Samoin kuin ennen maahanmuuttokriittisyys ja persujen äänestäminen leimattiin vain junttien protestoinnksi, mutta kummastakin on nyt tullut "salonkikelpoista" eli muutkin puolueet ovat alkaneet ottaa kantaa maahanmuuttopolitiikkaan ja lehdistö, jopa Hesari, on alkanut kirjoittaa asiallisemmin Persuista, on myös pakkoruotsin vastustuksesat tullut salonkikelpoista. Sitä ei enää voi leimata vain laiskojen ja persujen protestoinnksi, koska yksittäiset henkilöt yli puoluerajojen ovat alkaneet puhua muiden kielen tarpeesta ja virkamiesruotsin järjettömyydestä.
Svekot ovat hävinneet taistelunsa tämän osalta. Nyt svekot hokevat perustuslaista ja kaksikielisyydestä eli miten nämä vaativat pakkoruotsia, mutta väite on helposti kumottavissa ja tämän takia svekot tulevat ennen pitkää häviämään myös taistelunsa perustuslain tulkinnan osalta.
On oikeustieteellinen fakta, että perustuslaki ei vaadi kansalaisilta pakkoruotsia. Perustuslain 2 luku, joka luettelee suomalaisten perusoikeudet ei nimittäin vaadi kansalaisilta mitään vaan päinvastoin luettelee ainoastaan kansalaisille kuuluvat oikeudet. Kansalaisia koskevat vaatimukset ovat alemman tason laeissa kuten rikoslaissa.
Svekot ovat hävinneet taistelunsa tämän osalta. Nyt svekot hokevat perustuslaista ja kaksikielisyydestä eli miten nämä vaativat pakkoruotsia, mutta väite on helposti kumottavissa ja tämän takia svekot tulevat ennen pitkää häviämään myös taistelunsa perustuslain tulkinnan osalta.
On oikeustieteellinen fakta, että perustuslaki ei vaadi kansalaisilta pakkoruotsia. Perustuslain 2 luku, joka luettelee suomalaisten perusoikeudet ei nimittäin vaadi kansalaisilta mitään vaan päinvastoin luettelee ainoastaan kansalaisille kuuluvat oikeudet. Kansalaisia koskevat vaatimukset ovat alemman tason laeissa kuten rikoslaissa.
Vastaukset 15
Vanhimmat
On 40 eri kieltä,joten revi siitä.
Ylimielisyys kostautuu ja pilkka sattuu omaan nilkkaan. Myös Rkp:n kannattaisi suhtautua asiallisesti perussuomalaisiin, joita on n. 18 % kansasta. Rkp on kuitenkin valinnut rakin roolin, mutta haukullaan se vain herättää ihmisten huomion perussuuomalaisiin.
Perustuslakivaliokunta eli kansanedustajat määrittävät miten perustuslakia tulkitaan, siksi myös myös perustuslaki pitää korjata selkeämpään suuntaan, eli ruotsi vähemmistökieleksi.
Jos perustuslakivaliokunta väittää, että perustuslaki vaatii kansalaisilta pakkoruotsia, niin tulkinta on helposti kumottavissa oikeustieteellisesti kuin myös kansanvallan käsitteen kautta.
Perustuslakivaliokunnan tulkinnat voivat siis olla perustuslain vastaisia, jolloin tulkinnasta voi tehdä kantelun oikeuskanslerille ja edelleen EIT:lle.
Ongelma Suomessa on se, että perustuslakivaliokunnan jäsenet eivät ole juristeja ja se, että Suomessa ei ole perustuslakituomioistuinta, jonne eduskunnan poliittiset päätökset voisi viedä kumottaviksi. Monissa muissa maissa on.
Sellainen pieni tarkennus, että perustuslakivaliokunta ei määrää mitään, vaan antaa vain lausuntoja ja mietintöjä. Lait päätetään eduskunnan täysistunnossa. Lait tulkitsee oikeusviranomaiset kuten tuomioistuimet ja oikeuskansleri. Viimeinen sana asiassa ei siis ole perustuslakivaliokunnalla eikä edes eduskunnalla vaan EIT:llä sekä EU-tuomioistuimella, jos kysessä on EU-direktiivin tulkinta.
"Sellainen pieni tarkennus, että perustuslakivaliokunta ei määrää mitään, vaan antaa vain lausuntoja ja mietintöjä. "
Perustuslakivaliokunta päättää päätehtävänään, onko jokin laki perustuslain vastainen vai sen mukainen. Jos vastainen, niin pieni poikkeus säädetään ns. poikkeuslakina, eli tavallinen laki joka säädetään vaikeutetussa perustuslain säätämisjärjestyksessä, ja jos poikkeama on isompi, tällöin tehdään muutos perustuslakiin.
Muutoin laki säädetään normaalissa järjestyksessä. Perustuslakivaliokunta ottaa myös kantaa lakia alemmanasteisten normien perustuslainmukaisuuteen.
"Lait tulkitsee oikeusviranomaiset kuten tuomioistuimet ja oikeuskansleri."
Pakkoruotsikysymyksessä se varsinainen laintulkinnan tekijä ovat poliitikot ja virkamiehet, jotka hoitavat opetuksen sisältökysymyksiä.
Kyse on siis paljolti hallinnollisesta päätöksenteosta. Oikeastaan tuomioistuimet eivät kuulu tähän mitenkään, ja OKakin lähinnä vain silloin, kun valtioneuvosto tai sen jäsen ylittää toimivaltuutensa tai toimii virheellisesti.
"Viimeinen sana asiassa ei siis ole perustuslakivaliokunnalla eikä edes eduskunnalla vaan EIT:llä sekä EU-tuomioistuimella, jos kysessä on EU-direktiivin tulkinta. "
EU-asioissa viimeinen sananvalta on todellakin EU-tuomioistuimella, mutta sen sijaan EIT:n tuomiot ovat enemmänkin ratkaisuja siitä, onko valtio toiminut sopimuksen mukaisesti johon on sitoutunut, ja jos ei ole niin silloin siitä tulee langettava päätös ja mahdollisesti valtiota velvoitetaan maksamaan hyvitys oikeuksia loukatulle, sekä sen tulisi muuttaa lainsäädäntöä sopimuksen mukaisesti.
Eli EU-tuomioistuin edustaa suoraa tulkintavaltaa joka menee kansallisen tuomioistuimen ja lainsäätäjän vallan yli, ja EIT antaa vain tulkinnan siitä onko ihmisoikeussopimusta noudatettu, muttei kumoa sen kanssa ristiriidassa olevaa kansallista lakia, eli niiden perusluonne on erilainen.
"Perustuslakivaliokunnan tulkinnat voivat siis olla perustuslain vastaisia, jolloin tulkinnasta voi tehdä kantelun oikeuskanslerille ja edelleen EIT:lle. "
Ei voi olla, perustuslakivaliokunta on se joka päättää perustuslain sisällöstä ja tulkinnasta. Perustuslakivaliokunta valvoo oikeuskansleria, ei toisin päin. EIT ottaa kantaa edellä kerrotun mukaisesti vain siihen onko Euroopan ihmisoikeussopimusta noudatettu.
"Ongelma Suomessa on se, että perustuslakivaliokunnan jäsenet eivät ole juristeja ja se, että Suomessa ei ole perustuslakituomioistuinta, jonne eduskunnan poliittiset päätökset voisi viedä kumottaviksi."
Perustuslakituomioistuimia on yleensä liittovaltioissa, joissa ratkaistaan tavallisesti sitä onko osavaltion laki ristiriidassa liittovaltion lain kanssa jos ne ovat ristiriidassa. Kansallisvaltioissa perustuslakituomioistuimen tehtävät ovat aika lailla samat mitä nyt on perustuslakivaliokunnalla, tosin tuomarit tietenkin ovat ammattilaisia.
"Perustuslakivaliokunta päättää päätehtävänään, onko jokin laki perustuslain vastainen vai sen mukainen."
Olemassaolevat lait eivät mene perustuslakivaliokunnan (PeV) tarkastettaviksi, jos kanslainen katsoo ne vääriksi, vaan asiasta tehdään kantelu oikeusviranomaiselle perustuslakiin, ihmisoikeussopimuksiin tms. vedoten. PeV antaa vain lausuntoja uusien lakien ja lakimuutosten osalta, mutta ei edes voi päättää lakeja.
"Jos vastainen, niin pieni poikkeus säädetään ns. poikkeuslakina, eli tavallinen laki joka säädetään vaikeutetussa perustuslain säätämisjärjestyksessä, ja jos poikkeama on isompi, tällöin tehdään muutos perustuslakiin.
Muutoin laki säädetään normaalissa järjestyksessä. Perustuslakivaliokunta ottaa myös kantaa lakia alemmanasteisten normien perustuslainmukaisuuteen."
Niin, siis kyse on lakien säätämisestä.
"Pakkoruotsikysymyksessä se varsinainen laintulkinnan tekijä ovat poliitikot ja virkamiehet, jotka hoitavat opetuksen sisältökysymyksiä."
Näin on siis valitettavasti käytännössä, mutta näin ei saisi olla, jos kyse on perustuslain tulkinnasta.
"Kyse on siis paljolti hallinnollisesta päätöksenteosta. Oikeastaan tuomioistuimet eivät kuulu tähän mitenkään, ja OKakin lähinnä vain silloin, kun valtioneuvosto tai sen jäsen ylittää toimivaltuutensa tai toimii virheellisesti."
Lakien tulkinta ei ole hallinnollista päätöksentekoa, vaan päinvastoin hallinnolliset päätökset voidaan viedä tuomioistuimeen, oikeuskanslerille tai oikeusasiamiehelle.
"EIT:n tuomiot ovat enemmänkin ratkaisuja siitä, onko valtio toiminut sopimuksen mukaisesti johon on sitoutunut"
Korkein instanssi on EIT, joka katsoo Suomen oikeusviranomaisten päätöksiä Euroopan ihmisoikeussopimuksen kannalta ja myös tulkitsee ihmisoikeuksia.
"EIT antaa vain tulkinnan siitä onko ihmisoikeussopimusta noudatettu, muttei kumoa sen kanssa ristiriidassa olevaa kansallista lakia, eli niiden perusluonne on erilainen."
EU-tuomioistuin tai EIT eivät voi suoraan muuttaa Suomen lakeja, mutta niiden päätökset ovat Suomea sitovia.
"Ei voi olla, perustuslakivaliokunta on se joka päättää perustuslain sisällöstä ja tulkinnasta."
Perustuslakivaliokunnan päätökset voivat olla vääriä tai oikeita, koska ne ovat poliittisia päätöksiä eivätkä oikeustieteellisiä päätöksiä.
"Perustuslakivaliokunta valvoo oikeuskansleria, ei toisin päin."
Perustuslakivaliokunta ei valvo oikeuskansleria eikä ketään muutakaan tahoa siinä suhteessa, onko olemassaolevaa lakia noudatettu tai tulkittu oikein. Oikeuskanslerin yläpuolella on vain valtakunnanoikeus sekä EIT ja EU-tuomioistuin. Perustuslakivaliokunta on poliittinen elin, joka ei voi esim. kumota oikeuskanslerin päätöksiä. Oikeuskansleri sen sijaan voi puuttua poliitikkojen päätöksentekoon.
"Kansallisvaltioissa perustuslakituomioistuimen tehtävät ovat aika lailla samat mitä nyt on perustuslakivaliokunnalla, tosin tuomarit tietenkin ovat ammattilaisia."
Ei ole. Perustuslakituomioistuimen tehtävä on sama, kuin Suomessa on oikeuskanslerin, mutta on monijäseninen. Perustuslakivaliokunta ei ole oikeusviranomainen. Perustuslakituomioistuin on oikeusviranomainen. Tässä on se ero.
"Olemassaolevat lait eivät mene perustuslakivaliokunnan (PeV) tarkastettaviksi, jos kanslainen katsoo ne vääriksi, vaan asiasta tehdään kantelu oikeusviranomaiselle perustuslakiin, ihmisoikeussopimuksiin tms. vedoten."
Siis kaikki laithan ovat jo kerran menneet Perustuslakivaliokunnan läpi kun ne on säädetty. Lisäksi pitää muistaa että tuomioistuimella on nykyään mahdollisuus jättää huomioimatta laki joka selvästi rikkoo Perustuslakia.
"PeV antaa vain lausuntoja uusien lakien ja lakimuutosten osalta, mutta ei edes voi päättää lakeja."
Perustuslakivaliokunta on osa lainsäädäntökoneistoa eli eduskuntaa. Sen tehtävä on päättää missä muodossa laki tulee säätää, se ei siis ole itsenäinen elin vaan osa lainsäädäntöprosessia.
"Lakien tulkinta ei ole hallinnollista päätöksentekoa, vaan päinvastoin hallinnolliset päätökset voidaan viedä tuomioistuimeen, oikeuskanslerille tai oikeusasiamiehelle."
Siis jos puhut asian julkisoikeudellisesta puolesta, niin silloin nimenomaan poliitikot ja virkamiehet ovat ne jotka antavat alemmilla normeillaan lakien tulkinnasta tarkemmat ohjeet, eli sisällöllisesti hallinto-asioissa virkamiehillä on laintulkintaoikeus.
Tietenkin silloin jos virkamies toimii lainvastaisesti päätöksiä tehdessään, niin asia voidaan viedä yleensä hallinto-oikeuteen ja siitä eteenpäin KHO:een, mutta silloin kyse on siitä onko toimittu lakien ja ohjeiden mukaan, ja vain poikkeustapauksissa on mahdollista että KHO torppaa koko lain Perustuslain vastaisena.
Oikeuskansleri ja oikeusasiamies eivät varsinaisesti edes valvo laintulkintaa, vaan viranomaisia ja sitä että ne toimivat lainmukaan eli ns. laillisuusvalvontaa.
"EU-tuomioistuin tai EIT eivät voi suoraan muuttaa Suomen lakeja, mutta niiden päätökset ovat Suomea sitovia."
EU-tuomioistuimen päätös sitoo suoraan Suomen viranomaisia.
Sen sijaan EIT-tuomioistuimen päätös on lopultakin vain suositus, ja Suomi päättää noudattaako sitä vai ei. Tietenkin Suomi on noudattanut näitä, mutta esim. Turkki ja Venäjä eivät kovin hyvin, jolloin tilanne on ollut että joko annetaan asian olla, ja tovotaan että he alkaisivat noudattaa paremmin sopimusta tai erotetaan nämä sopimuksesta, mutta erottamisen on katsottu olevan haitallisempaa, kun nämä ovat kuitenkin osittain noudattaneet sopimusta, eli siinäkin on taustalla loppujen lopuksipoliittinen päätöksenteko.
"Perustuslakivaliokunnan päätökset voivat olla vääriä tai oikeita, koska ne ovat poliittisia päätöksiä eivätkä oikeustieteellisiä päätöksiä."
Asian ongelma on siinä, että oikeastaan kaikki valtiosäännölliset tulkinnat ovat aina osittain poliittisia tai johonkin maailmankuvaan perustuvia, eli juristien olemassaolo lähinnä antaisi paremmin kirjoitetut perustetelut. Oikeastaan muuta hyötyä siitä ei olisi, sillä jo nykyäänkin käytetään paljon valtiosäännön asiantuntijoita kun tehdään päätöksiä.
"Perustuslakivaliokunta ei valvo oikeuskansleria eikä ketään muutakaan tahoa siinä suhteessa, onko olemassaolevaa lakia noudatettu tai tulkittu oikein. "
Perustuslakivaliokunta on se elin joka valvoo ja ohjeistaa sekä OKA:n että EOA:n toimintaa. Lisäksi se on myös elin joka ratkoo nämä ministerivastuuasiat, eli sen onko valtakunnanoikeuden koolle kutsumiseen syytä.
"Perustuslakivaliokunta on poliittinen elin, joka ei voi esim. kumota oikeuskanslerin päätöksiä. Oikeuskansleri sen sijaan voi puuttua poliitikkojen päätöksentekoon."
OKa ei juuri tee muita päätöksiä kuin lähinnä asianajajien toimintaan liittyen, näiden valvojina ja lisäksi se voi tehdä päätöksen nostaa syyte valtakunnanoikeudessa, jos Perustuslakivaliokunta katsoo sen aiheelliseksi. Muuten OKa:n tehtävät ovat lähinnä lausuntojen, neuvojen, huomautusten tekoa tarkastuksiin ja kanteluihin liittyen, ja vuosiraportin antaminen. Se pitää huomata, ettei OKa:n lausunto suoraan sido viranomaista, eli huomautuksen saanut viranomainen ei toimi rikollisesti, vaikka toimisi edelleen huomautusta vastaan.
" Perustuslakituomioistuimen tehtävä on sama, kuin Suomessa on oikeuskanslerin, mutta on monijäseninen. Perustuslakivaliokunta ei ole oikeusviranomainen. Perustuslakituomioistuin on oikeusviranomainen."
Perustuslakivaliokunta on de facto-tuomioistuin samalla tavoin kuin lautakunnat ovat de favto-hallintotuomioistuimia. Oikeuskanslerilla ei edellä kerrotun mukaisesti edes ole juuri itsenäistä päätöksentekovaltaa, vaan hänen tehtävä on enemmänkin pitää ääntä ja kiinnittää huomiota epäkohtiin, sekä toimia valtioneuvoston lainopillisena neuvonantajana.
Asia on kääntynyt päälaelleen, pakkoruotsin kannattajista on tullut menneisyydessä eläviä juntteja joita vähän säälitään.
Pakkoruotsin kannattajat elävät ajassa jolloin Neuvostoliitto oli olemassa.
Ohjelmassa "Suomi on ruotsalainen" sanottiin Paavo Väyrysen sanoneen, että Suomen on päätettävä haluaako se olla itäisin Pohjoismaa vai läntisin Baltian maa. Tällainen keinotekoinen asettelu perustuu Neuvostoliitto vs. Pohjoismaat -asetteluun jota ei enää tarvita.
Suomi on Suomi. Epäisänmaalliset svekot haluvat Suomen olevan Itä-Ruotsi.
Rosvola jossa Sundqvistit ja Sjölundit saavat tehdä mitä huvittaa. Moraalittomat puolimustalais siat!
Työpaikallani suomenkielisessä koulussa muutos tapahtui minusta vuosi sitten talvella. Vaikka ruotsinopettajien tunteita varottiinkin, kun he eivät olleet läsnä sanottiin avoimesti, että ruotsin vapaaehtoisuus on ainoa järkevä vaihtoehto.
Todellakin monet päättäjät ja julkisuuden henkilöt ovat tulleet ulos kaapista ja tunnustavat pakkoruotsituksen järjettömyyden.
Pato murtui eikä mikään enää estä kielivapauden tulvaa etenemästä.
On aivan totta,että nyt tässä maassa on meneillään niin räikeitä tapahtumia jos
ajatellaan esim.sitä,kuinka maamme hallitus suhtautuu omaan kansaansa.
He ovat olleet valmiita sitomaan suomalaiset velka-ikeeseen entisten
siirtomaiden hulvattomien törsäilyjen vuoksi.
Ihmiset ovat heränneet siihen tosiasiaan,että tosi pienillä aivoilla maata
johdetaan ja alkaneet kyseenalaistaa myös monta muuta asiaa esim.
tätä pakkoruotsalaistamista.
Sama Lipponen,joka meidät tähän uudelleen siirtomaana kupattavien joukkoon
laittoi kansan tahdon vastaisesti on niitä jotka kiivaimmin puhuvat entisen
siirtomaaisännän äänellä.
Kansa on herännyt ja kiitos siitä vielä Ylen ylimielisyyden,yhteisesti rahoitetun
aivopesulaitoksen jolle en enää mitään arvoa anna.
Kielivapauden aallot lyövät jo korkealla. Tästä tulee tsunami, joka huuhtoo roskat pois rannikolta ja Suomesta tulee yksikielinen, suomenkielinen maa virallisesti, kuten kuuluukin olla.