Mistä näitä kielipoliittisia Lampaita oikein tulee?
Kansanuutisten tv-arvostelija on niellyt kaikkine karvoineen ja kärpäsineen Rkp:n hänelle syöttämät jutut. Tällaisella antaumuksella Harri-Ilmari toistelee Rkp:n Tv-sarjan kliseitä:
kansanuutiset.fi.
"Ruotsalaisuuden jäljet Suomessa
HARRI-ILMARI MOILANEN
Kirjailija ja työterveyslääkäri Juhani Seppänen on juontaja Marjo Vilkon käsikirjoittamassa historiasarjassa Suomi on ruotsalainen (2013) punaisena lankana on Suomen ja Ruotsin suhde koettuna ensisijaisesti suomalaisesta näkövinkkelistä käsin. Homma etenee haastattelujen varassa, mutta puhuvien päiden yksitotisesta virrasta ei ole tietoakaan.
Sarja on toteutettu vaihtuvia haastattelumiljöitä myöten elävästi (”katsojaystävällisesti”) ja jopa niin, että vähempikin lennokkuus olisi riittänyt. Vajaaseen puoleen tuntiin on mahdutettu niin paljon kiinnostavia kysymyksenasetteluja, ettei vähänkin syvempään käsittelyyn ole tässä muodossa ja tällä tempolla yksinkertaisesti aikaa. Kaikki jää paljolti pintaraapaisun varaan.
Mutta hyvä näinkin. Seppänen on miellyttävä juontaja ja haastatellut alansa rautaisia ammattilaisia, eikä kadunmiesten ja -naisten ääntä nuorempaa polvea myöten ole unohdettu.
Suomi on kuin kiehtova rajatilamaa, portti idän ja lännen välissä. Näkemystä täsmennetään osin tuttujen, mutta myös uutta virtaa alleen saaneiden näkökulmien kautta. Erityisen kiinnostavia ovat Lundin yliopiston historian professorin Dick Harrisonin ajatukset ”pikkuvelikompleksista”. Sen yhteydessä hän vetää mukaan myös norjalaiset sekä etniset vitsit: niiden suhteen suomalaisten tavaramerkki on tunnetusti ilkeys.
Harrison ei tätä sano, mutta ehkä se on vain loogista: vuosisatainen suhteemme Ruotsiin on alamaisen, ja tätä painolastia on sitten haluttu purkaa ilkeillä vitseillä. Lundilaisprofessorilla on myös hauska huomio kannatuksesta urheiluareenalla: kun Suomi pelaa, mutta Ruotsi ei, niin ruotsalaiset kannattavat Suomea. Harrisonin mukaan kuvio ei toimi toisin päin.
Entinen Hufvudstadsbladetin päätoimittaja Hannu Olkinuora (jonka muistolle jakso on omistettu) laukoo tarkasti, Suomen ja Pohjoismaiden historian professori Markku Kuisma sekä historiantutkija Marja Vuorinen kertaavat aatelisten osuutta. Kirjailija Miika Nousiainen vuorostaan ihmettelee ruotsalaisten monarkia-innostusta, jonka laineiden nostattamisessa meillä hän katsoo merkittävän roolin olevan iltapäivälehdillä, varsinkin sen suuremman seurapiiritoimittajalla.
Kuvissa on näkyvästi mukana Suomenlinna, Helsingin ylivertainen helmi, jonka muodossa täsmentyy vaikuttavalla tavalla Ruotsin mahti tärkeänä osana Suomen historiaa."
Kansanuutisten tv-arvostelija on niellyt kaikkine karvoineen ja kärpäsineen Rkp:n hänelle syöttämät jutut. Tällaisella antaumuksella Harri-Ilmari toistelee Rkp:n Tv-sarjan kliseitä:
kansanuutiset.fi.
"Ruotsalaisuuden jäljet Suomessa
HARRI-ILMARI MOILANEN
Kirjailija ja työterveyslääkäri Juhani Seppänen on juontaja Marjo Vilkon käsikirjoittamassa historiasarjassa Suomi on ruotsalainen (2013) punaisena lankana on Suomen ja Ruotsin suhde koettuna ensisijaisesti suomalaisesta näkövinkkelistä käsin. Homma etenee haastattelujen varassa, mutta puhuvien päiden yksitotisesta virrasta ei ole tietoakaan.
Sarja on toteutettu vaihtuvia haastattelumiljöitä myöten elävästi (”katsojaystävällisesti”) ja jopa niin, että vähempikin lennokkuus olisi riittänyt. Vajaaseen puoleen tuntiin on mahdutettu niin paljon kiinnostavia kysymyksenasetteluja, ettei vähänkin syvempään käsittelyyn ole tässä muodossa ja tällä tempolla yksinkertaisesti aikaa. Kaikki jää paljolti pintaraapaisun varaan.
Mutta hyvä näinkin. Seppänen on miellyttävä juontaja ja haastatellut alansa rautaisia ammattilaisia, eikä kadunmiesten ja -naisten ääntä nuorempaa polvea myöten ole unohdettu.
Suomi on kuin kiehtova rajatilamaa, portti idän ja lännen välissä. Näkemystä täsmennetään osin tuttujen, mutta myös uutta virtaa alleen saaneiden näkökulmien kautta. Erityisen kiinnostavia ovat Lundin yliopiston historian professorin Dick Harrisonin ajatukset ”pikkuvelikompleksista”. Sen yhteydessä hän vetää mukaan myös norjalaiset sekä etniset vitsit: niiden suhteen suomalaisten tavaramerkki on tunnetusti ilkeys.
Harrison ei tätä sano, mutta ehkä se on vain loogista: vuosisatainen suhteemme Ruotsiin on alamaisen, ja tätä painolastia on sitten haluttu purkaa ilkeillä vitseillä. Lundilaisprofessorilla on myös hauska huomio kannatuksesta urheiluareenalla: kun Suomi pelaa, mutta Ruotsi ei, niin ruotsalaiset kannattavat Suomea. Harrisonin mukaan kuvio ei toimi toisin päin.
Entinen Hufvudstadsbladetin päätoimittaja Hannu Olkinuora (jonka muistolle jakso on omistettu) laukoo tarkasti, Suomen ja Pohjoismaiden historian professori Markku Kuisma sekä historiantutkija Marja Vuorinen kertaavat aatelisten osuutta. Kirjailija Miika Nousiainen vuorostaan ihmettelee ruotsalaisten monarkia-innostusta, jonka laineiden nostattamisessa meillä hän katsoo merkittävän roolin olevan iltapäivälehdillä, varsinkin sen suuremman seurapiiritoimittajalla.
Kuvissa on näkyvästi mukana Suomenlinna, Helsingin ylivertainen helmi, jonka muodossa täsmentyy vaikuttavalla tavalla Ruotsin mahti tärkeänä osana Suomen historiaa."
Vastaukset 1
Vanhimmat
Svekopuinikki ei ole tajuavinaan, että kyse on silkasta svekopropagandasta.
Näinhän se menee. Ensin huijataan itseä ja sitten lukijoita. Kuinka somaa!