikki muut Itämeren maat, paitsi Suomi, ovat yksikielisiä. Pitäisiko Suomen olla virallisesti yksikielinen, kuitenkin siten, että palvelu ruotsinkielisille turvattaisiin?” 59 % vastasi kyllä tähän kysymykseen.
Kielitilanne on Suomessa kummallinen ja kulkee EU.n kehitystä vastaan. EU:n kielipolitiikka pyrkii painottamaan kielellistä moninaisuutta ja vahvistamaan vähemmän käytettyjä kieliä, sekä alueellisia ja vähemmistökieliä. Vain Slovakiassa on menossa samanlainen kampanja unkarilaisen vähemistön kielellisiä oikeuksia vastaan.
Perussuomalaisten ja Suomalaisuuden liiton kampanja n.s. pakkoruotsia kohtaan on tietenkin äärimmäisen tietoista toimintaa. Ensin ”pakkoruotsi”, sen jälkeen on ruotsin kielen perustuslaillisen aseman vuoro.” Pakko”
jatko.....
Perussuomalaisten ja Suomalaisuuden liiton kampanja n.s. pakkoruotsia kohtaan on tietenkin äärimmäisen tietoista toimintaa. Ensin ”pakkoruotsi”, sen jälkeen on ruotsin kielen perustuslaillisen aseman vuoro.” Pakko” on luonnollisesti ilmeinen argumentti, joka vetoaa ihmisten mukavuudenhaluun ja sameisiin käsityksiin vapaudesta. Mutta fakta on, että kaikki kansalliset koulutusjärjestelmät lyövät lukkoon tietyn määrän pakollisia aineita, mukaanlukien kieliä, peruskoululle ja lukiolle. Tämä on epäilemättä pakkoa.
On useita syitä, miksi ruotsin kielen pitää pysyä pakollisena kouluaineena suomenkielisille ja miksi ruotsin kielen tulee säilyttää perustuslaillinen asemansa Suomessa.
Ensinnäkin sekä suomi että ruotsi ovat kansalliskieliä. Molempien kielien asema on eräänlainen molemminpuolinen lupaus, kuten Tarja Halonen sanoi. Tämä tarkoittaa, että tavoitteena pitää olla , että koko kansa saavuttaa kaksikielisen kompetenssin.Tämä on myös se linja, jota huomattavat suomenkieliset poliitikot, kuten Paavo Lipponen, Martti Ahtisaari ym. ajavat.
Toiseksi on olemassa vahvoja historiallisisa syitä ruotsin kielen säilyttämiseksi Suomessa.Suomi on kuulunut Ruotsiin samalla tavalla kuin Norrland(?), ainakin 1300-luvulta alkaen. Suomalaiset ottivat osaa ruotsalaiseen kuningasvaaliin 1300-luvulta alken. Ensimmäinen Suomea koskeva laki oli Helsinge-laki. On mahdotonta ymmärtää suomenmaalaisia yhteiskuntainstituutioita, lakeja ja oikeuskäytäntöä, näkemättä, että kaikki on otettu lännestä. Ruotsi toimi päähallintokielenä aina 1892 saakka. Ei voi leikata sidettä historiaan sanomalla että on kyse ”vanhoista papereista”.
Kolmanneksi ruotsin kieli toimii Suomessa sisäänajoporttina muuhun Pohjolaan, jonka kanssa Suomella on läheinen side historiallisista, kulttuurisista, uskonnolisista ja poliittisista syistä.Ruotsin kieli on vain lyhytnäköisesti yksilön kannalta ”tarpeeton” kieli Suomessa. Riittää jo kun osoitetaan, että Ruotsi oli 2009 Suomen tärkein vientimaa. Jos sisällytetään muu Pohjola, Tanska ja Norja, jossa ruotsin kieli käy, on Pohjolalla yhä paljon suurempi taloudellinen merkitys kuin väkimäärältään suuremmilla, Venäjällä, Kiinalla, puhumattakaan Intiasta.
Lopuksi: monikielisyys on maalle voima ja tärkeä resurssi. Suomenkieliset ylioppilaat onnistuvat yleisesti hyvin englanninkielisessä TOEFL-testissä, mikä johtuu siitä, että he lukevat ruotsia englannin ohella. Suomenkielisten lähimmät kilpailijat puhuvat kaikki germaanisia kieliä. Valmiustestissä aikuisille, jossa testattiin englannin taitoa, sijoittui Suomi viidenneksi Norjan, Hollannin,Tanskan ja Ruotsin jälkeen.
Kielipolitiikka täytyy rakentaa tiettyjen yksinkertaisten perusperiaatteiden varaan. Lähtökohtana tulee olla, että kaikilla kielillä on oma itseisarvo ja että kaikilla on oikeus käyttää omaa kieltään. Sitäpaitsi periaattessa vain suuret kielet tai vähemmistökielet voivat painaa alas tai syödä pienempiä kieliä tai vähemmistökieliä. Jälkimmäistä voidaan jarruttaa vain siten, että enemmistökielten edustajat omaksuvat auliin ja runsaskätisen asenteen vähemmistökieliä kohtaan. Kaikki v.2006 eduskunnan puolueet Ruotsissa olivat esim yksimielisiä, että ruotsinsuomea ja meänkieltä vahvistettakoon oikeudellisesti ja hallinnollisesti. Jokainen vähemmistökieli ansaitsee tukea erityisen tilanteensa ja ehtojensa mukaisesti.
Me katsomme, että Ruotsin hallituksen ja eduskunnan tulee huomioida Suomen kielitilanne ja sopivalla tavalla vastustaa Perussuomalaisten ja Suomalaisuuden liiton raivoisia kampanjoja.”
Östhammarissa suuri vähemmistö
Julkaistu: kl 06:00 , Sisu-uutiset
Opettaja Anna-Maija Högström. Kuva: Marja Siekkinen / Sisuradio
Östhammarin kunnassa on suuren suomenkielisen vähemmistön lisäksi myös meänkielisiä ja saamelaisia, osoittaa kunnan vähemmistökartoitus. Anna-Maija Högström on kunnan suomenkielinen koordinoija.
Vastauksia sekä nuorilta että vanhoilta
Kysely jaettiin loppusyksystä kaikkiin kunnan talouksiin ilmaisjakelulehden mukana. Kyselyyn vastasi runsaat 200, mikä on koordinoija Anna-Maija Högströmin mielestä ihan hyvä tulos, kun vertaa vastaavien kyselyjen vastausprosentteja suurissa vähemmistökunnissa.
Kaikki vähemmistöryhmät toivovat omakielisiä kulttuuritilaisuuksia Östhammarin kunnan alueelle, mutta omalla kielellä tapahtuvaa vanhustenhoitoa toivotaan monessa eri muodossa.
Östhammar on kuulunut suomenkielen hallintoalueeseen kolme vuotta, mutta toiminta on vasta lähtenyt käyntiin viime vuoden aikana. Tarinaillat ovat käynnistymässä lähiaikoina ja vierailu Forsmarkin ydinvoimala-alueelle on myös suunnitelmissa.
Pirjo Hamilton
.
RUotsissa evätään pikkulapsiltakin heidän oikeutensa
800-vuotinen rasismi ei ole hävinnyt mihinkään
http://yle.fi/uutiset/ruotsalaiskunta_suomenkieliset_koululaiset_osaavat_liian_huonosti_suomea_opiskellakseen_sita_aidinkielenaan/6464456
.