Miten meinasitte ajatella tuonpuoleisessa kun kuoleman hetkellä aivot alkaa lahoamaan??
Akkojen löpinöitä koko vouhotus
Akkojen löpinöitä koko vouhotus
Kuoleman hetki
antikristillinen
11208
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Lahot aivot jää maahan. Henki huomaa henkiympäristönsä ja alkaa asustelemaan henkimaailmassa.
Yksilöitynyt henki tuli ihmisruumiiseen pian kehon synnyttyä ja lähtee siitä kunnes ruumis on tullut toimintakyvyttömäksi.
Hei "minua" ei ole olemassa?
Se "minä" on kuin "tapahtumaikkuna" tai "anturi" meta-tietoisuudelle joka sijaitsee maailmankaikkeuden rakenteissa?
Mikään ei ole totta ja kaikki on totta, riippuu mihin vertaa.
Eli ei se tietoisuus ei enää yksilöidy kehon kautta sen kuoltua. Kun kehoa ei ole, tietoisuus palautuu "anturi"/keho kokemuksineen meta-tietoisuuteen.
Voi kuinka rakastankaan tätä meta-käsitystä ;-)
Olen luultavasti tuolla puolenkin, ja melko varmastikin, tietynlaisten meta-ihmisten tai meta-ajattelijoiden seurassa, kuten nytkin. Heitä voisi sanoa yksinkertaisemminkin leikkimielisiksi filosofeiksi.
Pienenä humoristisena mutta totena sivuhuomautuksen täytyy todeta, että eräät tuonpuoleiset velikullat pitävät meikäläistä jonkinlaisena pappina. Mistä moinen käsitys? Luultavasti siitä, että ilmennyn monesti espanjalaisen jesuiittapapin hahmossa näine juttuineni. Maailma näyttäytyy samalla yhä vakavampana ja samalla yhä leikkimielisempänä mitä enempi opiskelee elämää.
Hetki jolloin siirrymme,ajasta ijankaikkisuuteen,uskovilla se riemullinen tapahtuma päästä Jeesusta ylistämään hänen yhteyteensä.
Kun taas jumlalttomilla alkaa ijankaiken kauhu ero Jeesusesta ainijaaksi.
Toiminta kyky päätty,aivosolut alkavat tuhoutua jos viiden minutin kulutta hapan puutteen vuoksi.
Kyllä!
Astraalitasoille menette tekin omaan pelastumiseenne uskovatkin, ihan niin kuin kaikki muutkin. Se on vain sellainen olotila (vaikuttaa paikalta), jossa jokainen tuntee olevansa omien uskomustensa mukaisessa enemmän tai vähemmän "paratiisissa". Siellä kun fyysinen mieli ei ole hidastamassa tai estämässä uskomusten toteutumista just samalla kun 'tuntee' siten kuin tuntee/uskoo, niin astraaliympäristö vastaa välittömästi muovautumalla uskomusten mukaiseksi. Siis kaikki on sielläkin erittäin subjektiivista!
Vaan mikään sielläkään ei ole pysyvää eikä ikuista, sillä sieltäkin mennään eteenpäin...vähitellen ja välillä käyden uudella oppimiskierrolla täällä fyysisessä olomuodossa. Iankaikkinen kauhu on vain teidän uskovien mielessä!!!
Astraalitasolla kaikki on kokevalle sitä mitä kokija on uskonut olevan. Totuus on sitä mitä kukin uskoo totuuden olevan. Usko on aina sokeaa jos se ei perustu todelliseen tietoon.
On sama asia mihin uskoo, ellei aiheuta uskollaan kenellekään kohtuuttomia vaikeuksia.
Astraalimaailman totuus on astraalimaailman totuutta. Tämä sama pätee kaikilla kokemisen tasoilla jos kartetaan totuutta.
Kuka tahansa elää omassa totuudessaan ellei karista suomuja silmiltään.
Tää on hyvä visio.
Toisaalta visio mahdollistaa materialismiin perustuvan maailman jatkumisen, mutta jos sellainen maailma on siellä täysin kunkin omien toiveiden mukainen ja vain subjektivisesti itseä koskeva, ei siis muita siksi orjuuttava kuten maailmamme vaatii yksilön nautintojen maximoimiseksi, niin ihan hyvä.
Niin Jumalana tekisin, kaikille tehdyille sitä mitä toivovat itselleen(!) parhaaksi, muiden haaveista emme voi päättää ja tietää.
Hej på dig. Lainaan tässä Ignatiuksen sanoja: "He, jotka uskovat eivät tarvitse todisteita. He, jotka eivät usko mikään määrä todisteita ei ole riittävä.”
Olen samaa mieltä. Uskolla tarkoitetaan tuossa tekstissä elävää kokemusta niinkuin arkielämän kokemuksemme ovat. Näin on on ollut aina. Todisteet tulevat ihmiseltä itseltään kokemuksellisina todisteina. Ulkopuolinen ei-kokemus, vaikkapa lääkärintodistus, ei voi viimekädessä todistaa mitään, oli se kuinka taidokkaasti ja pätevästi laadittu tahansa. Nyt puhumme aukottomista todisteista, joihin luotamme.
Osa takaisin tulleista muistajista on visionäärejä ja harmaita hiiriä virastoissa ja tavallisissa työpaikoissa, jotka työskentelevät edelleen omalla tavallamme. Osa on rajan takana edelleen, vaikuttaen tähän maailmaan karmansa mukaan. Mitä teimme ennen, sen me korvaamme nyt.
Ritarit tulevat yhä enemmän upgreidautumaan valoritareiksi, jotka ensimmäisenä listivät oman egonsa. Tuon käärmeen listimisen jälkeen voi alkaa työskennellä tehokkaammin, koska suurine este on poissa nokan edestä. Antakaamme hänelle anteeksi, sille joka luulee olvansa olemassa egonaan.
Hän toimii edelleen 2000-luvulla ja jatkaa. Kiitän häntä.
http://www.netplaces.com/saints/missionary-saints/st-ignatius-of-loyola-14911556.htm