Perussuomalaisten ratkaisuja työllisyyspolitiikkaan
2.1.2013 13:18 Ville Vähämäki
STX:n tilauksen lipuminen Ranskaan tyrmistytti suomalaiset. Minulta on päätöksen jälkeen kysytty lukuisia kertoja, onko siinä mitään järkeä, että hallitus tukee eteläeurooppalaisia pankkeja, mutta ei tue suomalaista työtä ja työllisyyttä. Vastaus on helppo: no, eihän siinä mitään järkeä olekaan. Asiasta täytyy saada täysi selvitys eduskunnalle ja samalla Suomen kansalaisille. Valmistelemme välikysymystä työllisyys- ja teollisuuspolitiikasta.
Esitän muutamia vaihtoehtoja työllisyyden edistämiseksi.
Tällä hetkellä yhteiskunta jakautuu entistä vahvemmin työttömiin ja ylityöllistettyihin, joten työn jaossa olisi parantamisen varaa. Tälläkin hetkellä moni pätevä työntekijä on vailla töitä, ja STX:n lainapäätöksen myötä määrä kasvaa. Suhdanteet vaikuttavat erityisen paljon nuorten ja yli 55-vuotiaiden työllistymiseen.
Jos uusia suoria työpaikkoja ei taloustilanteesta johtuen synny, voidaan työllisyyttä edistää muun muassa palkkatuen ja oppisopimusten avulla. Palkkatukea voidaan tarvittaessa kohdentaa esimerkiksi vanhustenhoitoon tai muille sellaisille aloille, joilla on erityistä pulaa työntekijöistä. Valitettavan usein töitä tarjotaan vain niille, jotka pystyvät antamaan täyden työpanoksen, jos niillekään.
Pätkätöitäkin on, mutta niihin palkataan se tehokkain ja joustavin yksilö niin pitkäksi aikaa, kuin hänellä voimia riittää. Näin osatyökykyiset jätetään helposti työelämän ulkopuolelle, vaikka halukkuutta ja kykyä työntekoon olisi. Osatyökykyisistä on tullut pitkäaikaistyöttömiä, ns. ”vaikeasti työllistyviä”.
Osatyökykyisillä pitääkin olla oikeus tehdä töitä voimavarojensa mukaan. Se on myös yhteiskunnan etu. Osatyökykyisten työllistymistä voidaan edistää muun muassa joustavilla työajoilla, työtehtävien paremmalla räätälöinnillä sekä erilaisin työvoimapoliittisin toimenpitein, kuten palkkatuen avulla.
Varsinkin nuorten kohdalla työttömyys on hälyttävällä tasolla. Edellä mainittuja pätkätöitä on, mutta työt eivät usein kouluta mihinkään, eikä niistä ole jatkon kannalta hyötyä. Olin itse opiskelujen jälkeen työttömänä, ja tuntui turhauttavalta valmistua kortistoon. Nuorten yhteiskuntatakuu on hyvä ratkaisu tähän ongelmaan.
Nuorten työllistämiseen yksi vaihtoehto voisi olla mestari-kisällimalli. Mallissa eri alojen seniorit kouluttaisivat työkokemusta vailla olevia nuoria alansa ammattilaisiksi. Mestareiksi voidaan valita sellaisia alansa ammattilaisia, joiden työuria voidaan pidentää vaihtamalla työtehtäviä kevyemmiksi. Hiljaisen tiedon merkitys osaamisen kehittymisessä on suuri ja tätä tietoa ”mestari” voi välittää kisälleille.
Näillä ratkaisumalleilla voidaan työpaikkoja luoda lisää, mutta samaan aikaan täytyy myös saada maamme vienti vetämään ja vaihtotase nopeasti nousuun.
2.1.2013 13:18 Ville Vähämäki
STX:n tilauksen lipuminen Ranskaan tyrmistytti suomalaiset. Minulta on päätöksen jälkeen kysytty lukuisia kertoja, onko siinä mitään järkeä, että hallitus tukee eteläeurooppalaisia pankkeja, mutta ei tue suomalaista työtä ja työllisyyttä. Vastaus on helppo: no, eihän siinä mitään järkeä olekaan. Asiasta täytyy saada täysi selvitys eduskunnalle ja samalla Suomen kansalaisille. Valmistelemme välikysymystä työllisyys- ja teollisuuspolitiikasta.
Esitän muutamia vaihtoehtoja työllisyyden edistämiseksi.
Tällä hetkellä yhteiskunta jakautuu entistä vahvemmin työttömiin ja ylityöllistettyihin, joten työn jaossa olisi parantamisen varaa. Tälläkin hetkellä moni pätevä työntekijä on vailla töitä, ja STX:n lainapäätöksen myötä määrä kasvaa. Suhdanteet vaikuttavat erityisen paljon nuorten ja yli 55-vuotiaiden työllistymiseen.
Jos uusia suoria työpaikkoja ei taloustilanteesta johtuen synny, voidaan työllisyyttä edistää muun muassa palkkatuen ja oppisopimusten avulla. Palkkatukea voidaan tarvittaessa kohdentaa esimerkiksi vanhustenhoitoon tai muille sellaisille aloille, joilla on erityistä pulaa työntekijöistä. Valitettavan usein töitä tarjotaan vain niille, jotka pystyvät antamaan täyden työpanoksen, jos niillekään.
Pätkätöitäkin on, mutta niihin palkataan se tehokkain ja joustavin yksilö niin pitkäksi aikaa, kuin hänellä voimia riittää. Näin osatyökykyiset jätetään helposti työelämän ulkopuolelle, vaikka halukkuutta ja kykyä työntekoon olisi. Osatyökykyisistä on tullut pitkäaikaistyöttömiä, ns. ”vaikeasti työllistyviä”.
Osatyökykyisillä pitääkin olla oikeus tehdä töitä voimavarojensa mukaan. Se on myös yhteiskunnan etu. Osatyökykyisten työllistymistä voidaan edistää muun muassa joustavilla työajoilla, työtehtävien paremmalla räätälöinnillä sekä erilaisin työvoimapoliittisin toimenpitein, kuten palkkatuen avulla.
Varsinkin nuorten kohdalla työttömyys on hälyttävällä tasolla. Edellä mainittuja pätkätöitä on, mutta työt eivät usein kouluta mihinkään, eikä niistä ole jatkon kannalta hyötyä. Olin itse opiskelujen jälkeen työttömänä, ja tuntui turhauttavalta valmistua kortistoon. Nuorten yhteiskuntatakuu on hyvä ratkaisu tähän ongelmaan.
Nuorten työllistämiseen yksi vaihtoehto voisi olla mestari-kisällimalli. Mallissa eri alojen seniorit kouluttaisivat työkokemusta vailla olevia nuoria alansa ammattilaisiksi. Mestareiksi voidaan valita sellaisia alansa ammattilaisia, joiden työuria voidaan pidentää vaihtamalla työtehtäviä kevyemmiksi. Hiljaisen tiedon merkitys osaamisen kehittymisessä on suuri ja tätä tietoa ”mestari” voi välittää kisälleille.
Näillä ratkaisumalleilla voidaan työpaikkoja luoda lisää, mutta samaan aikaan täytyy myös saada maamme vienti vetämään ja vaihtotase nopeasti nousuun.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Joo, olet aivan oikeassa. Nuorethan voisivat asua näillä risteilijöillä mainitsemiesi vanhempien tarkassa valvonnassa ja pois lasketaan vasta kun laiva on valmis. Palkka luontaistuotteina !!! Siinä jo korealainenkin rinnalla kalpenee.
Missä viipyy Soinin kahteen kertaan lupaama välikysymys STX-telakasta?
Nyt Soini voi näyttää taivaan merkit maan hallitukselle sekä korealaisille nojautumalla Suomen uljaaseen työttömään nuorisoon ja vanhuksiin. Telakkateollisuus elpyy Soinin johdolla. Suomi uuteen nousuun !