Venekaupat

Ei kauppaa voi perua, jos ei ole tyytyväinen purjehdusominaisuuksiin. Vain jos tuotteessa on olennaista vikaa, joka olisi pitänyt mainita (oli luvattu, että on ehjät purjeet yms.). Yleensä kauppatavara ostetaan Suomessa siinä kunnossa (yksityiseltä myyjältä) kuin se on eikä sille ole mitään takuuta. Siksi tavara pitää tarkastaa hyvin. Voi kyllä sopia selkeästi, että myyjä auttaa rikauksessa ja tulee mukana koepurjehdukselle. Tuolla kelvolliseksi kulkupeliksi toteamisella ei ole mitään virkaa.

Hannu191 kirjoitti:

Ei kauppaa voi perua, jos ei ole tyytyväinen purjehdusominaisuuksiin. Vain jos tuotteessa on olennaista vikaa, joka olisi pitänyt mainita (oli luvattu, että on ehjät purjeet yms.). Yleensä kauppatavara ostetaan Suomessa siinä kunnossa (yksityiseltä myyjältä) kuin se on eikä sille ole mitään takuuta. Siksi tavara pitää tarkastaa hyvin. Voi kyllä sopia selkeästi, että myyjä auttaa rikauksessa ja tulee mukana koepurjehdukselle. Tuolla kelvolliseksi kulkupeliksi toteamisella ei ole mitään virkaa.

Lue lisää

Tuossa aikaisemmin kerroin brittiläisestä käytännössä. Valmiissa kauppakirjamallissa oli kumminkin se kohta koepurjehduksesta ja kaupan mahdollisesta perumisesta koepurjehduksen takia, jota meillä ei vissiinkään tunneta.

Jos satun löytämään ko kauppakirjan, voin siteerata "seatrial" kohdan ja kaupan peruuntumisen luettavaksenne.

Eiköhän kauppakirja voida laatia myyjän ja ostajan keskinäisen sopimuksen ja yhteisymmärryksen mukaisesti koepurjehdusta ja kaupan peruuntumisasioita myöten. Ei ole mikään pakko noudattaa jotain tiettyä kauppakirjan mallia.

keskinäinen sopimus kirjoitti:

Tuossa aikaisemmin kerroin brittiläisestä käytännössä. Valmiissa kauppakirjamallissa oli kumminkin se kohta koepurjehduksesta ja kaupan mahdollisesta perumisesta koepurjehduksen takia, jota meillä ei vissiinkään tunneta.

Jos satun löytämään ko kauppakirjan, voin siteerata "seatrial" kohdan ja kaupan peruuntumisen luettavaksenne.

Eiköhän kauppakirja voida laatia myyjän ja ostajan keskinäisen sopimuksen ja yhteisymmärryksen mukaisesti koepurjehdusta ja kaupan peruuntumisasioita myöten. Ei ole mikään pakko noudattaa jotain tiettyä kauppakirjan mallia.

Lue lisää

Puhuttiinkohan siinä todella purjehdusominaisuuksista? Se lienee selvää, että jos koepurjehdus paljastaa vikoja eli jotain on rikki tai vene ei toimi kuten senmallisen veneen pitäisi toimia, niin kaupan peruminen on mahdollista.
Mutta ei kai nyt sentään brittiläisessäkään kauppatavassa voi ostaja sanoa koepurjehduksen jälkeen, että "en nyt ostakaan tätä Nauticatia, kun se ei nousekaan plaaniin kuten First"?

6+1 kirjoitti:

Puhuttiinkohan siinä todella purjehdusominaisuuksista? Se lienee selvää, että jos koepurjehdus paljastaa vikoja eli jotain on rikki tai vene ei toimi kuten senmallisen veneen pitäisi toimia, niin kaupan peruminen on mahdollista.
Mutta ei kai nyt sentään brittiläisessäkään kauppatavassa voi ostaja sanoa koepurjehduksen jälkeen, että "en nyt ostakaan tätä Nauticatia, kun se ei nousekaan plaaniin kuten First"?

Lue lisää

Ei, purjehdusominaisuuksiin tyytymättömyys ei todellakaan kelpaa kaupan purkamisen tai korvauksen perusteeksi Suomessa, eikä myöskään Englannissa.

Surveyorin eli kuntotarkastajan käyttö on monessa maassa yleistä, Suomessa valitettavan harvinaista.

Myyjällä on velvollisuus kertoa tietämänsä oleelliset puutteet ja viat joka tapauksessa. Samoin ostajalla on velvollisuus tutustua ostamaansa tavaraan ja pyrkiä selvittämään sen kunto huolellisesti.

Kannattaa muistaa, että kuluttajansuojaa ei yksityishenkilöiden tai yritysten välisessä kaupankäynnissä ole olemassakaan.

Tässä on iso ero, ostatko liikkeestä välittäjältä vai suoraan yksityiseltä.

Tuo on kyllä oudonkuuloinen käytäntö, että "loput kun sanotaan adjö". Yleensä (Suomessa) suositeltu käytäntö on se, että maksupostit ovat esimerkiksi 10% käsirahana, 80% ennen veneen luovutusta ja 10% pari viikkoa luovutuksen jälkeen, viimeisen erän ehtona, ettei mitään isompia salattuja vikoja löydy. Olennaista on siis se, että jätetään pieni "takuusumma" sellaisia korjaustarpeita varten, joita ostajan ei voi katsoa kohtuudella tienneen/havainneen kaupanhieronnan aikana.

Tekninenkin ongelma tuossa "loput kun sanotaan adjö" on: yleensähän maksut hoidetaan tilisiirtoina, ei kukaan halua kannella kymmeniätuhansia euroja taskussaan. Myyjälle olisi kohtuuton riski luovuttaa vene, ennenkuin eurot ovat hallussa.

"Juristi" antoi aika hyvän ohjeistuksen tuossa alla. Tosin ulkopuolisen tavarantarkastajan käyttö taitaa Suomessa olla aika harvinaista, enpä tiedä, löytyykö kovin montaa veneisiin perehtynyttä sellaista?

7+7 kirjoitti:

Tuo on kyllä oudonkuuloinen käytäntö, että "loput kun sanotaan adjö". Yleensä (Suomessa) suositeltu käytäntö on se, että maksupostit ovat esimerkiksi 10% käsirahana, 80% ennen veneen luovutusta ja 10% pari viikkoa luovutuksen jälkeen, viimeisen erän ehtona, ettei mitään isompia salattuja vikoja löydy. Olennaista on siis se, että jätetään pieni "takuusumma" sellaisia korjaustarpeita varten, joita ostajan ei voi katsoa kohtuudella tienneen/havainneen kaupanhieronnan aikana.

Tekninenkin ongelma tuossa "loput kun sanotaan adjö" on: yleensähän maksut hoidetaan tilisiirtoina, ei kukaan halua kannella kymmeniätuhansia euroja taskussaan. Myyjälle olisi kohtuuton riski luovuttaa vene, ennenkuin eurot ovat hallussa.

"Juristi" antoi aika hyvän ohjeistuksen tuossa alla. Tosin ulkopuolisen tavarantarkastajan käyttö taitaa Suomessa olla aika harvinaista, enpä tiedä, löytyykö kovin montaa veneisiin perehtynyttä sellaista?

Lue lisää

Missä tällainen "yleensä suositeltu käytäntö" on mukamas olemassa? Tuntuu taas minusta hieman oudolta...

Alkuperäinen kysyjä kait tiedusteli omistajuuden siirtoa? En minä ainakaan halua omistaa ostamaani venettä jota en ole 100% maksanut? Tuskinpa myyjäkään haluaa että joku muu on omistaja vaikka on vielä jokin siivu maksattama? Omistusoikeus käsittää juuri saman, eli myyjä on vastuussa veneen vakuutuksista jne, kunnes se on ostajan maksama viimeistä senttiä myöten. Tämän kai Juristikin tuossa aiemmin sanoi.

Tuo mainitsemasi maksukummitus nyt tuntuu nykypäivänä melko turhalta problematisoinnilta. Raha liikkuu aika helposti kännykänkin välityksellä.

Urban F kirjoitti:

Missä tällainen "yleensä suositeltu käytäntö" on mukamas olemassa? Tuntuu taas minusta hieman oudolta...

Alkuperäinen kysyjä kait tiedusteli omistajuuden siirtoa? En minä ainakaan halua omistaa ostamaani venettä jota en ole 100% maksanut? Tuskinpa myyjäkään haluaa että joku muu on omistaja vaikka on vielä jokin siivu maksattama? Omistusoikeus käsittää juuri saman, eli myyjä on vastuussa veneen vakuutuksista jne, kunnes se on ostajan maksama viimeistä senttiä myöten. Tämän kai Juristikin tuossa aiemmin sanoi.

Tuo mainitsemasi maksukummitus nyt tuntuu nykypäivänä melko turhalta problematisoinnilta. Raha liikkuu aika helposti kännykänkin välityksellä.

Lue lisää

Jos luet esimerkiksi veneilylehdissä toisinaan olevia "ohjeita käytetyn veneen ostajalle", niin juuri tuollainen "10% jälkieränä" tai vastaava järjestely on yleinen ohje.

Ei se kännykkämaksu oikein auta asiaa, kun tilisiirroissa on kuitenkin viive, yleensä maksu näkyy saajan tilillä aikaisintaan seuraavana päivänä.

7+7 kirjoitti:

Jos luet esimerkiksi veneilylehdissä toisinaan olevia "ohjeita käytetyn veneen ostajalle", niin juuri tuollainen "10% jälkieränä" tai vastaava järjestely on yleinen ohje.

Ei se kännykkämaksu oikein auta asiaa, kun tilisiirroissa on kuitenkin viive, yleensä maksu näkyy saajan tilillä aikaisintaan seuraavana päivänä.

Lue lisää

"Ei se kännykkämaksu oikein auta asiaa, kun tilisiirroissa on kuitenkin viive, yleensä maksu näkyy saajan tilillä aikaisintaan seuraavana päivänä."

- On sulla huolet! :-D

Lasten huolia? kirjoitti:

"Ei se kännykkämaksu oikein auta asiaa, kun tilisiirroissa on kuitenkin viive, yleensä maksu näkyy saajan tilillä aikaisintaan seuraavana päivänä."

- On sulla huolet! :-D

Lue lisää

Sorry nyt vaan, mutta mitä kummaa tuossa huolessa on? Jos olet myymässä vaikka 50 000 euron venettä, niin ei hemmetissä ostajan anneta häipyä sen kanssa horisonttiin, ennenkuin on rahat tilillä (lukuunottamatta sitä mahdollisesti sovittua jälkitarkastuserää).

Jos sinulla on varaa riskeerata kymmeniätuhansia tuosta vaan, niin hyvä juttu sinulle, mutta älä tule tarjoilemaan ohjeitasi meille taviksille.

Vai olitko sinä kenties se, jonka eilen uutisoitiin menettäneen 50 000 euroa "nigerialaishuijaukseen", kun uskoi lupaukseen 14 miljonan punnan perinnöstä?

7+7 kirjoitti:

Tuo on kyllä oudonkuuloinen käytäntö, että "loput kun sanotaan adjö". Yleensä (Suomessa) suositeltu käytäntö on se, että maksupostit ovat esimerkiksi 10% käsirahana, 80% ennen veneen luovutusta ja 10% pari viikkoa luovutuksen jälkeen, viimeisen erän ehtona, ettei mitään isompia salattuja vikoja löydy. Olennaista on siis se, että jätetään pieni "takuusumma" sellaisia korjaustarpeita varten, joita ostajan ei voi katsoa kohtuudella tienneen/havainneen kaupanhieronnan aikana.

Tekninenkin ongelma tuossa "loput kun sanotaan adjö" on: yleensähän maksut hoidetaan tilisiirtoina, ei kukaan halua kannella kymmeniätuhansia euroja taskussaan. Myyjälle olisi kohtuuton riski luovuttaa vene, ennenkuin eurot ovat hallussa.

"Juristi" antoi aika hyvän ohjeistuksen tuossa alla. Tosin ulkopuolisen tavarantarkastajan käyttö taitaa Suomessa olla aika harvinaista, enpä tiedä, löytyykö kovin montaa veneisiin perehtynyttä sellaista?

Lue lisää

Jos joku minulle ehdottaisi että maksaisi lopun 10% "takuuajan jälkeen parin viikon päästä" niin kehottaisin kääntymään veneliikkeen puoleen.

ostamuualta kirjoitti:

Jos joku minulle ehdottaisi että maksaisi lopun 10% "takuuajan jälkeen parin viikon päästä" niin kehottaisin kääntymään veneliikkeen puoleen.

Sulta saattaisi sitten jäädä vene myymättä. Tuolta toiselta taas taitaisi jäädä ostamatta.

ddfddfdsdfds kirjoitti:

Sulta saattaisi sitten jäädä vene myymättä. Tuolta toiselta taas taitaisi jäädä ostamatta.

Ei kai kukaan yksityishenkilö sentään anna venettään ostaja käyttöön ennen kuin sen kauppahinta on kokonaan maksettu?

Ei asuntoonkaan saa muuttaa ennen kuin se on kokonaan oma ja koko kauppahinta on maksettu. Ja tuskin kukaan antaa autoaankaan pois ennen kuin on saanut kaikki rahansa.

Olisihan se melkoinen sotku, jos käytetyn veneen ostaja olisi maksanut 90 prosenttia kauppahinnasta, lähtisi seilaamaan, ajaisi karille ja vaatisi kaupan purkamista tai kauppahinnan alentamista, koska peräsimessä oli vikaa...

Älkää nyt houriko.

7+7 kirjoitti:

Tuo on kyllä oudonkuuloinen käytäntö, että "loput kun sanotaan adjö". Yleensä (Suomessa) suositeltu käytäntö on se, että maksupostit ovat esimerkiksi 10% käsirahana, 80% ennen veneen luovutusta ja 10% pari viikkoa luovutuksen jälkeen, viimeisen erän ehtona, ettei mitään isompia salattuja vikoja löydy. Olennaista on siis se, että jätetään pieni "takuusumma" sellaisia korjaustarpeita varten, joita ostajan ei voi katsoa kohtuudella tienneen/havainneen kaupanhieronnan aikana.

Tekninenkin ongelma tuossa "loput kun sanotaan adjö" on: yleensähän maksut hoidetaan tilisiirtoina, ei kukaan halua kannella kymmeniätuhansia euroja taskussaan. Myyjälle olisi kohtuuton riski luovuttaa vene, ennenkuin eurot ovat hallussa.

"Juristi" antoi aika hyvän ohjeistuksen tuossa alla. Tosin ulkopuolisen tavarantarkastajan käyttö taitaa Suomessa olla aika harvinaista, enpä tiedä, löytyykö kovin montaa veneisiin perehtynyttä sellaista?

Lue lisää

Kyllä minä olen kaikki veneeni myynyt niin, että ensin on otettu käsiraha ja sitten luovutuksen yhteydessä loput.

Ostaja on aina saanut tutkia ja kokeilla veneen riittävästi vaikka jo ennen käsirahan maksamistakin.

Yksityishenkilöiden välillä toimitaan näin. Liikkeet ovat asia erikseen.

Aikamoinen sotku kirjoitti:

Ei kai kukaan yksityishenkilö sentään anna venettään ostaja käyttöön ennen kuin sen kauppahinta on kokonaan maksettu?

Ei asuntoonkaan saa muuttaa ennen kuin se on kokonaan oma ja koko kauppahinta on maksettu. Ja tuskin kukaan antaa autoaankaan pois ennen kuin on saanut kaikki rahansa.

Olisihan se melkoinen sotku, jos käytetyn veneen ostaja olisi maksanut 90 prosenttia kauppahinnasta, lähtisi seilaamaan, ajaisi karille ja vaatisi kaupan purkamista tai kauppahinnan alentamista, koska peräsimessä oli vikaa...

Älkää nyt houriko.

Lue lisää

Kyllä se on aika yleinen ja yleisesti suositeltu käytäntö juuri siksi, ettei kaikkia vikoja ole helppo löytää vain katsomalla. Jos myyjä ei suostu menettelyyn, silloin on aihetta epäillä, että hän tietää veneessä olevan jotain vikaa, jota ei ole kertonut. Toisin sanoen, epärehellinen myyjä.

Periaatteessa tuon vaihtoehtona voisi olla ulkopuolinen tavarantarkastaja, tietysti myyjän kustannuksella. Mutta se on meillä harvinainen käytäntö.

ostettu on itsekin kirjoitti:

Kyllä se on aika yleinen ja yleisesti suositeltu käytäntö juuri siksi, ettei kaikkia vikoja ole helppo löytää vain katsomalla. Jos myyjä ei suostu menettelyyn, silloin on aihetta epäillä, että hän tietää veneessä olevan jotain vikaa, jota ei ole kertonut. Toisin sanoen, epärehellinen myyjä.

Periaatteessa tuon vaihtoehtona voisi olla ulkopuolinen tavarantarkastaja, tietysti myyjän kustannuksella. Mutta se on meillä harvinainen käytäntö.

Lue lisää

Mistähän Suomessa olisi mahdollista saada paikalle ssurveyor/tarkastaja? Maksaisin mielelläni palvelusta, koska itselläni ei ole juurikaan kokemuksia purjeveneistä.

Suoraa kauppaa kirjoitti:

Kyllä minä olen kaikki veneeni myynyt niin, että ensin on otettu käsiraha ja sitten luovutuksen yhteydessä loput.

Ostaja on aina saanut tutkia ja kokeilla veneen riittävästi vaikka jo ennen käsirahan maksamistakin.

Yksityishenkilöiden välillä toimitaan näin. Liikkeet ovat asia erikseen.

Lue lisää

Näin juuri.

??! kirjoitti:

Mistähän Suomessa olisi mahdollista saada paikalle ssurveyor/tarkastaja? Maksaisin mielelläni palvelusta, koska itselläni ei ole juurikaan kokemuksia purjeveneistä.

Jos laitat kuukkeliin hakusanaksi venetarkastajat niin eka linkki:
http://www.purjehtija.fi/index.php?sivu=34861

9+4 kirjoitti:

Jos laitat kuukkeliin hakusanaksi venetarkastajat niin eka linkki:
http://www.purjehtija.fi/index.php?sivu=34861

Lue lisää

Jaahas, no niinpäs näkyy! Onkohan kenelläkään mitään omakohtaisia kokemuksia venetarkastajan käytöstä?

Yksityishenkilöiden välisessä tavarakaupassa osapuolet voivat Suomen lakien mukaan sopia käytännössä mitä tahansa ehtoja. Sopimusvapaus on meillä varsin laaja.

Suosittelen kuitenkin aina seuraavia:
- panttaus- ja omistusoikeus siirtyy vasta, kun koko kauppahinta on maksettu
- puolueeton tavarantarkastaja tekee aina kunnollisen kuntotarkastuksen, jonka myyjä maksaa. Ostajaehdokas saa lukea raportin, mutta ei saa sitä haltuunsa, ellei kauppoja tehdä. Kuntotarkastuksen täydellinen raportti liitetään kauppakirjaan.
- ennen kuntotarkastuksen tekemistä ostaja maksaa käsirahana 10--15 % kauppahinnasta, ja kauppahinta sovitaan. Samalla sovitaan, millä perusteilla kauppa voidaan jättää kuntotarkastuksen jälkeen tekemättä. Jos tarkastuksessa ei näitä perusteita löydy, mutta ostaja haluaa vetäytyä, käsiraha jää myyjälle.
- kuntotarkastus ja kaupat tehdään aina veneen ollessa nostettuna maihin. Koepurjehduksen kustannukset veloitetaan ostajalta, jos kauppoja ei tehdä. Muussa tapauksessa koepurjehduksen kustannukset jäävät myyjälle. Koepurjehdus on yksinomaan ostajan omaa arviointia varten, eikä siihen pidä ottaa mukaan ketään myyjän asiantuntijoita. Koepurjehdus on syytä pyrkiä järjestämään ennen mitään kauppaan liittyvää sopimista tai käsirahan maksua.

Kaupassa tavoitteena on alusta lähtien sitouttaa prosessiin sekä ostaja että myyjä. Tavoitteena on myös tavaran kunnon avoin selvitys ja kaiken tarvittavan tiedon antaminen ostajalle.

Edellä mainituilla ohjeilla toimien vältetään suurin osa ongelmista sekä kaupanteossa että sen jälkeen.

Juristi kirjoitti:

Yksityishenkilöiden välisessä tavarakaupassa osapuolet voivat Suomen lakien mukaan sopia käytännössä mitä tahansa ehtoja. Sopimusvapaus on meillä varsin laaja.

Suosittelen kuitenkin aina seuraavia:
- panttaus- ja omistusoikeus siirtyy vasta, kun koko kauppahinta on maksettu
- puolueeton tavarantarkastaja tekee aina kunnollisen kuntotarkastuksen, jonka myyjä maksaa. Ostajaehdokas saa lukea raportin, mutta ei saa sitä haltuunsa, ellei kauppoja tehdä. Kuntotarkastuksen täydellinen raportti liitetään kauppakirjaan.
- ennen kuntotarkastuksen tekemistä ostaja maksaa käsirahana 10--15 % kauppahinnasta, ja kauppahinta sovitaan. Samalla sovitaan, millä perusteilla kauppa voidaan jättää kuntotarkastuksen jälkeen tekemättä. Jos tarkastuksessa ei näitä perusteita löydy, mutta ostaja haluaa vetäytyä, käsiraha jää myyjälle.
- kuntotarkastus ja kaupat tehdään aina veneen ollessa nostettuna maihin. Koepurjehduksen kustannukset veloitetaan ostajalta, jos kauppoja ei tehdä. Muussa tapauksessa koepurjehduksen kustannukset jäävät myyjälle. Koepurjehdus on yksinomaan ostajan omaa arviointia varten, eikä siihen pidä ottaa mukaan ketään myyjän asiantuntijoita. Koepurjehdus on syytä pyrkiä järjestämään ennen mitään kauppaan liittyvää sopimista tai käsirahan maksua.

Kaupassa tavoitteena on alusta lähtien sitouttaa prosessiin sekä ostaja että myyjä. Tavoitteena on myös tavaran kunnon avoin selvitys ja kaiken tarvittavan tiedon antaminen ostajalle.

Edellä mainituilla ohjeilla toimien vältetään suurin osa ongelmista sekä kaupanteossa että sen jälkeen.

Lue lisää

Kiitos Juristille tyhjentävästä vastauksesta!

407 kirjoitti:

Kiitos Juristille tyhjentävästä vastauksesta!

Hieman aiheesta sivuun....Siinä mielessä kevät on hyvä aika ostaa vene, että runko on ehtinyt talven aikana kuivua, jotta sen kosteusmittaus on mahdollinen. Näin siis ainakin Suomessa, jossa veneet ovat talven pois vedestä.

Juristi kirjoitti:

Yksityishenkilöiden välisessä tavarakaupassa osapuolet voivat Suomen lakien mukaan sopia käytännössä mitä tahansa ehtoja. Sopimusvapaus on meillä varsin laaja.

Suosittelen kuitenkin aina seuraavia:
- panttaus- ja omistusoikeus siirtyy vasta, kun koko kauppahinta on maksettu
- puolueeton tavarantarkastaja tekee aina kunnollisen kuntotarkastuksen, jonka myyjä maksaa. Ostajaehdokas saa lukea raportin, mutta ei saa sitä haltuunsa, ellei kauppoja tehdä. Kuntotarkastuksen täydellinen raportti liitetään kauppakirjaan.
- ennen kuntotarkastuksen tekemistä ostaja maksaa käsirahana 10--15 % kauppahinnasta, ja kauppahinta sovitaan. Samalla sovitaan, millä perusteilla kauppa voidaan jättää kuntotarkastuksen jälkeen tekemättä. Jos tarkastuksessa ei näitä perusteita löydy, mutta ostaja haluaa vetäytyä, käsiraha jää myyjälle.
- kuntotarkastus ja kaupat tehdään aina veneen ollessa nostettuna maihin. Koepurjehduksen kustannukset veloitetaan ostajalta, jos kauppoja ei tehdä. Muussa tapauksessa koepurjehduksen kustannukset jäävät myyjälle. Koepurjehdus on yksinomaan ostajan omaa arviointia varten, eikä siihen pidä ottaa mukaan ketään myyjän asiantuntijoita. Koepurjehdus on syytä pyrkiä järjestämään ennen mitään kauppaan liittyvää sopimista tai käsirahan maksua.

Kaupassa tavoitteena on alusta lähtien sitouttaa prosessiin sekä ostaja että myyjä. Tavoitteena on myös tavaran kunnon avoin selvitys ja kaiken tarvittavan tiedon antaminen ostajalle.

Edellä mainituilla ohjeilla toimien vältetään suurin osa ongelmista sekä kaupanteossa että sen jälkeen.

Lue lisää

Tuolla proseduurilla olisi jäänyt meidän käytetty vene hankkimatta ulkomailta. Ostettiin netin kautta kuvien perustella välittäjältä ja tavara oli pitkälti sitä mitä pitikin. Vikojen korjaus maksoi muutaman kympin. Uusissa veneissä on ollut ikävimpiä vikoja suoraan tehtaalta, esim liian pitkät sivuvantit.

Jos koepurjehdus on tunnin kierros lähivesillä kauniina kesäpäivänä, niin se ei välttämättä tuo niitä mahdollisia puutteita sen enempää esille. Toki moottorin toimivuus ja purjeiden ja rikin kunto on helpompi tarkistaa. Ja kyllä koepurjehdus kannattaa tehdä aina, jos se on mahdollista. Itse en ole sellaista tosin tehnyt, ja niitä puutteita, mitä ostamissani veneissä on tullut myöhemmin esille, ei olisi koepurjehduksella löytynyt. Ensimmäisessä ostamassani veneessä isopurje oli lähes käyttökelvoton, mutta tämä oli melkeinpä pääteltävissä purjeen iästä.

homeskandi kirjoitti:

Jos koepurjehdus on tunnin kierros lähivesillä kauniina kesäpäivänä, niin se ei välttämättä tuo niitä mahdollisia puutteita sen enempää esille. Toki moottorin toimivuus ja purjeiden ja rikin kunto on helpompi tarkistaa. Ja kyllä koepurjehdus kannattaa tehdä aina, jos se on mahdollista. Itse en ole sellaista tosin tehnyt, ja niitä puutteita, mitä ostamissani veneissä on tullut myöhemmin esille, ei olisi koepurjehduksella löytynyt. Ensimmäisessä ostamassani veneessä isopurje oli lähes käyttökelvoton, mutta tämä oli melkeinpä pääteltävissä purjeen iästä.

Lue lisää

"[i]Jos koepurjehdus on tunnin kierros lähivesillä kauniina kesäpäivänä,..[/i]."

Totta. Mutta johonkin se raja on vedettävä, jotta kauppa saadaan vietyä loppuun. Maissa ollessa saa kaikki rakenteet käytyä huolella läpi, ja koepurjehduksella todetaan vain yleisesti toimivuus. Itsellä tuo resepti on tähän asti toiminut.

Kovemman kelin revityksessä tulevia ongelmia en ainakaan minä yksityismyyjänä suostuisi ottamaan suosiolla kontolleni jos ongelmat ovat olleet minullekin tuntemattomia ja uuden omistajan veneen käyttötapojen muutoksesta johtuvia.

Taisi jäädä vedenalainen veneen kunto tarkistamatta. Jos vene on maissa , kuten suomessa usein on, niin koepurjehdus tosiaan kuuluisi ostajan maksettavaksi.

Koneen käyttö maksimiteholla puoli tuntia taakse? Eikö käynyt hermoille peruutella puolta tuntia...

Mutta hyvin olet kuitenkin tarkistanut, täysi tunnustus. Kun itse ostin ainoan tähän mennessä ainoan (ja toivottavasti elämäni mittaisen) purjeveneen, niin lähellekään noin paljoa en tsekannut. Sen sijaan listattiin varusteet ja ja myyjä lupasi niiden toimivan ja kauppahinnasta varattiin muistaakseni 15% maksettavaksi vasta kaksi viikkoa luovutuksen jälkeen. Siirtopurjehduksella kotiin sitten tuli enin osa noista testattua. Uunia ei tainnut tulla kokeiltua eikä septipumppua rehellisesti sanoen ole testattu vielä tänä päivänäkään, vaikka on vene jo kuusi vuotta ollut minulla. Pitäisi oikeastaan, pistää vaikka jokin kapea ämpäri pilssiin ja letkun pää siihen.

Purjeitakaan en tutkinut, nehän tiedettiin vanhoiksi ja oli jo ostaessa mielessä, että vuoden kahden sisällä ne uusitaan. Kuten olen tehnytkin.

dfdsafddsdfsa kirjoitti:

Koneen käyttö maksimiteholla puoli tuntia taakse? Eikö käynyt hermoille peruutella puolta tuntia...

Mutta hyvin olet kuitenkin tarkistanut, täysi tunnustus. Kun itse ostin ainoan tähän mennessä ainoan (ja toivottavasti elämäni mittaisen) purjeveneen, niin lähellekään noin paljoa en tsekannut. Sen sijaan listattiin varusteet ja ja myyjä lupasi niiden toimivan ja kauppahinnasta varattiin muistaakseni 15% maksettavaksi vasta kaksi viikkoa luovutuksen jälkeen. Siirtopurjehduksella kotiin sitten tuli enin osa noista testattua. Uunia ei tainnut tulla kokeiltua eikä septipumppua rehellisesti sanoen ole testattu vielä tänä päivänäkään, vaikka on vene jo kuusi vuotta ollut minulla. Pitäisi oikeastaan, pistää vaikka jokin kapea ämpäri pilssiin ja letkun pää siihen.

Purjeitakaan en tutkinut, nehän tiedettiin vanhoiksi ja oli jo ostaessa mielessä, että vuoden kahden sisällä ne uusitaan. Kuten olen tehnytkin.

Lue lisää

Meillä tehtiin siten, että kauppakirjat ja käsiraha talvella, sitten keväällä aamupäivällä laskettiin vesille, koeajo, ja iltapäivällä sitten pankin konttoriin tekemään tilisiirto yhdessä myyjän kanssa. Myyjä luovutti avaimet siellä pankissa sitten.

Minun venettäni et ainakaan saisi puolta tuntia maksimiteholla peruuttaa, vaikka kuinka haluaisit.

Kertoisitko vähän tarkemmin, miten tarkastat läpivientien tiiviyden?

Minusta vaikutat suoraan sanoen sen verran oudolta tyypiltä, että en haluaisi sinua oikeastaan lainkaan omaa venettäni tutkimaan.

Outoa menoa kirjoitti:

Minun venettäni et ainakaan saisi puolta tuntia maksimiteholla peruuttaa, vaikka kuinka haluaisit.

Kertoisitko vähän tarkemmin, miten tarkastat läpivientien tiiviyden?

Minusta vaikutat suoraan sanoen sen verran oudolta tyypiltä, että en haluaisi sinua oikeastaan lainkaan omaa venettäni tutkimaan.

Lue lisää

Niin, kai se on outoa tarkastaa että veneessä vesi pysyy pääasiallisesti ulkopuolella eikä sisäpuolella. Läpiviennit katsoin pyyhkimällä ne aluksi liinalla kuiviksi ja koepurjehduksen lopuksi pyyhkimällä liinalla uudestaan. Sama

Kai meillä jokaisella on omituisuutensa. Tein siis kaupat veneen ollessa maissa ja tuossa oli kyse tarkastuksesta vesillelaskun jälkeen. Maissa tarkastettavat kohteet katsoin ennen ostopäätöstä, käytin apunani Don Caseyn "Inspecting the Aging Sailboat" kirjaa kun tein tarkastuslistan.

Vanha, pieni käytetty vene on minulle sen verran iso ostos että haluan tarkastaa kaupankäynnin kohteena olevan tavaran, varsinkin kun veneissä ei ole samantapaista melko aukotonta katsastusjärjestelmää kuin autoissa eikä yksityishenkilöiden välisessä kaupassa päde kuluttujansuoja.

Etenkin vanha vene kannattaa tsekata huolellisesti entisen omistajan kanssa jo senkin vuoksi että huomaa ne kohteet joihin itse haluaa tehdä remppaa.

Albinisti kirjoitti:

Niin, kai se on outoa tarkastaa että veneessä vesi pysyy pääasiallisesti ulkopuolella eikä sisäpuolella. Läpiviennit katsoin pyyhkimällä ne aluksi liinalla kuiviksi ja koepurjehduksen lopuksi pyyhkimällä liinalla uudestaan. Sama

Kai meillä jokaisella on omituisuutensa. Tein siis kaupat veneen ollessa maissa ja tuossa oli kyse tarkastuksesta vesillelaskun jälkeen. Maissa tarkastettavat kohteet katsoin ennen ostopäätöstä, käytin apunani Don Caseyn "Inspecting the Aging Sailboat" kirjaa kun tein tarkastuslistan.

Vanha, pieni käytetty vene on minulle sen verran iso ostos että haluan tarkastaa kaupankäynnin kohteena olevan tavaran, varsinkin kun veneissä ei ole samantapaista melko aukotonta katsastusjärjestelmää kuin autoissa eikä yksityishenkilöiden välisessä kaupassa päde kuluttujansuoja.

Etenkin vanha vene kannattaa tsekata huolellisesti entisen omistajan kanssa jo senkin vuoksi että huomaa ne kohteet joihin itse haluaa tehdä remppaa.

Lue lisää

Niin, ei sentään puoli tuntia pakilla, kirotusvihre. Pakilla muistaakseni kuitenkin pari minuuttia täydellä teholla. Samalla sai katsottua rauhassa miten vene ohjautuu peruutettaessa.

Albinisti kirjoitti:

Niin, kai se on outoa tarkastaa että veneessä vesi pysyy pääasiallisesti ulkopuolella eikä sisäpuolella. Läpiviennit katsoin pyyhkimällä ne aluksi liinalla kuiviksi ja koepurjehduksen lopuksi pyyhkimällä liinalla uudestaan. Sama

Kai meillä jokaisella on omituisuutensa. Tein siis kaupat veneen ollessa maissa ja tuossa oli kyse tarkastuksesta vesillelaskun jälkeen. Maissa tarkastettavat kohteet katsoin ennen ostopäätöstä, käytin apunani Don Caseyn "Inspecting the Aging Sailboat" kirjaa kun tein tarkastuslistan.

Vanha, pieni käytetty vene on minulle sen verran iso ostos että haluan tarkastaa kaupankäynnin kohteena olevan tavaran, varsinkin kun veneissä ei ole samantapaista melko aukotonta katsastusjärjestelmää kuin autoissa eikä yksityishenkilöiden välisessä kaupassa päde kuluttujansuoja.

Etenkin vanha vene kannattaa tsekata huolellisesti entisen omistajan kanssa jo senkin vuoksi että huomaa ne kohteet joihin itse haluaa tehdä remppaa.

Lue lisää

"Läpiviennit katsoin pyyhkimällä ne aluksi liinalla kuiviksi ja koepurjehduksen lopuksi pyyhkimällä liinalla uudestaan."

Vai liinalla pyyhitään läpivientejä...

No joo.

Asia nyt kuitenkin on niin, että jos ostat parikymmentä vuotta vanhan pienehkön (alle 40 jalkaa) veneen, olisi varsin asiallista vaihtaa läpiviennit ja niiden sulkuventtiilit. Yleensä niitä ei nimittäin vaihdeta ikinä, ja sitten jäävät jossain merellä käteen.

Venttiili läpivienti letkuruuvike Sikaflexit kustantavat 30--50 euroa per reikä, ja vaihto kestää kaikkineen enintään 2 tuntia per reikä, jos oikein huolella tekee. Olisi siis päivän työ ja vaikka 200--250 euron kustannus tarjolla. Olen tehnyt tämän viime vuosina kahteen ostamaani veneeseen, ja hyvä tuli. Parempi kuin uusi, koska uusissa veneissä ei nykyään ole läpivienneissä asianmukaisia vahvistuksia, ja holkit on tyypillisesti jätetty lyhentämättä = vaarallinen vipuvarsi venttiilin ja rungon välissä.

Ei kai venekauppaa tuollaisesta jätetä kiinni? Jos jätetään, kädettömyyden voi katsoa olevan sen verran vaikeaa laatua, ettei käytetyn veneen hankinta ole suositeltavaa.

Vaihda läpiviennit kirjoitti:

"Läpiviennit katsoin pyyhkimällä ne aluksi liinalla kuiviksi ja koepurjehduksen lopuksi pyyhkimällä liinalla uudestaan."

Vai liinalla pyyhitään läpivientejä...

No joo.

Asia nyt kuitenkin on niin, että jos ostat parikymmentä vuotta vanhan pienehkön (alle 40 jalkaa) veneen, olisi varsin asiallista vaihtaa läpiviennit ja niiden sulkuventtiilit. Yleensä niitä ei nimittäin vaihdeta ikinä, ja sitten jäävät jossain merellä käteen.

Venttiili läpivienti letkuruuvike Sikaflexit kustantavat 30--50 euroa per reikä, ja vaihto kestää kaikkineen enintään 2 tuntia per reikä, jos oikein huolella tekee. Olisi siis päivän työ ja vaikka 200--250 euron kustannus tarjolla. Olen tehnyt tämän viime vuosina kahteen ostamaani veneeseen, ja hyvä tuli. Parempi kuin uusi, koska uusissa veneissä ei nykyään ole läpivienneissä asianmukaisia vahvistuksia, ja holkit on tyypillisesti jätetty lyhentämättä = vaarallinen vipuvarsi venttiilin ja rungon välissä.

Ei kai venekauppaa tuollaisesta jätetä kiinni? Jos jätetään, kädettömyyden voi katsoa olevan sen verran vaikeaa laatua, ettei käytetyn veneen hankinta ole suositeltavaa.

Lue lisää

Kai se on sitten itsetuhoisuutta kun itselle uuden veneen haluaa perinpohjaisesti tarkistaa. Kauppaa edeltävässä tarkastuksessa kyse ei ole suinkaan täydellisen yksilön etsimisestä vaan lähinnä korjauslistan tekemisestä ja suhteuttamisesta. Jos muutaman sadan euron pikkuvikoja alkaa löytymään useampia kymmeniä se heikentää veneen vertailuarvoa toiseen vastaavaaan yksilöön jossa on vähemmän korjattavia vikoja. Ei kukaan odota kymmeniä vuosia vanhan veneen olevan täydellinen yksilö. Toisissa vaan korjauslista on pidempi kuin toisissa.

Jos vene myydään tietyin varustein olen sen verran nipo että oletan niiden toimivan. Tarkastus kannattaa tehdä saman tien niin tarvittaessa reklamoinnin voi tehdä saman tien. Kai se on sit nössöilyä ja persaukisuutta.

Juuri niin kuin kauppamies sanoi! Vanhassa on käytön jälkiä, aina. Vanhaan saattaa tulla vika vaikka seuraavan tunnin ajon jälkeen.

Muutama kesä myin sitten 40-vuotiasta moottorivenettä 5000 eurolla. Yksi ostaja tinkasi neljällä (?!) eri kerralla - aina löytyi joku naarmu minkä takia olisi pitänyt laskea hintaa. Kaupantekotilaisuudessa hän yritti viimeisen kerran tingata, ja silloin hermostuin. Totesin hänelle, että aloitetaan hinnoittelu alusta - lähtökohta on uusi vastaava, joka maksaa 90k€.

Äijä lähti menemään, ja myin paatin parin viikon päästä. Sillä persaukisella tuskin on vieläkään venettä.

Edes miettimättä osaan mainita kaksi tapausta, jossa juuri tuo jälkierän systeemi oli käytössä eli viimeinen erä maksettiin jonkin verran luovutuksen jälkeen, nimenomaan siis yksityishenkilöiden välisessä kaupassa. Toinen oli omani, kun ostin 6 vuotta sitten nykyisen veneeni (11-metrinen purjevene, ikää nyt 25 vuotta). Toinen oli samassa kerhossa oleva pariskunta, heidän veneensä on vähän omaani pienempi. Heidän kohdallaan menettely oli todella viisas, koska veneessä oli jotain häikkää, joka paljastui vasta vähän luovutuksen jälkeen (en muista mitä, vaikka taisivat joskus kertoakin).

Ehkä selityksenä tälle jyrkälle näkemyserolle on se, että nuo molemmat kaupat on tehty kevättalvella veneen ollessa kuivilla pressun alla eikä mitään erillistä koepurjehdusta ole tehty vaan vene on lähtenyt suoraan luovutuksessa ostajan kotisatamaan.

Ei tuo ~10 % loppusumma automaattisesti jää roikkumaan koepurjehduksen jälkeen. Jos vene on koepurjehduksessa todettu olevan siinä kunnossa kuin myyjä on kertonut ja maissa on todettu, vaihtaa loppusumma ja omistusoikeus heti koepurjehduksen jälkeen omistajaa.

Mutta jos veneessä paljastuu esim moottorissa vuotoja tms., on ostajan etu että kauppakirjassa on mainittu myyjän velvollisuudeksi korjata ne tietyllä aikataululla tai kauppa purkaantuu. Noista tulee muuten pirullisia riitoja joissa voittajaa ei ole. Tuo aikataulu on myös tärkeä, muuten myyjän hinku tehdä nopeasti 1000 € korjaus saadakseen vaikka loppusummana 1500 € voi olla aika matala...

28m kirjoitti:

Ei tuo ~10 % loppusumma automaattisesti jää roikkumaan koepurjehduksen jälkeen. Jos vene on koepurjehduksessa todettu olevan siinä kunnossa kuin myyjä on kertonut ja maissa on todettu, vaihtaa loppusumma ja omistusoikeus heti koepurjehduksen jälkeen omistajaa.

Mutta jos veneessä paljastuu esim moottorissa vuotoja tms., on ostajan etu että kauppakirjassa on mainittu myyjän velvollisuudeksi korjata ne tietyllä aikataululla tai kauppa purkaantuu. Noista tulee muuten pirullisia riitoja joissa voittajaa ei ole. Tuo aikataulu on myös tärkeä, muuten myyjän hinku tehdä nopeasti 1000 € korjaus saadakseen vaikka loppusummana 1500 € voi olla aika matala...

Lue lisää

Ongelman ydin lienee kuitenkin siinä, että vuoto tulee 30v vanhaan moottoriin melkoisen varoittamatta, eikä voida kovin helposti todistaa myyjän tienneen siitä. Silloin kun vene "myydään siinä kunnossa kuin se on", jäänee harmit ja laskut ostajalle. Pitänee olla aika fakiiri, joka saa sen muotoiltua kauppakirjaan siten, että myyjäkin sen hyväksyy.

Klaus-si kirjoitti:

Ongelman ydin lienee kuitenkin siinä, että vuoto tulee 30v vanhaan moottoriin melkoisen varoittamatta, eikä voida kovin helposti todistaa myyjän tienneen siitä. Silloin kun vene "myydään siinä kunnossa kuin se on", jäänee harmit ja laskut ostajalle. Pitänee olla aika fakiiri, joka saa sen muotoiltua kauppakirjaan siten, että myyjäkin sen hyväksyy.

Lue lisää

30v vanhaa moottoria ostaessa on melko vaikea pistää myyjän vastuulle mitään. Kannattanee sopia että myyjä teettää siihen kunnon huollon, missä tehdään jonkinlainen kuntotarkastus. Sovitaan siinä havaittujen puutteiden korjaamisesta myyjän tai ostajan pikkiin.

Jos kone käynnistyy moitteettomasti ostohetkellä ja ei näkyviä vuotoja ole, sanoisin että ostaja sen sitten hyväksyy sellaisenaan.

Klaus-si kirjoitti:

Ongelman ydin lienee kuitenkin siinä, että vuoto tulee 30v vanhaan moottoriin melkoisen varoittamatta, eikä voida kovin helposti todistaa myyjän tienneen siitä. Silloin kun vene "myydään siinä kunnossa kuin se on", jäänee harmit ja laskut ostajalle. Pitänee olla aika fakiiri, joka saa sen muotoiltua kauppakirjaan siten, että myyjäkin sen hyväksyy.

Lue lisää

Vuoto tai muu ongelma tulee vanhaan varoittamatta. Jos ongelma tulee huolellisen maatarkastuksen, koeajon ja kauppojen jälkeen niin se on uuden omistajan ongelma ellei kyseessä ole myyjän rikollisesti peittelemä viritys tms. jolloin voi joutua raastupaan asti.

Mutta jos talvitelakalla myydään toimivaa konetta niin kyllä sen sellainen täytyy vähintään koeajolla olla. Jos kone ei ole kunnossa niin nuo pykälät tarvitaan että marssijärjestys on selvä.

Tuolla olen omat veneeni ostanut, nykyisen tosiaan talviaikaan ja heti kevään koeajon jälkeen loppuraha ja omistuoikeus vaihtui. Sama vene on nyt minulla kuudetta vuotta ilman remppoja.