Miksi en voi olla onnellinen läski

Jos tietää voivansa pyytää apua, mutta tietää ettei siitä ole apua, ennen kuin paino on niin ja niin vähän, niin kannattaako?? Olin 13 kun keksin oksentamisen ihanan helpotuksen tähän herkkujen maailmaan. Terkkeri taisi todeta että paino on noussut ja siitähän se sitten lähti, ensin karkit ja muut herkut, loppujen lopuksi appelsiinitkin.. Nyt 15 vuotta myöhemmin, minulla on kaksi ihanaa lasta ja melko hyvä elämä, mutta oksennan edelleen, joskus on hyvä kausi ja saattaa mennä viikkokin väliä, joskus useita kertoja päivässä. Kroppa on todella väsynyt ja toinen raskaus (puoli vuotta sitten syntyi vauveli) oli todellinen koettelemus, kun ei enää meinannut mahtua oksentamaankaan ison mahan kanssa. Rytmi häiriöitä ollut yli 10 vuotta.. Haluaisinko eroon tästä, todellakin, MUTTA vasta kun olen tarpeeksi laiha.. Välillä pelkään suunnattomasti että kuolen tämän takia, mutta silti en pysty herkkuja vastustamaan enkä katumatta syömään.. Hoidoissa kävin aikanaan, ravintoterapiaa yms. jopa osastolla hetken tosin masennuksen takia, bulimia oli kyllä tiedossa, mutta hienosti kykenin olemaan syömättä/oksentamaan, oli jopa oma vessa.. :) Kuten jostain luinkin bulimia ei ole tarpeeksi vakavaa!! En tiedä edes miksi kirjoitan, mutta haluaisin että jokainen joka minun laillani alkaa leikkiä asialla lopettaisi, koska vaikka tämä on helppo tapa pitää paino kurissa, niin tämä on maanpäällinen HELVETTI! Koko elämä on ollut tätä painoa, miksi en voisi olla onnellinen läski????!!!! :,(