Oslossa antikvaarista ostin piruuttani kirjan Södersen&Larkka: Det umulige reisen. ( Mahdoton matka) Pidin sitä aluksi vain seikkailujuttuna Kuolasta, Ruijasta ja Muurmanin alueelta. Kuitenkin siellä olikin lähdeluettelo, jossa mm. Suomen suojelupoliisin kirjelmä Norjan viranomaisille, rajavartiolaitoksemme salainen raportti presidentti Kekkoselle "laittomista rajaloukkauksista".
Suomalainen Larkka, jota tituleerataan luutnantiksi ja lentäjäksi ja norjalainen natolle koulutettu vakoilija Örnulf Södersen lentävät yksisuuntaisesti Ivalosta Kuolan Neuvostoliittoon 1966. Yksisuuntaisesti siksi, että konetta ei ole tarkoituskaan tuoda takaisin, vaan miehet hyppäävät siitä tarvikkeineen. Tämän vuoksi koneesta oli riisuttu kaikki tarpeeton paino ja sisustus, jopa ovet. Se oli maalattukin siniharmaaksi. Lisäpolttoainesäiliöiden avulla sen lentomatkaa pidennetty 700 500 km. Konetyyppi oli kevyt Cessna 120. Larkka lensi "puulatvalentoa" ja S kuvasi ja tallensi karttamerkintöjä tärkeistä kohteista.
Kirja sinänsä on "sankarikuvausta" siitä, kun he ensin kuvasivat ilmasta ja sitten seurasivat salaista ohjustukikohtaa. lentokenttää, sotasatamaa ja lopulta varastelivat ruokansa ja kävelivät Näätämöstä Suomeen.
Siitä vielä Tenon rantaa Norjaan. Norjan kielen lukeminen minulle haastavaa ja paljon on sanoja, joille ei ole järjellistä ruotsin/suomen vastiketta.
Neuvostoliiton sotilasviranomaiset tiesivät ylityksen heti ja pystyivät jotenkin seuraamaankin reitin aikana konetta.
Sankarien Suomeen päin kulkeminen ilmoitettiin meille NL:n toimesta, mutta he kuitenkin " pääsivät livahtamaan".
Matkan tietoja kuvattiin suurenmoisen laajaksi ja monia sotilaskysymyksiä avaavaksi. Nato sai vahvistukset useisiin oletuksiin, mutta myös kauhukseen tiedot, että NL:lla Kuolassa on monia pitkän matkan ohjusalustoja, sekä minisukellusveneitä.
Sikäli katselin vuoden 1966 uutismatskua 29. kesäkuulta. Ivalosta on tosiaan lähtenyt pienkone ilmoittamatta määränpäätään ja siihen ei saatu koskaan radioyhteyttä. Näyttää muuten juuri valittu sisäministeri Martti Viitanen keskeyttäneen lomansa ja käyneen Kekkosen luona Naantalissa. Jotakin pöminää oli keskikesällä herroilla.
Kirja on juuri niin paljon asiantuntevasti kirjoitettu ja kartalta katseltuani myös paikkansa pitävää päivämatkojen ja maastonsa puolesta, että ihmetyttää. Se siis ihmetyttää, että muutama kuukausi onnistuneen lennon jälkeen koko juttu kirjoitetaan NL:n käyttöön. Kyllä vuosi 1966 oli kuumaa aikaa kaikessa suurvaltasuhteessa, joten nato-norskit leikkivät myös meidän asemallamme ja suhteellamme Neuvostoliittoon hyvin härskisti ja piittaamattomasti!
En saa googlauksessa noita norjalaisia öötä toimimaan, että olisin katsonut, onko se vaikka käännetty englanniksi. "Mahdoton matka" tyyppisiä kirjoja tulee yli 400 kpl, mutta ei oikein tärppää.
Suomalainen Larkka, jota tituleerataan luutnantiksi ja lentäjäksi ja norjalainen natolle koulutettu vakoilija Örnulf Södersen lentävät yksisuuntaisesti Ivalosta Kuolan Neuvostoliittoon 1966. Yksisuuntaisesti siksi, että konetta ei ole tarkoituskaan tuoda takaisin, vaan miehet hyppäävät siitä tarvikkeineen. Tämän vuoksi koneesta oli riisuttu kaikki tarpeeton paino ja sisustus, jopa ovet. Se oli maalattukin siniharmaaksi. Lisäpolttoainesäiliöiden avulla sen lentomatkaa pidennetty 700 500 km. Konetyyppi oli kevyt Cessna 120. Larkka lensi "puulatvalentoa" ja S kuvasi ja tallensi karttamerkintöjä tärkeistä kohteista.
Kirja sinänsä on "sankarikuvausta" siitä, kun he ensin kuvasivat ilmasta ja sitten seurasivat salaista ohjustukikohtaa. lentokenttää, sotasatamaa ja lopulta varastelivat ruokansa ja kävelivät Näätämöstä Suomeen.
Siitä vielä Tenon rantaa Norjaan. Norjan kielen lukeminen minulle haastavaa ja paljon on sanoja, joille ei ole järjellistä ruotsin/suomen vastiketta.
Neuvostoliiton sotilasviranomaiset tiesivät ylityksen heti ja pystyivät jotenkin seuraamaankin reitin aikana konetta.
Sankarien Suomeen päin kulkeminen ilmoitettiin meille NL:n toimesta, mutta he kuitenkin " pääsivät livahtamaan".
Matkan tietoja kuvattiin suurenmoisen laajaksi ja monia sotilaskysymyksiä avaavaksi. Nato sai vahvistukset useisiin oletuksiin, mutta myös kauhukseen tiedot, että NL:lla Kuolassa on monia pitkän matkan ohjusalustoja, sekä minisukellusveneitä.
Sikäli katselin vuoden 1966 uutismatskua 29. kesäkuulta. Ivalosta on tosiaan lähtenyt pienkone ilmoittamatta määränpäätään ja siihen ei saatu koskaan radioyhteyttä. Näyttää muuten juuri valittu sisäministeri Martti Viitanen keskeyttäneen lomansa ja käyneen Kekkosen luona Naantalissa. Jotakin pöminää oli keskikesällä herroilla.
Kirja on juuri niin paljon asiantuntevasti kirjoitettu ja kartalta katseltuani myös paikkansa pitävää päivämatkojen ja maastonsa puolesta, että ihmetyttää. Se siis ihmetyttää, että muutama kuukausi onnistuneen lennon jälkeen koko juttu kirjoitetaan NL:n käyttöön. Kyllä vuosi 1966 oli kuumaa aikaa kaikessa suurvaltasuhteessa, joten nato-norskit leikkivät myös meidän asemallamme ja suhteellamme Neuvostoliittoon hyvin härskisti ja piittaamattomasti!
En saa googlauksessa noita norjalaisia öötä toimimaan, että olisin katsonut, onko se vaikka käännetty englanniksi. "Mahdoton matka" tyyppisiä kirjoja tulee yli 400 kpl, mutta ei oikein tärppää.
Vastaukset 39
Vanhimmat
"Suomalainen Larkka, jota tituleerataan luutnantiksi ja lentäjäksi ja norjalainen natolle koulutettu vakoilija Örnulf Södersen lentävät yksisuuntaisesti Ivalosta Kuolan Neuvostoliittoon 1966."
Tarina ei kuulosta uskottavalta. Miksi olisi lennetty "puulatvalentoa" Cessnalla vuonna 1966? Silloin oli käytössä paljon parempia tiedustelukoneita.
Tietoa 1950 luvulla tapahtuneesta Nato-vakoilusta löydät kirjoista:
-Markku Tasala: Operaatio Uppsala
-Juha Pohjonen: Maanpetturin tie
Halpa ja hidas Cessana oli päätetty jättää sinne ja jäädä jalkamiehenä vakoiluun. Ei ole hyvä näyttää itseään tutkille, ettei Migit tule ruiskumaan. Toisaalta, kun tarvittiin aivan yksityiskohtainen, luotettava kuva jostakin, niin kyllä se 1966 tekniikalla piti käydä ottamassa alta sata jalkaa. Näin minä sen ajattelisin tapahtuneen.
Eikös tällainen Larkka ollut jossakin muussakin yhteydessä esillä vielä 1970-luvullakin. Ettei ollut vain yksi niitä suomalaissyntyisiä Vietnamin kansan tappajia?
"Eikös tällainen Larkka ollut jossakin muussakin yhteydessä esillä vielä 1970-luvullakin. Ettei ollut vain yksi niitä suomalaissyntyisiä Vietnamin kansan tappajia?"
Köyhän ainut huvitus on vilkas mielikuvitus.....................
Valehtelette kaikki! Olen Klenkka Vääpeli niiku stallari ja tunnette, niiku stallari että huudan aina kaikille niiku stallari "Valehtelette! " Se antaa kivatipan niiku stallari kikkelini päähän niiku stallari.
Viikkosanomat 1966 heinäkuu kirjoitti "Ivalon kummituskoneesta". Ei siinä muistaakseni ollut viitteitä vakoiluun, vaan harrastekoneeseen, joka vailla mitään viranomaislupaa, tarkastusta, tai lupakujallista lentäjääkään.
Myöhemmin kai tämä kaveri Haukiputaalla lenteli "omilla koneillaan", joita nimismies kävi takavarikoimassa valtiolle. Olisiko sama juttu sittenkin?
Toisaalta Cessna 120 sopisi kyllä vakoiluun ja jopa siihen, että sieltä ovettomana hypätään. Se voidaan myös tehdä melko hiljaiseksi lisäpakoputkella ja lentonopeus voidaan sovittaa kaasutinsäädöillä vaikka 120 km / h, jolloin polttoainetalous on edullista. Taitava lentäjä pystyy sillä lentämään tielinjojen aukossa, tunturien kupeessa ja jokireittiä pois tutkien katveesta. Oli toki NL:lla Kuolassa varmaan lentäviäkin tutkakoneita, joilla poimitaan asiat ylhäältä alas päin. Kesäkuussa valoa riittää kuvaamiseen ja muuhunkin hämärähommaan riittävästi.
Ei tämä ainakaan kovin tunnettu asia ole, kun Tasala ja Pohjonenkin kai jättäneet pois kirjoistaan. Minua kovin kiinnostaisi saada tuo kirja käyttööni. Onko siinä kustantaja ja selvitysnumero?
Ei voinut vielä 1966 lentää siellä. Oli syntynyt 1953 ja asui Oulun lähellä. Kolme eri konetta Suomen valtio takavarikoi kansakoulun käyneeltä pojalta, joka rakensi ne harrasteenaan puuvajassa. Moottorit olivat Ifoista ja Saabeista kaksitahtisia. Siivet säkkikangasta maalattuna Miranolilla ja runko koivupuuta.
Viimeisestä lennostaan poika kai tuomittiin 3 vuodeksi linnaan. Miettikää, että nykyään siihen pitää tappaa yksi ja vahingoittaa toinen R-kioskin ryöstössä!
Ei ole IBSN numeroa. Norja kai aloitti sen käytön myöhään? On tiedot nimisivulta:
Arc Vekt Selskaper
1966 Oslo
Nidottu pehmytkantinen pokkari, jonka kannessa pitkämalliset reput selässä pari miestä tunturien edessä.
Selvä CIA-natokustannus!
tehdyltä seikkailukirjalta. Luin äsken ihan vastaavan vuodelle -42 sijoitetun. Siinäkin oli tukena kopioita "autenttisista" asiakirjoista.
Hämäläinen, kv. seikkailijalentäjä etunimeltään Erkki tai Jorma, kertoi radion ohjelmassa, että se suomalaisten sunnuntailentäjien aikonaan kohuttu "eksyminen syvälle" Kuolaan oli suunniteltu tarviketäyrennyslento.
Koneessahan ei ollut takapenkkejä ja tavaratila aivan puhdas. Se ns. "pakkolasku" oli tehty ennalta sovittuun kohtaan, paikkaan, johon puna-armeijaltakin vei tunteja päästä paikalle.
Ei kai venäläisiltä kestänyt kauaakaan tajuta, että partio oli ollut odottamassa tavaroitaan ja sai täydennyksen, häipyen livohkaan.
Suomalaislentäjät ottivat tietoisen riskin, mutta heidäthän palautettiin puhtaissa vaatteissa ja uusissa kävelykengissä Suomeen muutamien vuorokausien kuluttua YYA- hengessä.
Hämäläisen mukaan sinne lensi itseasiassa kaksi konetta rajan yli lähekkäin. Se näytti tutkassa yhdeltä, mutta toinen, nopeampi ja tilavampi, jossakin tunturin kupeessa otti oman suunnan. Tämän pikkuisen tekemän ilmapuolustuksen hämmingin turvin se isompi nouti pois jostakin kauempaa kotiin tahtovan partion.
Hämäläinen antoi haastattelussa melkein ymmärtää lentäneensä sitä toista konetta. Sen voisi uskoakin, koska lensi hän aselasteja Välimerellä eniten maksaville Kyprokselle ja Beirutiin. Luullakseni nyttemmin kuollut tämä lisänimeltään muistaakseni "Hyeena" Hämäläinen.
Tuskin noiden "tutkijoiden" romaaneissa tätäkään on kerrottu?
Hyeena Hämäläinen
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Erkki Juhani ”Hyeena” Hämäläinen (20. marraskuuta 1944 Helsinki – 23. marraskuuta 1999 Helsinki) oli suomalainen jännityskirjailija.
Erkki Hämäläinen toimi -70 luvun alkuvuosina lennonopettajana Helsinki-Malmin lentoasemalla ja sai innoituksen kirjoittaa romaaninsa MayDay! Mayday! näistä yhteyksistä. Osa myös muissa kirjoissaan esiintyvistä nimistä ja hahmoista ovat peräisin ilmailupiireistä.
Lempinimi Hyeena on myös peräisin Helsinki-Malmin lentokentältä.
Teokset
Kuinka monta lentäjä Erkki Hämäläistä onkaan?
Aikoinaan putosi lentokone ja jouduin sen tutkimuksiin mukaan. Lentoturmalautakunnan pj oli Erkki Lähteenmäki ja varamies Erkki Hämäläinen.
Lomalennolla Finnairilla koneen kapteeni kuulutuksessaan oli Erkki Hämäläinen.
Oripään lentokentältä lensin pikkukoneella matkustajana Vaasaan ja ohjaaja oli Erkki Hämäläinen.
Vielä tämä hyeena Hämäläinen
Nämä kaikki tapaukset ovat olleet 1970- luvulla.
Onhan näitä lentokonetarinoita Lapista. Muistan 1968, kun Tsekoslovakina miehitys oli aluillaan kirjoituksen. Nykyisen nelostien länsipuolella oli Paljakaisen kohdalla pitkähkö levennysalue silloin. Nyt tie menee toisesta kohtaa. Aamupäivällä oli kone kiertänyt Ivaloa, Inaria ja jossakin muualla. Laskeutui sitten tuohon levennykselle. Liikennettä oli harvakseen silloin.
Jokin poromies oli sen nähnyt siihen jäävän. Oli sitten myöhemmin illalla taas liikkunut paikan ohi polkuaan. Paikalla oli tumman vihreä Volvo kuorma-auto ja sen lavalla kolme tynnyriä, josta mies oli pumpannut polttoainetta koneeseen. Ohi meni postiautokin, jonka kuljettaja oli myöhemmin kertonut "poliisin" viittoilleen että ohi vaan ja jatka matkaa. Kaksi muuta miestä oli ollut lentäjän asussa tien vieressä.
Tumman vihreitä Volvoja oli vain Oy Alkoholiliike Ab Rovaniemen myymälän käytössä. Muilla ei kuulemma Lapissa väriä käytetty lavallisissa.
Kone oli häipynyt ja samoin kuorma-auto ennen yötä. Rajavartiolaitos ja poliisi kertoo LK- lehdessä päivän pari myöhemmin epäilleensä, että
"Jokin kone siinä on ollut jäljistä päätelleen. Oli tiessä kaksi isoa bensiiniläiskää ja melko iso öljylammikko".
Siinä oli siis tehty koneelle tankkaus ja oli luultavasti öljyä karannut jostakin tiivisteestä odotusaikana.
Oliko kone puna-armeijan, kuten epäiltiin? Lensikö se tarkastamassa silloisen kriisin aikana, miten meidän Lapissa liikkuvat joukot? Tuliko siihen sekä öljy, että bensiinivuoto ja se vain kylmästi odotti jostakin huoltoapua tiellä? Miten viinakaupan auto Rovaniemeltä osasi tuoda sille bensan ja ehkä tiivistettä? Entäpä jos se kone jatkoikin Ruotsiin, tai Norjaan 1968 kriisissä Lapin kautta? Ketä olikaan silloin kyydissä, vakoilijoita vai pakoon pyrkijöitä?
Tämä kone tiellä ohitettiin aivan muutamalla rivillä paikallisessa lehdessä. Se unohtui samassa sinne jonnekin.
Onhan se voinut olla oma kone, jonka tankkasi Alkon automies armeijan pyynnöstä. Kai sellaistakin sattui?
tankkaamasta puna-armeijan koneesta menee jopa näilläkin palstoilla järjettömyyksiin.
Kantatie 66 Kuortaneella näin, kun tankattiin Hornetteja tiellä tankkiautosta. Oletko kasvanut äitin hameen alla?
Kantatie 41:llä tankattiin ja huollettiin Hornetteja 2009, 2010, 2011, ja 2012. Mitä sinä älylahjoiltasi oikein kuvittelet? etteikö muka suomipoika osaa, vai?
Hornetteja punakoneista? Toiminta maantietukikohdista on ihan oma juttunsa.
hidasälyinen? ajatuskyvytön lukemaasi tekstiä kohtaan? vai oletko räkättäjä?
Lappi oli 1950 - 1970- luvuilla ilmatilatyhjiö. Sitä käyttivät ruåttalaiset, natokoneet ja punakoneet tahtonsa mukaan. Kekkonen joutui sitä selittelemään Kremlissä kahteenkin kertaan (muistelmat useammassa kirjassa). Siksi vahvistettiin Lapin lennostoa Tikkakoskelta Drakenein Rovaniemelle.
Sinne oli myös pakko saada ilmatorjuntajoukko-osasto. Mig koneiden partioalue vedettiin Kuopiosta aivan Norjan rajaan. Kesäiset ilmapuolustuksen jatkuvat kertausharjoitukset otettiin käyttöön Neuvostoliiton rauhoitteluun.
Maata pitkin tehdyt vakoilumatkat loppuivat suunnilleen 1969, vaikka jotkut kirjoissaan väittää, että niitä tehdään vieläkin.
Raja-Joosepin vartioston kaksimiehinen partio pyrki pysäyttämään aivan rajavyöhykkeellä tuntemattoman partion 1969 kesällä. Tuntematon partio ei välittänyt käskyistä, vaan siirtyi nopealla polkumarssilla etelään ja katosi. Myöhemmin NL:n rajavalvonnan komisaari oli Suomeen yhteydessä tapahtuneesta.
Sisäministeri Heikki Tuominen, sotaministeri Sulo Suorttanen ja Kekkonen saivat yllättävän "epävirallisen vierailijajoukon 1969 syksyllä luokseen. Tuli ministeritason NL koppalakkia, joiden viesti oli melko tyly;
"Ette pysty pitämään rajaanne valvonnassa! Ette pysty kontrolloimiaan Lappinne ilmatilaa! Me autamme teitä! Annamme omia rajapartioita avuksenne koko rajalinjalla. Myymme teille ilmapuolustusasejärjestelmän Lappiin ja siihen kuuluvat tutka-asemat!"
Jokainenhan kai ymmärtää, että puna-armeija olisi levittäytynyt naton rajalle käsivarteen ja Tenojokilaaksoon.
Kekkonen vanhana piruna kiemurteli asiasta aikalisää ja seuraavalla Kremlin matkalla antoi pikkuisen kaupoissa periksi, mutta muuten "unohti" asiasta lisäkeskustelut, kuten "muistelmissaan" antaa ymmärtää,
Kenraali Leinonen, puolustusvoimien komentaja 1.5.1969 alkaen, kylläkin muistaa, että Kremlissä hän väisteli venäläiskenraalien jatkuvat kyselyt ja ministerin valmiin ehdotuksen yhteistyöstä.
Kun Salaman Rusthie pystyi Cessnallaan lentämään Malmilta Kremliin (oliko muuten lisätankit?) niin miksei parikymmentä vuotta aikaisemmin vielä paremmin Kuolan erämaissa lennetty miten vain vakoilemassa. Miksi tämä on joillekin niin vaikeaa?
tuota tasoa, on parempi kinata vain peilin kanssa.
Punaiselle Torille ( ei Krelmiin) lensi Matias Rust.
Eihän kukaan ole kieltänyt vakoilulentojen mahdollisuutta. Sen sijaan on epäilty niistä laadittuja vauhdikkaita tarinoita, joille ei tahdo löytyä todisteita.
Moskovassa torin pisin kylki on Punaista Toria, eli Kremlin muuria! Kun muka löytää kirjoitusvirheen niin luulee olevansa klenkka. Muut tiedot ovatkin valetta ja huutoa Valehtelet!
pitkään etsimään laskeutumispaikkaa ja joutui sitten lopuksi laskeutumaan kadulle. Hän pystyi rullailemaan jonnekin Punaisen Torin laidalle.
Et taida pärjätä peilillekään?
Nuo "joopa joon" tiedot ovat tavanomaista pötyä, ei kirjoitusvirheitä.
Taidat Klenkka luulla tietäväsi kaiken? Narsismi on sellaista.
Minulla on Stern- lehti nyt kädessäni ja luin varmuudeksi pojan kertomuksen. Ensin hän meinasi laskea Kremlin sisäpihan pitkälle hiekkakäytävälle, mutta huomasi valopylväiden johdot. Sitten oli käynyt mielessä vartioston harjoituskenttä muurien sisällä,mutta lopulta piti laskea torille aivan muurin viereen.
Siinä on muuten kone kuvassa 4-5 metriä muurista.
tuota todeksi?
"Kun Salaman Rusthie pystyi Cessnallaan lentämään Malmilta Kremliin (oliko muuten lisätankit?) niin miksei parikymmentä vuotta aikaisemmin vielä paremmin Kuolan erämaissa lennetty miten vain vakoilemassa. Miksi tämä on joillekin niin vaikeaa?"
Vai onko kyseessä höpöpojan hengenheimolainen? Kuka vain viitsii, saa ne aina valeista kiinni. Sitten rientääkin tämä ainoa lukutaitoinen avuksi.
Mikset todista epäilyäsi todeksi näyttämällä jotakin muuta totuutta? Etkö enää googlaa, kun et pystynyt ymmärtämään näkemääsi?
Paljon kärkevää ja omitusta kirjoitusta onkin tullut. Joukossa toki ajatuksia herättäviä ja järkeviä historian muisteluja mm. valtion päämiehiemme tapaamisista.
Mielenkiintoinen kirja ja luenkin sen uudelleen. Käännän vaikeimmat sanat varmuudeksi itselleni, että saan pikkutarkan ajatuksen parivaljakon matkasta.
Jollakin Rovaniemen matkallani saatan Lapin Kansan arkistossa lueskella noita kiinnostavia päiviä.
Olet kiinnostavan aiheen parissa. Pintavakoojien käyttö väheni satelliittiaikaan siirryttäessä, mutta 1960-luvulla tuo ainakin olisi mahdollinen temppu.
Neuvostorajalla oli miehitettyjä vartiotorneja. Tutkavalvonta ei ollut aivan aukotonta eikä matalalentoa havaittu tutkassa, Cessna tietysti havaittiin maasta, siitä ei ole epäilystä.
Kävely takaisin onnistui kyllä, jos kuntoa riitti. Vielä 1970-luvun lopussa suomalainen pienkone harhautui ja teki pakkolaskun miltei Arkangelissa saakka. Miehet (2kpl) kävelivät pari viikkoa takaisin marjoja ja sieniä syöden ja ylittivät rajankin.
Joillakin kriittisillä alueilla vartiotornit ovat näköyhteydessä toisiinsa ja puustoa on raivattu. Ylittäminen ennen pimeänäkölaitteita tehtiin yöllä. Yksi kekseliäs pintakulkija ylitti linjan kerran hirvilauman seassa.
"Vielä 1970-luvun lopussa suomalainen pienkone harhautui ja teki pakkolaskun miltei Arkangelissa saakka. Miehet (2kpl) kävelivät pari viikkoa takaisin marjoja ja sieniä syöden ja ylittivät rajankin."
Tämä on juuri tapaus, josta Hyeena Hämäläinen on kertonut. Siitä koneesta oli poistettu takapenkit ja kaikki lisäpaino. Kummallisesti tavaratilakin oli aivan tyhjä, joten se luultavasti vei tarvikekuorman vakoilijoille siihen paikkaan, minne "teki hätälaskun".
Rajaylityksen aikaan Hyeena olisi kai lentänyt isommalla koneella samaa tutkapistettä tehden rajan yli ja kaartanut sopivassa notkelmassa omille teilleen.
Nämä miehet muuten kävelivät hyväkuntoisena, ehjissä kesäkengissään ja ravittuna naapurin rajamiesten mukana vyöhykkeelle. Siitä voit päätellä matkan olleen "erikoisen".
Kekkonen oli lähdössä Kremliin ja halunnut kai asian agendaan, joten Bresnev palautti hyvissä ajoin vakoojalentäjät Suomeen. Erikoisinta, etteivät saaneet täälläkään tuomiota, vaikka muut känniset rajatoikkaroijat pantiin linnaankin!
Oli se Kekkosen aika ihmeellistä! Molemmat lentäjät muuten lentää vieläkin!
tarinoilla on aina markkinoita. "Hyeena" Hämäläisen satuihin voi tietysti uskoa niin kuin muihinkin sen lajin juttuihin. Jos uskovaisia ei muualta löydy, niin tähän palstaan voi aina luottaa. Niin typeriä juttuja ei olekaan, ettei puoltajia ilmenisi.
olet jankuttava mato
29.1.2013 14:27
0
Sulje
Taidat Klenkka luulla tietäväsi kaiken?
esimerkki idiootista, jolle kaikki kelpaa. Paitsi ei totuus tietenkään.
osuiko pipisti? mude puhaltaa ja paijaa aliupseeripoikaansa hardcodella
Kaikki Erkki Hämäläisen lentoromaanit ovat mielikuvitusta. Siinä olet oikeassa. Radio-ohjelmassa hän luultavasti kertoi omakohtaisen muistelunsa, jota ei katsonut enää tarpeelliseksi sensuroida NL oli hajonnut.
Olen keskustellut Hämäläisen kanssa Malmilla monasti hänen toimiessaan sekä ammattilentäjänä, että lennonopettajana. Molemmissa hän oli alansa huippua. Joskus hän kertoi mm. vieneensä Kyproksen kreikkalaisille käsikranaatteja ja rynnäkkökivääriä maantiekentälle. Paluukuormassa oli kreikkalaislapsia tavaratilassa ilman istuimia tai väitä.
Erkki Hämäläinen oli Kreikan valtion kunniakansalainen ja saanut korkean kunniamerkin 1970- luvulla. Saman merkin sai norjalainen kapteeni pelastaessaan 22 kreikkalaista merimiestä Pohjanmerestä vaikeissa olosuhteissa. Arja Saijonmaalla on saman ritarikunnan kulttuurimitali.
Piti vielä sanoa, että kaksipaikkaisen Cessna 150:n todella voi trimmata vaakalentoon ja jättää koneen. Ja se menee kauas. Tällä pikkukoneella on ylitetty Atlantti (tosin 60 gallonan varatankilla varustettuna. Sitä en tiedä, oliko kone tehokkaampi kuin sadan hevosen perus-Cessna, jota vuonna 1966 oli liikkeellä).
Tämä on legendaarinen kirja, jolle ei meinannut löytyä kustantajaa Suomesta
Varjo Veijo Miehet pimeästä - neuvostovakoilu Suomessa
Kustannuspiste, 1980, 304 s., 1. painos
Nämä on jo klassikoita alallaan
Waltari Mika Neuvostovakoilun varjossa - Helsingin neuvostolähetystö kiihoitus- ja vakoilutoiminnan keskuksena
Otava, 1942, 191 s., 1. painos
Tigerstedt Örnulf Vastavakoilu iskee - Suomen taistelu neuvostovakoilua vastaan 1919-1939
Otava, 1943, 274 s., 1. painos
Alava Ali GPU:n salainen liiga
karisto, 1976, 200 s., 1. painos
Alava Ali Gestapo Suomessa
Karisto, 1974, 247 s., 1. painos
Alava Ali Erikoisosasto Pohjoinen
Karisto, 1978, 220 s., 1. painos
Alava Ali Punaiset etappimiehet
Karisto, 1973, 270 s., 1. painos
Gehlen Reinhard: Vuosisadan vakooja
Kirjayhtymä, 1972, 428 s., 1. painos
Rislakki Jukka Erittäin salainen - Vakoilu Suomessa
Love Kirjat, 1982, 503 s., 1. painos
Rislakki Jukka Maan alla - Vakoilua, vastarintaa ja urkintaa Suomessa 1941-1944
Love-kirjat, 1985, 200 s., 1. painos
Rusi Alpo Tiitisen lista - Stasin vakoilu Suomessa 1960 - 1989
Gummerus, 2011, 411 s., 1. painos
Steinmetz Eigil Oman aikamme vakoilujuttuja 2
Otava, 1967, 295 s., 1. painos
Bengtsson Georg V: Oman aikamme vakoilujuttuja I
Otava, 1966, 267 s., 1. painos
Jovius Dragan Neuvostovakoilu Ruotsissa - Toiminta ja taktiikka
Kustannuspiste Oy, 1980, 265 s., 1. painos
Tämän on kiinnostava teos sota-ajan vakoilusta
Toisen maailmansodan sankareita ja vakoilijoita 1-2
Valitut palat, 1967, 414 416 s., 1. painos
Mielenkiintoine henkilö tämä Hyeena, oli naimisissa maanisdebressiivisen Ritva Ruokolaisen kanssa sekä toimi myös Jallun päätoimittajana. Paljon aikaan saannut mies :)
todella teki tiedustelumatkoja itään sodan jälkeen.
Siitä on hyvä kuvaus Pekka Turusen kirjassa "Salaisen sodan asiamies". Jyväskylä 2006. ISBN 951-20-7066-9.
Se on tieteellinen tutkimus, jos muu kuin hölynpöly kiinnostaa.