Ei jaksa enää

kiinnostus nollassa

Taustatietoja: 21-vuotias opiskelija nainen

En keksi enää mitä tehdä tälle ololle eikä tunnu olevan ketään kenelle puhua. Vanhempia en tahdo huolestuttaa, äiti aika masentunut isoisäni kuolemasta ja omat murheeni tuntuu olevan hyvin pientä sen rinnalla. Sisaruksillekaan en tohdi kertoa, he ovat onnellisia kukin omissa perheissään ja minä ainoana yksin. Olen kärsinyt masennuksesta n. 8 vuotta ja siitä vuoden kävin psykologilla, ei auttanut ja tästäkin on useampi vuosi aikaa. Tuntuu koko ajan, että jos erehdyksessä puhun ääneen, niin muut ajattelevat minin kerjäävän huomiota, siksi teeskentelen kaikille iloista, mutta mitä iloisempaa yritän esittää sitä enemmän kärsin.

Itsemurhaa olen miettinyt kauan aikaa, vaikka en pidäkään sitä ratkaisuna mihinkään, se olisi silti keino lopettaa tämä jatkuva surumielisyys.. En vaan jaksaisi enää.. En ole pitänyt itseäni minkään arvoisena koskaan ja olen aina ollut epävarma itsestäni, jos kerrankin onnistun jossakin,ajattelen sen olleen vain hetkellistä onnea eikä koskaan toistuisi. Olen harkinnut palaamista psykologille, mutta ensin haluaisin varmistua, ettei minun tarvitsisi puhua samoille joille viimeksi, asun pienellä paikkakunnalla ja tämä saattaa tuottaa vaikeuksia.

Enkä nyt osaa sanoa, onko tämä jonkin sortin syömishäiriö, koska syön jatkuvasti kaikkea lihottavaa, koska vihaan itseäni ja tämä tapahtuu etenkin pahimpina päivinä. Koulussakaan en säästy jatkuvalta masennuskohtauksien saannilta, olen alkanut itkemään ilman syytä ja tuntuu, että luokkakaverit nauravat selkäni takana sille, siksi yritän kätkeä kaiken ja olen puhumatta.

Haluaisin tähän nyt siis ASIALLISIA mielipiteitä asiaan. Jos mitään asiallista ei ole sanottavana, niin ole ystävällinen ja ole kirjoittamatta mitään. Ei ole trolli enkä tahdo löytää tätä tekstiä "tästä suomi puhuu nyt"-osiosta (tämä siis ylläpidolle tiedoksi)

5

234

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • juha260

      Hei

      Itsemurha ei tosiaankaan ole ratkaisu mihinkään sinun pitää vaan löytää se asia joka on ajanut sinut masennukseen ja yrittää muuttaa sitä iloisempaan suuntaan.
      Älä mieti mitään tuollaista että ihmiset nauraa selkäsi takana koska niin ei tosiaankaan tapahdu. Psykologilla käynti auttaa alkuun mutta se suurin voima pitää tulla itsestä

    • Ruhah haa
    • sos-kriisikeskus

      Hei.

      Hyvä, että olet alkanut etsiä apua ulkopuolelta. Asioista kannattaa todellakin puhua. Jos koet puhumisen läheisillesi vaikeaksi, voit aloittaa vaikkapa soittamalla valtakunnalliseen kriisipuhelimeen. Ulkopuolisen kanssa keskusteleminen antaa usein hyvää näkökulmaa omiin tunteisiin ja ajatuksiin.

      Kriisipuhelimeen soittaminen kustantaa vain sen verran mitä operaattorikohtaiset puhelinmaksut ovat. Valtakunnallinen kriisipuhelin ei peri asiakkailtaan puhelumaksuja.

      Valtakunnallisen kriisipuhelimen numero on 010 195 202. Puhelin päivystää arkisin klo 9-06, lauantaisin ja juhlapyhinä 15-06, sunnuntaisin 15-22.

      Jos tuntuu, että kirjoitat mielummin asioistasi, niin voit ottaa meihin yhteyttä myös Tukinetin kautta (www.tukinet.net). Tukinet päivystää joka arkipäivä 15-19.

      Ystävällisin terveisin,
      SOS-kriisikeskus / Hansu

    • rokeasti vainn

      Älä myös arastele ottaa tässä asiassa yhteyttä sisaruksiin ja sukulaisiin. Se on vain elämässä etu että opetellaan jakamaan iloja ja suruja läheisten ja omaistenkin kanssa. Voi olla että kun itse alat avautumaan niin hekin alkavat puolestaan purkautumaan omissa salaissa murheissaan vaikka näyttää, että heillä ongelmia ole. Tietenkään jakuvaa terapeuttia ja murheenkantajaa ei omisestaan kannata tehdä, mutta kyllä ymmärrät mmitä tarkoitan. Apua kannattaa hakea juuri nyt, ei opintojen jälkeen. Masennus on helpommin hoidettavissa heti sen alkaessa.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tänään pyörit ajatuksissa enemmän, kun erehdyin lukemaan palstaa

      En saisi, silti toivon että sinä vielä palaat ja otetaan oikeasti selvää, hioituuko särmät ja sulaudummeko yhteen. Vuod
      Ikävä
      20
      3063

    2. Huomenta ihana

      Kauniskasvoinen ihanuus 😘 saan sut vielä
      Ikävä
      16
      1922

    3. Nainen, sellaista tässä ajattelin

      Minulla on olo, että täällä on edelleen joku, jolla on jotain käsiteltävää. Hän ei ole päässyt lähtemään vielä vaan jost
      Ikävä
      237
      1844

    4. Seiska: Anne Kukkohovi myy pikkuhousujaan ja antaa penisarvioita

      Melko hupaisaa: https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ex-huippumalli-anne-kukkohovin-amerikan-valloitus-vastatuulessa-myy
      Maailman menoa
      351
      1787

    5. Edelleen sitä on vaikea uskoa

      Että olisit oikeasti rakastunut muhun
      Ikävä
      31
      1377

    6. Toiveikas vai toivoton

      torstai? Ajatuksia?
      Ikävä
      30
      1320

    7. Kulujen jako parisuhteessa

      Hei, miten teillä jaetaan kulut parisuhteessa? Työttömyyttä ja opiskelua tulee omalla kohdalla jatkumaan vielä jonkin ai
      Parisuhde
      67
      1142

    8. Miten tämä meidän tarina

      Sitten päättyy?
      Ikävä
      64
      1019

    9. Missä olit kun tajusit, että teistä tulee joskus pari?

      Kuvaile sitä paikkaa, hetkeä ja tilannetta.
      Ikävä
      57
      941

    10. En todellakaan halua että

      Tämä päättyy näin
      Ikävä
      53
      939
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt