- Oletko sinä ollut Jumalan koulussa?
- Minkä koet suurimmaksi ja arvokkaimmaksi asiaksi,
jonka olet saanut oppia siellä?
- Mikä oli se "oppi", jonka kohdalla koit jääväsi uudelleen ja
uudelleen luokalle tai saavasi vähintäänkin "ehdot"?
- Vai menitkö jokaisen luokan ja oppitunnin kerralla lävitse,
viliseekö "todistuksesi" 10:jä (nykypäivän arvosanoilla 5:sia) ja oletko peräti saanut jo ylioppilastodistuksen, joka vilisee laudatureja?
- Tässä Tapio Nousiaisen runo Jumalan koulusta:
**
Jumalan koulussa opitaan kävelemään hiljaa.
Raisuinkin Jumalan ori pannaan pakkokuolaimiin
ja vetämään niin raskasta kivikuormaa,
että sen korskunta ja askeleet talttuvat.
Jumalan koulussa opitaan näkemään,
että minä en ole mitään,
ja että vaikuttimeni ovat lähes kaiken aikaa,
epävanhurskaita, itsekkäitä ja epärehellisiä.
Jumalan koulussa opitaan näkemään,
että Jumalan työ ei mene eteenpäin
miehen voimalla,
puhujataidoilla,
opin puhtaudella ja kiivailulla.
Jumalan koulussa opitaan näkemään,
että Jumalan peltoa on muuallakin,
kuin minun peltoaitauksessani
ja Jumalan ruoho vihertää muualla yhtä kirkkaasti,
kuin minun peltopalstallani.
Jumalan koulussa opitaan kokemaan,
että Pyhän Hengen tulikaste ja herätys
ei ole minun ja ryhmäni yksinoikeus,
vaan että se on Herra, joka tekee sadekuurot
ja kasvit joka miehen pellolle.
Jumalan koulussa minut riisutaan niin alastomaksi,
ettei minulle jää vaatteeksi muuta,
kuin Kristuksen verinen armo
ja sekin niin ansiottomasti,
että minun on sitä häveten ihmeteltävä.
Jumalan koulussa, pellon loppupäässä
on nöyriä ja säyseitä hevosia,
joita ei tarvitse enää suista suitsilla ja piiskalla.
Ne ontuvat lonkkajänteitään niin kuin Jaakob
ja niiden turvat ja kyljet ovat haavoilla.
Mutta ne vetävät nöyrästi vakonsa loppupäätä....
....nöyrästi, hiljaa ja taitavasti,
niin että vaosta tulee suora...
....niin taidollisesti, että musta multa kaatuu syväksi vaoksi,
niin että Taivaallinen Kylväjä voi viskata siihen satakertaisen jyvän.
Ja vakonsa päässä ne pysähtyvät
ja luovat nöyrän katseen Jumalaansa,
pyytäen silmillään, että suuri viinitarhan Herra
laukaisisi heidän valjaansa ja rinnustimensa
ja laskisi heidät taivaan vihreille laitumille,
....nauttimaan hyvin ansaittua lepoa..
**
- Minkä koet suurimmaksi ja arvokkaimmaksi asiaksi,
jonka olet saanut oppia siellä?
- Mikä oli se "oppi", jonka kohdalla koit jääväsi uudelleen ja
uudelleen luokalle tai saavasi vähintäänkin "ehdot"?
- Vai menitkö jokaisen luokan ja oppitunnin kerralla lävitse,
viliseekö "todistuksesi" 10:jä (nykypäivän arvosanoilla 5:sia) ja oletko peräti saanut jo ylioppilastodistuksen, joka vilisee laudatureja?
- Tässä Tapio Nousiaisen runo Jumalan koulusta:
**
Jumalan koulussa opitaan kävelemään hiljaa.
Raisuinkin Jumalan ori pannaan pakkokuolaimiin
ja vetämään niin raskasta kivikuormaa,
että sen korskunta ja askeleet talttuvat.
Jumalan koulussa opitaan näkemään,
että minä en ole mitään,
ja että vaikuttimeni ovat lähes kaiken aikaa,
epävanhurskaita, itsekkäitä ja epärehellisiä.
Jumalan koulussa opitaan näkemään,
että Jumalan työ ei mene eteenpäin
miehen voimalla,
puhujataidoilla,
opin puhtaudella ja kiivailulla.
Jumalan koulussa opitaan näkemään,
että Jumalan peltoa on muuallakin,
kuin minun peltoaitauksessani
ja Jumalan ruoho vihertää muualla yhtä kirkkaasti,
kuin minun peltopalstallani.
Jumalan koulussa opitaan kokemaan,
että Pyhän Hengen tulikaste ja herätys
ei ole minun ja ryhmäni yksinoikeus,
vaan että se on Herra, joka tekee sadekuurot
ja kasvit joka miehen pellolle.
Jumalan koulussa minut riisutaan niin alastomaksi,
ettei minulle jää vaatteeksi muuta,
kuin Kristuksen verinen armo
ja sekin niin ansiottomasti,
että minun on sitä häveten ihmeteltävä.
Jumalan koulussa, pellon loppupäässä
on nöyriä ja säyseitä hevosia,
joita ei tarvitse enää suista suitsilla ja piiskalla.
Ne ontuvat lonkkajänteitään niin kuin Jaakob
ja niiden turvat ja kyljet ovat haavoilla.
Mutta ne vetävät nöyrästi vakonsa loppupäätä....
....nöyrästi, hiljaa ja taitavasti,
niin että vaosta tulee suora...
....niin taidollisesti, että musta multa kaatuu syväksi vaoksi,
niin että Taivaallinen Kylväjä voi viskata siihen satakertaisen jyvän.
Ja vakonsa päässä ne pysähtyvät
ja luovat nöyrän katseen Jumalaansa,
pyytäen silmillään, että suuri viinitarhan Herra
laukaisisi heidän valjaansa ja rinnustimensa
ja laskisi heidät taivaan vihreille laitumille,
....nauttimaan hyvin ansaittua lepoa..
**
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.