Andrew Roberts kertoo kirjassaan Sodan myrskyssä USA:n WW 2:n sotatarviketuotannosta muutamia lukuja.
Lentokoneita 269 000 kpl
panssarivaunuja 86 333 kpl
maihinnousualuksia 88 000
kiväärejä 12 miljoonaa
lentotukialuksia 147 kpl
sotalaivoja yli 14 tonnin 952 kpl
kaupppa-aluksia 5200 kpl
lentopommeja 351 miljoonaa tonnia
Lisäksi n. 15 miljoonaa miestä kutsuttiin aseisiin
Lentokoneita 269 000 kpl
panssarivaunuja 86 333 kpl
maihinnousualuksia 88 000
kiväärejä 12 miljoonaa
lentotukialuksia 147 kpl
sotalaivoja yli 14 tonnin 952 kpl
kaupppa-aluksia 5200 kpl
lentopommeja 351 miljoonaa tonnia
Lisäksi n. 15 miljoonaa miestä kutsuttiin aseisiin
Vastaukset 15
Vanhimmat
Vastaavasti länsi tuki Neuvostoliittoa seuraavasti:
"USA toimitti kommunistiselle Venäjälle:- 427 284 kuorma-autoa (Studebecker, Dodge)- 50 501 maastoautoa (Willys)- 595 laivaa (28 fregattia, 105 sukellusvenettä, 77 miinalaivaa, 3 jäänmurtajaa, 140 sukellusveneentorjuntahävittäjää, 202 torpedovenettä&)- 13 303 panssaroitua kuljetusvaunua ja vetäjää- 35 041 moottoripyörää- 8089 rautatiekiskojen paikoittajaa- 1981 veturia- 11 155 rautatievaunua- 136 000 tonnia räjähdysaineita- 3 820 906 tonnia elintarvikkeita (etupäässä lihasäilykkeitä, voita, suklaata, &)- 2 541 008 tonnia öljytuotteita- 2 317 694 tonnia terästä (myös panssariterästä)- 50 413 tonnia nahkaa- 15 010 900 paria sotilassaappaita- 4952 hävittäjää Aerocobra- 2410 Kingcobraa- yhteensä 9681 viittä tyyppiä hävittäjiä ja pommikoneita- 423 107 kenttäpuhelinta- 5 807 tonnia alumiiniputkia- 166 699 tonnia alumiinivaluja- 56 387 tonnia alumiinipeltiä- 34 793 tonnia pronssia ja messinkiä tankoina- 7 335 tonnia pronssi- ja messinkilankaa- 24 513 tonnia pronssia ja messinkiä levyinä- 181 616 tonnia eristettyä kuparijohtoa- 69 000 000 neliömetriä puuvillakangasta,- 3 700 000 autonrengasta 81 000 tonnia kumia- satoja tuhansia radioita- satoja tuhansia tonneja ratakiskoja- 8 218 tykkiä- 5 815 panssaritorjuntatykkiä- 8 701 tykinvetäjää- 473 000 000 tykistön kranaattia- jne. loputtomasti
Alkaen 1.10.1941 vuoden 1945 31. toukokuuta USA lähetti Stalinille 2 660 kauppalaivaa, joissa oli 17 500 000 tonnia strategisia tarvikkeita. Matkalla upposi kymmeniä laivoja, joissa oli 1 300 000 tonnia tarvikkeita. Loput toimitettiin Venäjän satamiin."
Isoja lukuja myös?
Saksaa ja sen liittolaisia ei olisi voitu tuhota ilman liittoutuneiden hyvää yhteistyötä. Kahden rintaman sota koitui sittemmin Saksan tuhoksi. Ihan hyvä niin.
Yksi pahis 'tuhotiin' ja päästettiin vielä suurempi pahis valtaan! Paha niin!
Verrattaessa näitä keskenään Tšuikovin muistelmissaan esittämiin lukuihin, huomataan määrissä valtavat erot!
Kummallista ettei Tšuikov puhu muistelmissaan mitään kuorma-autoista, jotka oli se tärkein apu!
Professori Antti Saarialho asiantuntijana:
USA:n apu Neuvostoliitolle toisessa maailmansodassa
http://kareliaklubi.com/KareliaKlubiLehti/014/008.pdf
http://kareliaklubi.com/KareliaKlubiLehti/014/009.pdf
http://kareliaklubi.com/KareliaKlubiLehti/014/010.pdf
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lend-Lease
Lend-Lease -tuotteet Nliitolle 1941-45
määrä tuote
375 833 kuorma-autoa
51 503 jeeppiä
35 170 moottoripyörää
8 075 traktoria
7 053 panssarivaunua
14 795 lentokonetta
1 900 höyryveturia
66 dieselveturia
9 920 rautatievaunua
1000 tasovaunua
120 tankinkuljetusvaunua
4 478 116 tn ruokatarvikkeita
2 670 371 tn öljytuotteita
185 000 kenttäpuhelinta
1 100 000 km kaapelia
2 300 000 tn terästä
229 000 tn alumiinia
Tämä artikkeli on huonosti koostettu:
http://www.prokarelia.net/fi/?article_id=1190&author=10&x=artikkeli
Artikkelissa on melkoinen virhe kun se antaa ymmärtää NL:oon toimitetun lähes koko sotatuotannon. Tämä sama kuva on kahteen kertaan ja jälkimäinen lienee väärässä paikassa!
http://prokarelia.net/fi/kuvat/us_osuus.jpg
http://lend-lease.airforce.ru/english/articles/geust/aircraft_deliveries.htm
"In addition to the aircraft deliveries American Lend-lease deliveries to Russia included also more than 400.000 trucks, over 12.000 tanks and other combat vehicles, 32.000 motorcycles, 13.000 locomotives and railway cars, 8.000 anti-aircraft cannons and machine-guns, 135.000 submachine guns, 300.000 tons of explosives, 40.000 field radios, some 400 radar systems, 400.000 metal cutting machine tools, several million tons of foodstuff, steel, other metals, oil and gasoline, chemicals etc."
USAn apu Neuvostoliitolle toisessa maailmansodassa
www.haapajarvi-reisjarvi-reservilaiset.fi/USA.doc
USA:n apu Neuvostoliitolle toisessa maailmansodassa
Vähänkään Suomen jatkosodan historiaan tutustunut tietää, että Murmanskin rataa pitkin kulki jatkosodan aikana jatkuva avustustarvikkeiden ja aseiden virta junakuljetuksina pohjoisesta satamasta myös Suomen vastaisille rintamille.
Teknillisen Korkeakoulun emeritusprofessori Antti Saarialho luo esityksessään kokonaiskuvaa USA:n mittavasta avusta Neuvostoliitolle, jolloin myös tuon radan merkitys saa kokonaisuuden kannalta oikeat mittasuhteet.
Prof. Antti Saarialho on sitä mieltä, että luotettava tutkimus nimenomaan avun saajan näkökulmasta odottaa vielä tekijäänsä. Avun antajan näkökulma on jo kauan ollut asiakirjoista luotettavasti tarkasteltavissa.
Prof. Saarialho esitelmöi 18.5.2006 Hämeenlinnassa Aulangolla RUK:n kurssi 84 perinteisen kurssiretkeilyn yhteydessä 92 retkeläiselle. Paikalla oli lisäksi edustus Panssariprikaatista ja Patria Vehicles’istä, joihin retkeläiset olivat tutustuneet edellisenä päivänä (mm. Leopard-panssarivaunut ja Patrian AMV-tuotesarja).
Nl:n omaa arviointia
Aina vuoteen 1985 saakka neuvostoliittolaiset lähteet ovat vähätelleet LL–apua. Esimerkiksi Neuvostoliiton sotahistoria vuodelta 1947 ei mainitse sitä ollenkaan! V. 1963 turvallisuuspalvelu nauhoitti marsalkka G.K.Zhukovin lausuntoja kirjailija K.Simonoville:
”Nyt sanotaan, etteivät liittoutuneet koskaan auttaneet meitä. - - Kuitenkaan ei voida kieltää etteivätkö amerikkalaiset antaneet meille niin paljon materiaalia, jota ilman emme olisi voineet muodostaa reservejämme ja jatkaa sotaa. - - Jouduimme sotaan Saksaan verrattuna teollisesti takapajuisena maana. - - Ilman amerikkalaisia ’Studebekkeritä’ emme olisi saaneet tykistöämme mihinkään - - kyllä suuressa määrin ne tarjosivat meille rintamakuljetukset.”
Lopuksi
Aiheen käsittely oli järkevää aloittaa 1930–luvun puolelta, koska sieltä USA:n apu Neuvostoliitolle jo alkoi. Itse kunkin arvioitavaksi jää, mikä oli ennalta saadun ja mikä sodanaikaisen materiaaliavun merkitys, kun pitää mielessä että tuolloin tuotetuista tarvikkeista Lend-Lease apuna tuli
– noin 80 % säilykkeistä,
– 92 % uusista vetureista,
– 30 % taistelulentokoneista,
– 57 % lentokonepolttoaineesta,
– 53 % räjähteistä,
– 74 % kuorma-autoista,
– yli 60 % autojen polttoaineista,
– 74 % raskaista autonrenkaista,
– 88 % radiolaitteista,
– 53 % kuparista, 56 % alumiinista,
– 24 % panssariajoneuvoista
Lukuja silmäillessä huomaa, että tuo apu Neuvostoliitolle oli valtaisa!
Samalla tahtoo unohtua se, että yksi Stalinin NL:n yllättävistä saavutuksista oli sen mahtava oma asetuotanto. Maa tuotti 80.000 ensiluokkaista ps-vaunua ja liki 100.000 lentokonetta, jotka myös olivat laadullisesti hyviä. Puhumattakaan käsiaseista ja tykistöstä.
Jos saavutusta suhteuttaa väkilukuihin olisi Suomen pitänyt pystyä ITSE tuottamaan satoja ps-vaunuja ja hävittäjiä. Todellisuudessa meillä tehtiin korjauksia olemassaoleviin panssarivaunuihin ja modifioitiin 15 rynnäkkötykin sarja hökötystä, joka epäonnistui surkeasti Viipurissa ja joka vedettiin taisteluista pois. Valtion lentokonetehdas valmisti sarjan jo tekohetkellä vanhentuneita Fokker-koneita ja sodn lopulla sarjan niin ikään vanhentunutta Myrsky-hävittäjää. Meillä oli suhteessa heikommat resurssit sotatarvikkeiden valmistukseen kuin mitä oli Stalinin Neuvostoliitossa!
Suomalaiset hävisivät laadullisestikin kaikessa, suomessa ei paljon mitään tuotettu, mutta jos verrataan kp, pk, niin venäläiset olivat ylivoimaisesti parempia. Keveys, tulivoima, toimivuus.
Liioittelet!? En nyt sanoisi noinkaan. Pystykorva oli kelpo ase ja vastaavia kivääreitä oli yhä myös venäläisillä. Suomi kp oli loistava keksintö. Maxim-kk:ta vastaavia raskaita konekiväärejä oli myös venäläisiä. Sen sijaan Lahti-Saloranta pikakivääri oli surkea ja paljon huonompi kuin venäläinen 'Emma'.
Suomessa ei ollut raaka-aineita eikä mainittavaa teollisuutta, joten ps-vaunujen ja lentokoneiden teko oli heikkoa.
Vai oli venäläisilläkin vastaavia kivääreitä, kuin pystykorva? Et sitten sattunut tietämään, pystykorva on venäläisen Mosin-Nagant kiväärin lähes täydellinen kopio. Suomi kp:tä ei voi sanoa keksinnöksi, samanlainen massalukkoinen kp oli tuotannossa saksalaisilla 1918, Bergman MP. Venäläisilläkin oli jo 1930 luvulla vastaava, joka oli keveäpi, suuremmalla tulinopeudella.
Maxim ei ollut suomalaisten keksintö, vaan saksalainen ase.
Suomalainen rk on kopio venäläisestä AK47, suomalainen versio on vain alkuperäistä huonompi ominaisuuksiltaan.
Joten ollaan ihan hiljaa, kun puhutaan asekeksinnöistä, ei niitä täällä ole tehty juurikaan.
Korjausmuunnin
Vai oli venäläisilläkin vastaavia kivääreitä, kuin pystykorva? Et sitten sattunut tietämään, pystykorva on venäläisen Mosin-Nagant kiväärin lähes täydellinen kopio."
Satun tietämään ja yksi sellainen on jopa kotona. Täydellinen kopio se ei ole vaan siinä on pikkuparannuksia. Idea oli se, että myös venäläiset käyttivät samaa asetyyppiä sodassa.
"Suomi kp:tä ei voi sanoa keksinnöksi, samanlainen massalukkoinen kp oli tuotannossa saksalaisilla 1918, Bergman MP."
Kyseinen asemalli toteutuksena oli Suomalainen keksintö. Automaattiaseiden toimintaperiaatteita ei montaa ole, joten siitä on turha vetää johtopäätöksiä.
"Venäläisilläkin oli jo 1930 luvulla vastaava, joka oli keveäpi, suuremmalla tulinopeudella."
Venäläisillä saattoi ollakin, mutta vasta Talvisodassa he oivalsivat aseen sopivuuden ja julkaisivat kuuluisan PPSH-mallinsa. Sodan loppua kohden he lisäsivät rajusti konepistoolien määrää rintamajoukoissa.
"Maxim ei ollut suomalaisten keksintö, vaan saksalainen ase."
Huokaus! En minä keksinnöistä puhunut. Suomalaiset valmistivat Maxim-konekivääreitä rintamakäyttöön ja niitä vastaavia oli käytössä yhä myös venäläisillä.
"Suomalainen rk on kopio venäläisestä AK47, suomalainen versio on vain alkuperäistä huonompi ominaisuuksiltaan."
Niin on. Joiltain osin se on parempi. Omituista, ettei Suomessa ole saatu aikaiseksi kovakromattua piippua.
"Joten ollaan ihan hiljaa, kun puhutaan asekeksinnöistä, ei niitä täällä ole tehty juurikaan."
Kyse oli aseista, joita sota-aikana käytettiin. Ei keksinnöistä. Ei esim. Suomi kp:tä muut käyttäneet ja se oli Suomessa suunniteltu malli. Muilla oli toki omansa ja oli makuasia, mikä oli paras. Joka tapauksessa Suomi kp oli sodassa menestyksekäs ase.
NL ei olisi ikinä pystynyt sellaiseen liikkuvaan sodankäyntiin kuin se pystyi 1943 ja eteenpäin, ilman amerikkalaista apua. Käytännössä neukkujen huolto toimi jenkkien toimittamilla kuorma-autoilla.
Jälkikäteen ajateltuna lännen olisi pitänyt toimittaa vähemmän aseita nuekkulaan ja itse valloittaa suurempi osa Saksasta ja Euroopasta ennen puna-armeijaa.
"Käytännössä neukkujen huolto toimi jenkkien toimittamilla kuorma-autoilla."
Aivan oikein! Sanasta Studebaker tuli sodan aikana ja sen jälkeen neukuissa yleisnimi kuorma-autoille ja jenkkikuormureilla köröteltiin pitkälle 60-luvun alkuun saakka!
"Jälkikäteen ajateltuna lännen olisi pitänyt toimittaa vähemmän aseita nuekkulaan ja itse valloittaa suurempi osa Saksasta ja Euroopasta ennen puna-armeijaa. "
Syynä oli osittain Rooseveltin anteeksiantamaton hyväuskoisuus siihen, että Uncle Joe on pohjimmiltaan kunnon mies tai ainakin muutuu sellaiseksi avustamisen myötä. Seurauksista kärsi jatkossa koko Itä-Eurooppa kahden seuraavan sukupolven ajan.
Varmaan samasta syystä Lend-Lease -jelppiä vähäteltiin NL virallisissa historioissa sodan jälkeen, eihän kylmän sodan alettua haluttu myöntää että niinkin paljon materiaalia oli saatu länneltä oman sodankäyntikyvyn ylläpitämiseksi.
Prosentit vähän hämää jos Lend-Leasea verrataan NL tuotantoon koko vuosien 1941-45 ajalta, sikäli että vuosien 44-45 valtavat omat tuotantomäärät Neuvostoliitossa olisivat jääneet kokonaan valmistamatta jos maa olisi hävinnyt sodan ennen sitä. Lend-Lease oli suuri apu tositarpeeseen erityisesti vuosina 1942-43 silloin kun mitään ratkaisevaa ei vielä ollut tapahtunut voittajan suhteen. 1944 Saksa oli jo tilanteessa että saattoi vain myydä nahkansa kalliisti, strateginen vaaka oli jo kallistunut jyrkästi vastapuolten eduksi.
" Lend-Lease oli suuri apu tositarpeeseen erityisesti vuosina 1942-43 silloin kun mitään ratkaisevaa ei vielä ollut tapahtunut voittajan suhteen. 2
Kyllä se peli taisi ratketa jo 1941 kun Moskovan valtaus epäonnistui eikä venäläisten taistelutahtoa saatu nujerettua. Kommunistit ovat aina olleet hyviä mobilisoinnissa.
Jälkikäteen tarkateltuna Stalingradin mentyä pieleen 1942 oli jo ilmeistä että turpaan tulee. Kesän 1943 operaatiot olivat vain taistelua vääjäämättömän edessä.
Tarpeeseen se L-L kyllä tuli, mutta kyllä Saksa menetti mahdollisuuden voittoon 1941. NL oli liian suuri, joten koska heidän taistelutahtonsa riitti, olisivat voittaneet puhtaalla massalla. 1942 tasapeliin Saksa olisi vielä voinut yltää jos Hitleristä olis ollut neuvottelemaan.