Tämähän on jo tiedetty, mutta onpa taas kerran yksi uskis-ankkaväite ammuttu alas, eli että usko toisi mukanaan epäitsekkyyden, korkeamman moraalin jne.
"Uskonnollisuus näyttäisi lisäävän ihmisten epäitsekästä ja anteliasta käyttäytymistä ainoastaan silloin, kun he ovat tekemisissä oman uskontonsa edustajien kanssa, väitetään brittitutkimuksessa..."
http://www.kotimaa24.fi/uutiset/ulkomaat/10302-tutkimus-uskonnollisuudella-ei-vaikutusta-epaeitsekkyyteen
"Uskonnollisuus näyttäisi lisäävän ihmisten epäitsekästä ja anteliasta käyttäytymistä ainoastaan silloin, kun he ovat tekemisissä oman uskontonsa edustajien kanssa, väitetään brittitutkimuksessa..."
http://www.kotimaa24.fi/uutiset/ulkomaat/10302-tutkimus-uskonnollisuudella-ei-vaikutusta-epaeitsekkyyteen
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tukee omaa teoriaani (Arkikielen), että osaa uskovaisia ei kiinnosta muiden kuin toisten samaan uskontoon kuuluvien hyvinvointi. Tämä tulee esiin aina esim. vainokeskusteluissa, kun kristityillä on vaikeuksia tajuta, ettei ainoastaan kristittyjä vainota maissa, jossa ylipäätään vainotaan.
Also sprach tunnettu kreationisti Pekka Reinikainen:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11192151#comment-0
Koeryhmänä olivat kauppatieteen opiskelijat. Tiesivätkö he tutkittavan asian, vai luulivatko että kyseessä oli testi kyvystä tehdä bisnestä?
"Yhdessä kokeista osallistujille annettiin rahaa ja kerrottiin, että he voisivat halutessaan lähettää rahaa toiselle osapuolelle. Vastaanottajan kerrottiin voivan lähettää rahaa takaisin, jolloin palautunut rahasumma kolminkertaistuisi. Täysin varmasti osallistujat saivat kokeessa pitää vain rahan, jota he eivät lähettäneet eteenpäin."
Jos lähettäjä luotti siihen että vastaanottaja palauttaa rahaa, hän tässä kokeessa saattoi toivoa jäävänsä taloudellisesti voitolle. Onko tällainen testi epäitsekkyyttä testaava? Vai riskinottokykyä ja voitontekotaitoa testaava?
Eikö ennemmin saatetarina pitäisi olla tyyliin "jos lähetät rahaa toiselle, tämä saa ostettua itselleen ruokaa ja maksettua vuokransa"? Silloin rahaa lähetettäisiin toisen eduksi, epäitsekkäästi.
Voi olla että testi oli raporttia parempi, mutta aloituksessa olevan linkin perusteella testi ei testaa epäitsekkyyttä.
Muistuu mieleen Dawkinsin tekemä testi. Missä ihmset saivat joko luottaa toiseen, Tai pitää rahasumman itsekkäästi itsellään.
http://www.youtube.com/watch?v=x-PbzWBJMyY