Pakkouskontoa ei ole Suomessa. Laki ei vaadi ketään opiskelemaan kouluissa minkäänlaista uskontoa. Valinnan siitä osallistuuko koulun uskonnon opetukseen vai ei saa oppilas ja hänen vanhempansa tehdä. Jos nyt sitten haluaa uskonnon opetusta niin silloinkin perhe voi valita mitä uskontoa opiskelee (vaikkapa vaihtamalla uskontokuntaa).
pakkouskonto
mietiskelijä2
19177
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Koulussa pakollista uskonnonopetusta on vain luterilaisten ja ortodoksien lapsille. Muita uskontoja opetetaan vanhempien pyynnöstä.
" Laki ei vaadi ketään opiskelemaan kouluissa minkäänlaista uskontoa."
Kyllä vaatii, juuri noihin kahteen ensinmainittuun uskontokuntaan liitettyjä.
Perhe voi halutessaan päättää, ettei lapselle opeteta uskontoa. Tämä voi edellellyttää kirkosta eroamista, mutta mahdollisuus tähän on kaikilla perheillä. Siksi puhe pakkouskonnosta on outoa, koska kyseessä on perheen oma valinta ja heillä on oikeus valita toisinkin.
Pakko voi olla todellinen lapsen kannalta, mutta kaikki lasta koskevat päätökset tekre muutenkin huoltajs, koska lapsi on holhouksen alainen.
Alle 18-vuotiailla ei ole uskonnonvapautta, joten puhe siitä, ettei Suomessa ole pakkouskontoa, on silkkaa asian kiertelyä. Eikä "perhe" sitä päätä joutuuko lapsi uskonnontunneille, vaan vanhemmat, lapsella ei ole mitään sananvaltaa. Vai ajatteletko ettei lapsi kuulu perheeseen?
Kaikkia alaikäistä koskevia päätöksiä eivät vanhemmat voi päättää, niitä on erinäisiä asioita, joista alaikäinen voi päättää itsenäisesti, kirkon jäsenyys ei niihin kuulu.
Alle 18-vuotiailla ei ole uskonnonvapautta,"
Alaikäisellä ei ole käytännössä muutakaan vapautta, vanhemmat määräävät
loppupeleissä.
Holhouksen alaisen ihmisen asioista päättävät huoltajat tai edunvalvojat. Alle 18 vuotiasta pidetään niin epäkypsänä, ettei hänellä ole oikeutta päättää asioistaan. Tämä johtuu siitä, ettei alle 18 vuotiaalta voi edellyttää järkeviä päätöksiä. Esimetkiksi alle 15 vuotiasta pidetään niin epäkypsänä, ettei hän ole vastuussa edesrikoksistaan.
Puhe pakkouskonnosta olisi vakuuttavampaa jos uskontoa olisi opisleltava vaikka vanhemmat (jotka ovat vastuussa kaikesta lapseen liittyvästä) eivät voisi estää uskonnon opetusta. Nyt vanhemmat voivat halutessaan estää uskonnon opetuksen se voi edellyttää kirkosta eroa, mutta asia on vanhempien vapaasti valittavissa oleva asia.
Jo 15-vuotias on velvollinen jättämään veroilmoituksen, muttei oikeutettu eroamaan kirkosta...
"Alle 18 vuotiasta pidetään niin epäkypsänä, ettei hänellä ole oikeutta päättää asioistaan."
Alle 18-vuotiaalla on lukuisia oikeuksia, jotka ovat verrattavissa uskontokuntaan kuulumiseen/kuulumatomuuteen. Huoltajat ja edunvalvojat eivät voi päättää kaikista asioista lapsen asioista. Myös lapsilla on oikeuksia, jotka ajavat huoltajien oikeuksien edelle.
"Puhe pakkouskonnosta olisi vakuuttavampaa jos uskontoa olisi opisleltava vaikka vanhemmat (jotka ovat vastuussa kaikesta lapseen liittyvästä) eivät voisi estää uskonnon opetusta."
Se, että tilanne voisi olla vieläkin huonompi, ei muuta sitä tosiasiaa, että pakkouskontoa on.
Vanhemmilla on suuri vastuu lastensa kasvatuksesta ja heillä on vastuunsa vuoksi oikeus opettaa lapsille niitä arvoja ja uskomuksia jotka kokevat itse tärkeäksi (kunhan nämä arvot ovat lainmukaisia, eivätkä yleisiä moraalikäsityksiä vastaan). Vanhemmat joilla ei ole aikaa, kykyä tai voimia opettaa näitä asioita saavat mielestäni tukeutua julkisesti rahoitettuun koulujärjestelmään, että lapsille opetetaan näitä vanhemmille tärkeitä arvoja ja uskomuksia.
''Vanhemmilla on suuri vastuu lastensa kasvatuksesta ja heillä on vastuunsa vuoksi oikeus opettaa lapsille niitä arvoja ja uskomuksia jotka kokevat itse tärkeäksi (kunhan nämä arvot ovat lainmukaisia, eivätkä yleisiä moraalikäsityksiä vastaan).''
Ok.
''Vanhemmat joilla ei ole aikaa, kykyä tai voimia opettaa näitä asioita saavat mielestäni tukeutua julkisesti rahoitettuun koulujärjestelmään, että lapsille opetetaan näitä vanhemmille tärkeitä arvoja ja uskomuksia.''
Miksi tämä opetus ei ole kirkkojen tai seurakuntien vastuulla? Miksi uskomukset ja arvot ovat eriarvoisessa asemassa? Miksi vain evlut ja ortodoksien uskomukset ja arvot ovat pakollisia?
"Vanhemmilla on suuri vastuu lastensa kasvatuksesta ja heillä on vastuunsa vuoksi oikeus opettaa lapsille niitä arvoja ja uskomuksia jotka kokevat itse tärkeäksi (kunhan nämä arvot ovat lainmukaisia, eivätkä yleisiä moraalikäsityksiä vastaan). Vanhemmat joilla ei ole aikaa, kykyä tai voimia opettaa näitä asioita saavat mielestäni tukeutua julkisesti rahoitettuun koulujärjestelmään, että lapsille opetetaan näitä vanhemmille tärkeitä arvoja ja uskomuksia. "
Se ei edelleenkään muuta sitä tosiasiaa, että pakkouskontoa on. Arvot eivät ole riippuvaisia uskonnosta.
"Vanhemmilla on suuri vastuu lastensa kasvatuksesta ja heillä on vastuunsa vuoksi oikeus opettaa lapsille niitä arvoja ja uskomuksia jotka kokevat itse tärkeäksi"
- Joten miksi sitten yhteiskunnan pitäisi nuo uskomukset vanhempien puolesta "opettaa"?
"Alle 18 vuotiasta pidetään niin epäkypsänä, ettei hänellä ole oikeutta päättää asioistaan."
Alle 18-vuotias voi aloittaa seurustelun seksijuttuineen, eikä siihen vanhemmat voi puuttua. Eivät voi puuttua myöskään ehkäisyyn. Siitä päättää nuori itse ja jos on kyse e-pillereistä, niin nuori yhdessä lääkärin kanssa. Onhan niitä muitakin asioita, joista nuori voi päättää, eikä vanhemmilla ole siinä mitään sananvaltaa.
"Tämä johtuu siitä, ettei alle 18 vuotiaalta voi edellyttää järkeviä päätöksiä."
Miten tuon seurakuntavaalien kanssa? No eipä siinä järkeä tarvitakaan jos 16-vuotias poppamiesten organisaation edustajista jotain äänestää. Mutta iskä tai äiskä ei sinne äänestyskoppiin mene pikkupetterille sanomaan, että nyt sinä äänestät tuota, koska minä tiedän paremmin.
Uskonnon opetuksessa ja kirkkoon tai uskontokuntaan kuulumisessa on kyllä paljon hämäriä kummallisuuksia.
Esimerkiksi: 16-vuotias ei saa itse erota kirkosta, vaikka kuinka haluaisi. Hänellä ei ole mitään oikeutta päättää omasta kirkkoon kuulumisestaan. Kuitenkin jos tämä sama 16-vuotias sattuu olemaan äiti, niin hän saa liittää vauvansa kirkkoon.
16-vuotias ei siis voi päättää omasta kirkkoon kuulumisestaan, mutta voi päättää samasta asiasta kokonaan toisen ihmisen puolesta? Millä ihmeen oikeudella? Miten voi muka laillisesti päättää toisen puolesta asian, jota ei ole itsekään oikeutettu laillisesti päättämään edes omalta kohdaltaan?
Mietiskelijä2 voisi mietiskellä hiukan tarkemmin, eikä töräyttää mitä tahansa tuubaa palstalle.
Minusta tuli ateisti kun olin kahdeksan. Silti jouduin opiskelemaan uskontoa lukioon asti koska äiti ja mummo oli sitä mieltä että kyllä se Jeesus sieltä vielä löytyy.
Eli se siitä etteikö pakkoa olisi.
Olisit lukenut paremmin että tietäisit oliko hitler kristitty vai ei .
Ja mitkä on ne arvot joiden varaan on rakennettu tämänkin maan arvot tai mikä on historiassa ollut tieteen kasvuoloja tai mitä kristillisiä arvoja joita puhut ja kirjoitat pidät itsestään selvänä ,kait samalla tavalla syntynyt kuin maapallo eli materiaalista kuumentamalla ja salamoiden syntyy itsestään itse tuottaen informaation.
Tiedätkö yhtään historiallista todistetta geologian tai muilta aloilta joka todistaisi raamatun olevan väärässä.
Kun ei ole kuin juutalaisuus ja kristinusko joita voidaan historiallisesti tutkia (ettei tartte tuoda uskontoja)
Kirkkoon kuulumisen tai kuulumattomuuden ei pitäisi saada vaikuttaa koululaitoksen toimintaan millään tavalla.
alaikäinen ei saa itse valita jäsenyyttään kirkossa. Lähes kaikki on liitetty kirkkoon vauvana, vauvalta lupaa kysymättä, luonnollisesti, ja erota saa vasta 18 v. aikaisemmin vain vanhempien luvalla.
Uskonnonopetuksen ja kirkon jäsenyyden välillä ei pitäisi olla mitään kytkyä. Kirkkoon kuuluvillakin pitäis olla vapaa valinta uskonnon ja ETn välillä, niin kuin on kirkkonn kuulumattomillakin, he saavat vapaasti valita em. välillä. Miksi? No koska se on kirkon etu, ja kirkon suosiminen on Suomessa maan tapa?
Eihän kirkkoon kuuluvilla ole jumalanpalveluksessakäyntipakkoakaan. Uskonnonnvapauteen kuuluu, tai ainakin pitäisi kuulua, myös vapaus päättää milloin ja missä haluaa uskontoa harjoittaa tai opiskella jos yleensä ollenkaan haluaa.
"Uskonnonopetuksen ja kirkon jäsenyyden välillä ei pitäisi olla mitään kytkyä."
Ei pitäisikään. Ei muidenkaan oppiaineiden opiskelu ole siitä kiinni onko liitetty johonkin järjestöön vai ei.
Esimerkkinä vaikkapa jalkapallojuniorit ja yleisurheiluseura. Jos on jalkapalloilijoiden juniorijäsen, niin yleisurheiluun ei ole asiaa, vaikka halua olisikin. Ja päinvastoin.