Hei!
Olemme kätilöopiskelijoita Oulun seudun ammattikorkeakoulusta ja teemme pienimuotoista tutkimusta eri-ikäisten naisten äidiksi kasvamisesta kehityspsykologian kurssiimme liittyen.
Jos olet äiti ja sinulla on hetkinen aikaa, toivoisimme sinun vastaavan oheiseen kyselyyn! Vastauksista koostamme yhteenvedon ja esittelemme sen kurssitovereillemme. Vastaukset käsitellään anonyymisti.
1. Minkä ikäinen olet?
2. Montako lasta sinulla on?
a. Mitkä ovat lastesi syntymävuodet?
3. Onko sinulle koskaan tehty raskaudenkeskeytystä?
a. Jos on, milloin?
b. Mikä sai sinut jatkamaan raskautta ensimmäisen syntyneen lapsesi kohdalla?
4. Oliko raskautesi suunniteltu?
5. Mikä oli ensireaktiosi raskaudesta?
6. Olitko parisuhteessa raskautesi aikana?
7. Minkälaista tukea sait, esim. kumppaniltasi, perheeltäsi, ystäviltäsi, terveydenhoitohenkilökunnalta?
8. Koitko saaneesi tarpeeksi tukea raskautesi aikana?
9. Kun sait tietää olevasi raskaana, olitko mielestäsi valmis äidiksi?
10. Miten ajatuksesi ja tuntemuksesi muuttuivat raskauden aikana?
11. Menikö raskautesi ja synnytyksesi hyvin?
12. Mitkä olivat välittömät tuntemuksesi synnytyksen jälkeen?
13. Muuttuivatko tuntemuksesi? Miten?
14. Tunsitko synnytyksen jälkeistä masennusta?
a. Jos tunsit, minkälaista apua/tukea sait?
15. Koetko muuttuneesi ihmisenä äitiyden myötä?
16. Jos sinulla on useampi kuin yksi lapsi, erosivatko tuntemuksesi ja ajatuksesi seuraavan raskauden kohdalla? Miten?
17. Haluatko kertoa jotakin muuta mielestäsi oleellista raskauteen/äitiyteen liittyen? Sana on vapaa!
Kiitämme vastauksestasi!
Olemme kätilöopiskelijoita Oulun seudun ammattikorkeakoulusta ja teemme pienimuotoista tutkimusta eri-ikäisten naisten äidiksi kasvamisesta kehityspsykologian kurssiimme liittyen.
Jos olet äiti ja sinulla on hetkinen aikaa, toivoisimme sinun vastaavan oheiseen kyselyyn! Vastauksista koostamme yhteenvedon ja esittelemme sen kurssitovereillemme. Vastaukset käsitellään anonyymisti.
1. Minkä ikäinen olet?
2. Montako lasta sinulla on?
a. Mitkä ovat lastesi syntymävuodet?
3. Onko sinulle koskaan tehty raskaudenkeskeytystä?
a. Jos on, milloin?
b. Mikä sai sinut jatkamaan raskautta ensimmäisen syntyneen lapsesi kohdalla?
4. Oliko raskautesi suunniteltu?
5. Mikä oli ensireaktiosi raskaudesta?
6. Olitko parisuhteessa raskautesi aikana?
7. Minkälaista tukea sait, esim. kumppaniltasi, perheeltäsi, ystäviltäsi, terveydenhoitohenkilökunnalta?
8. Koitko saaneesi tarpeeksi tukea raskautesi aikana?
9. Kun sait tietää olevasi raskaana, olitko mielestäsi valmis äidiksi?
10. Miten ajatuksesi ja tuntemuksesi muuttuivat raskauden aikana?
11. Menikö raskautesi ja synnytyksesi hyvin?
12. Mitkä olivat välittömät tuntemuksesi synnytyksen jälkeen?
13. Muuttuivatko tuntemuksesi? Miten?
14. Tunsitko synnytyksen jälkeistä masennusta?
a. Jos tunsit, minkälaista apua/tukea sait?
15. Koetko muuttuneesi ihmisenä äitiyden myötä?
16. Jos sinulla on useampi kuin yksi lapsi, erosivatko tuntemuksesi ja ajatuksesi seuraavan raskauden kohdalla? Miten?
17. Haluatko kertoa jotakin muuta mielestäsi oleellista raskauteen/äitiyteen liittyen? Sana on vapaa!
Kiitämme vastauksestasi!
Vastaukset 31
Vanhimmat
1. 31-vuotias
2. kaksi lasta, syntymävuodet 2009 ja 2010
3. ei ole tehty, b) raskaus oli toivottu
4. Oli
5. Ihanaa! samalla vähän pelotti
6.Olin avioliitossa, joten kyllä
7. Sain paljon tukea raskauden aikana, mutta valitettavasti synnytyssairaalan vuodeosastolta sain molempien lasten synn.jälkeen huonoa kohtelua (kätilöt sen sijaan olivat ihania!), eräs hoitaja itketti minua ja koska hormonit muutenkin heittelivät ja oli univelkaa, uskon että sekin vaikutti Baby Bluesiin...
8. Ekan raskauden aikana kyllä, toisen en oikein tiedä
9. Luulin olevani valmis äidiksi, mutta oikeasti en lainkaan tiennyt äitiydestä kun vauva syntyi, "rankkuus" tuli yllätyksenä, mutta sitten kasvoin äitiyteen kyllä raskauden ja synnytyksen myötä
10. Eka raskaus oli ihana, mutta toisen kohdalla henkisesti raskas, koska pelkäsin kuinka selviän 1-vuotiaan ja vauvan kanssa, olin välillä aika ahdistunut tokan raskauden aikana ja pelkäsin kuinka rankkaa tulee olemaan
11. Raskaudet ovat menneet hyvin, samoin toka synnytys. Sen sijaan ekasynnytys oli vaikea, sain varmaan jonkun synnytys"trauman" siitä, onneksi toka oli hyvä kokemus
12. Sekaisin, väsynyt, helpottunut
13 &14. Ekan synnytyksen jälkeinen 2kk aika oli todella rankka: kärsin pahasta unettomuudesta, kävin ylikierroksilla, olin itkuinen, kuoleman väsynyt (en ole ikinä eläissäni ollut niin väsynyt), vauvalla oli koliikki ekat 2kk ja söi tiheästi, imetyksen kanssa oli alussa ongelmia. Hain lopulta unilääkkeitä ja mies ja äitini hoiti lasta 2 yötä lääkärin määräyksestä, jotta sain katkaistua oman unettomuuskierteeni (en siis nukkunut kuin pari tuntia yössä ekat 2kk) ja tämä helpotti onneksi.
15. Kyllä. Minusta on tullut epäitsekkäämpi, onnellisempi ja lempeämpi, mutta toisaalta myös kiukkuisempi ja väsyneempi, hajamieliseempi univelan seurauksena.
16. Pelkäsin enemmän tokan raskauden kohdalla, vaikka kaikki meni paljon paremmin tokalla kertaa!
17. Kuka tahansa voi synnyttää lapsen, mutta äidiksi kasvetaan ajan myötä. Äitiys on läsnäoloa 24/7, epäitsekkyyttä ja samalla myös lapset kasvattavat äitiä kun ymmärtää oman vajavaisuuden. Äitiys on mielestäni hyvin hoidettuna maailman vaativin tehtävä vaikka työskentelenkin vaativissa tehtävissä työelämässä. Äitiyttä pitäisi arvostaa enemmän Suomessa.
Kiitos vastauksestasi etyetyt! :)
Minulla on kolme lasta ja jokaisen kohdalla "äidiksi tuleminen" oli erilaista koska kokemushistoria oli erilainen. Tällaisilla kysymyksilläkö nykyään pääsee opinnoissaan eteenpäin?? EI mitään tieteellistä, kaikki vastaukset voivat olla keksittyjä!
Hei Uskomatonta!
Olisi hyvin mielenkiintoista kuulla, miten koit tämän "äidiksi tulemisen" erilaiseksi jokaisen raskautesi kohdalla, olemme nimittäin nimenomaan kiinnostuneet tutkimaan sitä, miten ikä on vaikuttanut äidiksi tulemisen tuntemuksiin. Mitä tieteellisyyteen tulee, niin tekemämme tutkimus on erittäin pienimuotoista ja liittyy 3 opintopisteen kehityspsykologian kurssiimme ja siksi olemme uskaltautuneet keräämään materiaalia näin keskustelupalstan kautta. Eli kyllä, kyllä tämä jonkin verran opintojamme vie eteenpäin :) Emme ole toki väitöskirjaa tekemässä tämän pohjalta ja tiedostamme riskin että vastaajat ovat voineet myös valehdella. Mutta tässä tilanteessa hyöty/haitta- suhde ratkaisee :)
Sama ongelmahan se on ihan minkä tahansa haastattelututkimuksen kohdalla, ihan niitä merkittävämpiä akateemisia tutkimuksia myöten. Tottakai vastaaja voi myös valehdella, mutta miksi hän tekisi niin? Kun tutkitaan ihmisten henkilökohtaisia tuntemuksia, ei ole mitään keinoa päästä sisään kenenkään pääkoppaan tarkistamaan, ovatko ajatukset "aitoja".
Laittakaahan kätilöopiskelijat yhteiystietoja, mistä voi kysellä onko kysely todella opiskeluunne kohdistuvaa vai pelkkä pila??? Kuka on vastuuhenkilö???
Aika "epätieteelinen" kysely, koska kohderyhmää ei ole mitenkään rajattu. Voisiko esimerkiksi 85-vuotias äitinikin vastata tähän kyselyyn?
Voi hyvät hyssykät! Eikö 85-vuotias ole äiti? Eikö hänkin ole kokenut synnytyksen ja sen tuomat tunteet jos lapsen on maailmaan tehnyt? Vai miten entisajan lapset tulivat maailmaan? Avaruudestako?
Suomi on ihme valittajien maa.
Rajaapa sinä missä minkä ikäinen ei katsota enää äidiksi?
No, lähinnä mietin tuota tieteellistä puolta. Kuinka hyvin ihminen muistaa tuntemuksia esim. 65 vuoden takaa ja kuinka paljon aika vääristää muistoja?
En mielestäni ole ollut kieltämässä, etteikö 85-vuotiaskin olisi äiti. :D
Vastauksesi oli juuri tuota valitusta, niin että Suomi on todella "valittajien maa". Taidat olla vielä peruskoulussa?
Ette taida olla mitään ammattikorkeakoulu- tai yliopistotasoisia opintoja koskaan kokeneet. Eihän tuon tarkoitus ole selvästikään olla mikään tieteellinen tutkimus, vaan se on harjoitustyö, jonka avulla valmennetaan siihen tieteelliseen tutkimukseen. Erittäin yleistä akateemisissa koulutuksissa, en uskalla sanoa, että kuuluu kaikkiin (kun en kaikkea ole opiskellut), mutta ainakin suurimpaan osaan. Tuon muutaman opintopisteen kurssin sekä muiden kurssien avulla sitten pitäisi olla opittu ne opit, mitä vaaditaan siihen, että voidaan tehdä niitä oikeita tutkimuksia, opinnäytetyö tai pro gradu tai mitä kenenkin opiskelussa on ja mitä kenties valmistumisen jälkeen työelämässä tarvitaan.
Näin ollen oleellista ei luonnollisestikaan ole edes se, vastaako joku totuudenmukaisesti vai ei. Eikä sitä myöskään voi koskaan mitenkään vahtia, kun tutkimustavoite on sellainen, missä tutkitaan ihmisten OMIA KOKEMUKSIA. Vai millä ajattelit itse varmistaa, että ihminen puhuu totta? Entä millä ajattelit varmistaa sen, että hän muistaa tarpeeksi hyvin esimerkiksi sen, mikä on ollut ensimmäinen tuntemus synnytyksen jälkeen jne?
Ihmettelen myös tuota, miksi aletaan pänätä yhteyshenkilöitä ja muuta. Muuttaako se jotenkin tätä asiaa? Jos ei kiinnosta kertoa omia asioitaan, niin sitten ei kerro. Jos taas haluaa auttaa toisia opiskeluissaan, niin sitten auttaa. Jos homma onkin vain pilaa, niin sitten olet kirjoittanut ihan turhaan monta riviä tekstiä, mutta eikös tämä täällä kirjoittaminen ole aina enemmän tai vähemmän merkityksetöntä ja lähinnä ajankulua?
Sen verran on korkeakoulututkintoja takana, että tiedän, ettei harjoitustöitä varten kyselyjä tehdä Suomi24-palstalle. :D
Olet aivan oikeassa....on eri asia kertoa "äidiksi tulemisesta" esim. sotavuosina kuin nykyaikana ja monta muutakin muuttujaa on tässä kyselyssä sellaista, ettei mitään oikeita johtopäätöksiä pitäisi tehdä.
Valittaja et missään nimessä ole mutta sellaiseksihan meidät leimataan, jos asiasta huomautetaan ja sitä huomautusta ei ymmärretä. Onneksi ei vielä itsetuntoa vedetty mukaan ;)
Mihin katosi kätilöopiskelijat, kun kyseltiin yhteiystietoja??????????????????????????????????????? HALOOOOOOOO... mis ootte?
Täällä ollaan. Ja hieman ihmetellään, kun asialliseen keskustelun aloitukseen ja kyselyyn ei tunnu saavan asiallisia vastauksia. Toivomme, että täällä keskustelupalstoilla aktiivisesti chattailevat äidit pystyisivät käyttäytymään myös sosiaalisessa mediassa yhtä hyvin (tai huonosti...) kuin oikeassa elämässä, ja halutessaan vastaisivat kyselyyn tai jättäisivät vastaamatta. Turhanpäiväisiä ja asiaan kuulumattomia viestejä emme kuitenkaan kaipaa. Tiedostamme kyllä sen, että jonkun päähän saattaa pälkähtää kyselyyn vastaaminen epätodenmukaisesti ja vastaukset omasta päästä keksien, mutta toivomme, ettei tällaista fiksujen ihmisten kesken tapahdu.
Kyselyn tarkoituksena on kerätä vastauksia anonyymisti, joten en usko, että vastaajat tarvitsevat meidänkään yhteistietoja mihinkään :)
Olen seitsemän lapsen äiti , lapset syntyneet 16 vuoden aikana. Kyselynne on mielenkiintoinen, mutta tällaisella keskustelupalstalla siihen vastaaminen on valitettavasti työlästä ja aika henkilökohtaisia tuntemuksia läpikäyvä.
Olen vuosien saatossa osallistunut monenlaisiin ja monelta alalta kyselyihin, mutta ensi kertaa törmäsin noin laajaan täällä. Nykyisin on varsinkin ammattikorkeakouluilla tosi asiallisesti toteutettuja kyselyjä koulun omilla sivuilla. Ihmettelen, miksi ette käytä tätä mahdollisuutta? Minua on jopa kätilöopiskelijat käyneet haastattelemassa synnärillä, enkä kokenut sitä lainkaan kiusallisena saati ikävänä tapahtumana. Toivottavasti saatte vastauksia, mutta itse jätän väliin, koska en halua omien synnytysten ja tuntemuksien jäävän tänne keskustelupalstalle elämään ja repostelun kohteeksi.
Ehkä tässä on sellainen ongelma, että kysymykset ovat aivan tavattoman laajoja. Useimmat. Kunnollinen vastaaminen veisi päiviä. Jos niihin taas vastaisi hutaisemalla tai parilla sanalla - aivan turhaa kaikki. Mitä voisi päätellä, jos es kys 15 "Koetko muuttuneesi ihmisenä äitiyden myötä" vastaisin, että joo-o, kyllä mä muutuin.
Kun oikea kunnollinen vastaus olisi pohdiskeleva ja pitkä.
Eli minua ja ehkä muitakin turhauttaa kyselyn ja kysymysten kehno toteutus. Ne eivät todellakaan houkuttele vastaamaan, koska heti näkee ettei kunnon vastauksia voi antaa eikä saada.
Eikä ole vähäpätöinen pointti sekään, että teidän yhteystietojanne kaivataan. Olen pahoillani, mutta mielestäni tällä konstilla ette voi saada juurikaan mitään käyttökelpoista materiaalia. Voisitteko työstää ja jalostaa kysymyksiänne?
Lienee asiaton vastaus tämäkin teidän mielestänne, mutta ei voi mitään. Pakkohan se on kirjoittaa mitä mieleen nousee, kun kerran täkyn heititte. Jos te ette halua tai voi ottaa opiksenne, ehkä joku muu voi. Ihan mielellään sitä joskus vastaisi ja auttaisi sillä keinoin ehkä jonkun opintoja, mutta aloitus ja muotoilu täytyy olla toisenlainen.
Vastaajat tarvitsevat yhteystiedot . Ja yleensä kyselytutkimuksiin vastataankin anonyymisti.
Kyselkää ihmettelijät Oulun AMK:sta.
Helpolla pääsevät nämä kätilöopiskelijat kehityspsykologian osiosta, jos tälläinen otos hyväksytään ja sillä saa sen opin, mikä on tavoitteena.
1. Minkä ikäinen olet? 34v
2. Montako lasta sinulla on? Yksi
a. Mitkä ovat lastesi syntymävuodet? 2001
3. Onko sinulle koskaan tehty raskaudenkeskeytystä? Kyllä
a. Jos on, milloin? Kun syntynyt lapseni oli vuoden ikäinen
b. Mikä sai sinut jatkamaan raskautta ensimmäisen syntyneen lapsesi kohdalla? Lapsi oli toivottu
4. Oliko raskautesi suunniteltu? Kyllä
5. Mikä oli ensireaktiosi raskaudesta? Iloinen,hämmentynyt,pelokas
6. Olitko parisuhteessa raskautesi aikana? Kyllä
7. Minkälaista tukea sait, esim. kumppaniltasi, perheeltäsi, ystäviltäsi, terveydenhoitohenkilökunnalta? Onnitteluja ja neuvoja
8. Koitko saaneesi tarpeeksi tukea raskautesi aikana? Terveydenhoitohenkiklökunnalta kyllä,muuten en
9. Kun sait tietää olevasi raskaana, olitko mielestäsi valmis äidiksi? Kyllä
10. Miten ajatuksesi ja tuntemuksesi muuttuivat raskauden aikana? Suojeluvaisto kasvoi heti,ajattelin vähemmän itsekkäästi
11. Menikö raskautesi ja synnytyksesi hyvin? Kyllä
12. Mitkä olivat välittömät tuntemuksesi synnytyksen jälkeen? Onnellinen
13. Muuttuivatko tuntemuksesi? Miten? Vauva-aika oli raskasta
14. Tunsitko synnytyksen jälkeistä masennusta? En
a. Jos tunsit, minkälaista apua/tukea sait?
15. Koetko muuttuneesi ihmisenä äitiyden myötä? Äärettömän paljon
16. Jos sinulla on useampi kuin yksi lapsi, erosivatko tuntemuksesi ja ajatuksesi seuraavan raskauden kohdalla? Miten?
17. Haluatko kertoa jotakin muuta mielestäsi oleellista raskauteen/äitiyteen liittyen? Sana on vapaa!
Raskaus oli ihanaa aikaa. Äitiys on kasvattanut minua ihmisenä parempaan suuntaan,tehnyt henkisesti minusta vahvemman ja sitkeämmän.
1. Minkä ikäinen olet? • 21 (parin viikon päästä 22).
2. Montako lasta sinulla on? • yksi.
a. Mitkä ovat lastesi syntymävuodet? • 2011
3. Onko sinulle koskaan tehty raskaudenkeskeytystä? • ei.
4. Oliko raskautesi suunniteltu? • kyllä, 9kk yritystä ennenkuin nappasi.
5. Mikä oli ensireaktiosi raskaudesta? • epätodellinen, piti tehdä testi kahdesti ennenkuin uskalsi riemuita miehen kanssa.
6. Olitko parisuhteessa raskautesi aikana? • kyllä.
7. Minkälaista tukea sait, esim. kumppaniltasi, perheeltäsi, ystäviltäsi, terveydenhoitohenkilökunnalta? • kumppani oli ja on täysillä mukana. Äidiltäni sain materiaa, kuten vaatteita, leluja, hoitopöydän yms.
8. Koitko saaneesi tarpeeksi tukea raskautesi aikana? • en. Kun olin väsynyt ja huonona, ei minua otettu todesta juuri missään..
9. Kun sait tietää olevasi raskaana, olitko mielestäsi valmis äidiksi? • tottakai. Niin kai jokainen joka lasta on halunnut. Kuitenkin olen sitä mieltä että äidiksi kasvetaan eikä todellisuudessa siihen kukaan ole täysin valmis, vasta kun lapsi on siinä ja olet hänestä oikeasti vastuussa.
10. Miten ajatuksesi ja tuntemuksesi muuttuivat raskauden aikana? • hmm. En muista olisivatko ne niin kovin muuttuneet tuolloin.
11. Menikö raskautesi ja synnytyksesi hyvin? • kyllä.
12. Mitkä olivat välittömät tuntemuksesi synnytyksen jälkeen? • olin aivan rätti enkä vain kyennyt ajattelemaan mitään.
13. Muuttuivatko tuntemuksesi? Miten? • onnelliseksi muuttui kun pahin jyskytys päästä lakkasi.
14. Tunsitko synnytyksen jälkeistä masennusta? • en.
15. Koetko muuttuneesi ihmisenä äitiyden myötä? • kyllä.
16. Jos sinulla on useampi kuin yksi lapsi, erosivatko tuntemuksesi ja ajatuksesi seuraavan raskauden kohdalla? Miten?
17. Haluatko kertoa jotakin muuta mielestäsi oleellista raskauteen/äitiyteen liittyen? • en :D
1. Minkä ikäinen olet?
-36
2. Montako lasta sinulla on?
-5
a. Mitkä ovat lastesi syntymävuodet?
-00, -01, -05, -08 ja -11
3. Onko sinulle koskaan tehty raskaudenkeskeytystä?
-ei, se ei ole koskaan edes käynyt vaihtoehtona mielessä
a. Jos on, milloin?
b. Mikä sai sinut jatkamaan raskautta ensimmäisen syntyneen lapsesi kohdalla?
4. Oliko raskautesi suunniteltu?
-Osa oli, ei kaikki
5. Mikä oli ensireaktiosi raskaudesta?
- Vaikea sanoa, koska ennen testin tekemistä olen jo jonkin aikaa aina aavistellut ja jopa tiennyt olevani raskaana, eli mitään sellaista selkeää ensireaktioherkeä ei ole ollut. Mutta jotain ilon ja kauhun välimaastoa se on joka kerran ollut.
6. Olitko parisuhteessa raskautesi aikana?
- Kyllä, avioliitossa ja saman kumppanin kanssa koko ajan.
7. Minkälaista tukea sait, esim. kumppaniltasi, perheeltäsi, ystäviltäsi, terveydenhoitohenkilökunnalta?
- kumppanilta kotityöapua ym. käytännön apua enemmän kuin normaalisti, muilta en juurikaan.
8. Koitko saaneesi tarpeeksi tukea raskautesi aikana?
-kts. edellinen vastaus
9. Kun sait tietää olevasi raskaana, olitko mielestäsi valmis äidiksi?
- Kyllä olin.
10. Miten ajatuksesi ja tuntemuksesi muuttuivat raskauden aikana?
-Eivät kai mitenkään erityisemmin.
11. Menikö raskautesi ja synnytyksesi hyvin?
- Raskaudet olivat rankkoja, synnytykset menivät hyvin.
12. Mitkä olivat välittömät tuntemuksesi synnytyksen jälkeen?
- Lähinnä kai helpotus siitä, että se on nyt ohi. Myös pieni huoli ennen ensimmäistä parkaisua on ehtinyt tulla, vaikka vauvat ovatkin hoitaneet sen ihan normaalin nopeasti.
13. Muuttuivatko tuntemuksesi? Miten?
- Jossain vaiheessa on tietysti tunnettu jo muutakin kuin vain helpotusta, mutta sikäli eivät ole tunteet muuttuneet, että en minä missään vaiheessa ole toivonut synnytyksen vielä jatkuvan.
14. Tunsitko synnytyksen jälkeistä masennusta?
-En
a. Jos tunsit, minkälaista apua/tukea sait?
15. Koetko muuttuneesi ihmisenä äitiyden myötä?
- Enpä oikeastaan. Toki olen oppinut uusia asioita jne. mutta pohjimmiltani olen sama ihminen kuin ennenkin.
16. Jos sinulla on useampi kuin yksi lapsi, erosivatko tuntemuksesi ja ajatuksesi seuraavan raskauden kohdalla? Miten?
- Eivät kovin oleellisesti ole eronneet. Jälkimmäisten raskauksien aikana olen ollut enemmän huolissani tulevan lapsen terveydestä, vaikka kaikki ovat olleet terveitä.
17. Haluatko kertoa jotakin muuta mielestäsi oleellista raskauteen/äitiyteen liittyen? Sana on vapaa!
Hei!
Olemme kätilöopiskelijoita Oulun seudun ammattikorkeakoulusta ja teemme pienimuotoista tutkimusta eri-ikäisten naisten äidiksi kasvamisesta kehityspsykologian kurssiimme liittyen.
Jos olet äiti ja sinulla on hetkinen aikaa, toivoisimme sinun vastaavan oheiseen kyselyyn! Vastauksista koostamme yhteenvedon ja esittelemme sen kurssitovereillemme. Vastaukset käsitellään anonyymisti.
1. Minkä ikäinen olet?
21 vuotta
2. Montako lasta sinulla on?
2kpl
a. Mitkä ovat lastesi syntymävuodet?
2010 ja 2012
3. Onko sinulle koskaan tehty raskaudenkeskeytystä?
Ei
a. Jos on, milloin?
b. Mikä sai sinut jatkamaan raskautta ensimmäisen syntyneen lapsesi kohdalla?
Lapsi oli toivottu, miksi rauskauden olisi keskeyttänyt.
4. Oliko raskautesi suunniteltu?
Kyllä
5. Mikä oli ensireaktiosi raskaudesta?
Hämmennys
6. Olitko parisuhteessa raskautesi aikana?
Kyllä
7. Minkälaista tukea sait, esim. kumppaniltasi, perheeltäsi, ystäviltäsi, terveydenhoitohenkilökunnalta?
Mieheni yritti tukea täysillä alusta asti, tosin ei ihan ymmärtänyt kaikkea eikä ollut niin innostunut esim. vauvan tarvikkeiden hankkimisesta ja välillä tuntui ettei mies ymmärrä, että lapsi todellakin syntyy pian.
Vanhempani olivat aluksi todella nihkeitä asian suhteen, mutta hyväksyivät sen hiljalleen. Äidistä oli todella paljon apua, kun sai keskustella jonkun kanssa rauskauteen ja synnytykseen liittyvistä asioista. Lisäksi äitini ymmärsi lastentarvikkeista paljon enemmäin, kuin minä ja sain paljon neuvoja ja vinkkejä.
Terveydenhoitajani oli aivan ihana ja sympaattinen ihminen!
Ystävistäni kukaan ei ollut vielä tullut äidiksi, joten tuki oli aika vähäistä, moni kaveri kaikkosi.
8. Koitko saaneesi tarpeeksi tukea raskautesi aikana?
Kyllä
9. Kun sait tietää olevasi raskaana, olitko mielestäsi valmis äidiksi?
Kai minä silloin ajattelin, että olin. Myöhemmin kuitenkin tajusin, että tuskin kukaan on koskaan ''valmis äidiksi'' äitiyteen kasvetaan lapsen myötä.
10. Miten ajatuksesi ja tuntemuksesi muuttuivat raskauden aikana?
Täysin :D. Itsestään huolehtiminenkin tuli paljon tärkeämmäksi, elämän tavat muuttuivat täysin. Haluanhan olla hyvä esimerkki ja elää mahdollisimman pitkään lapsosteni kanssa. Aloin ymmärtää omaa äitiänikin paremmin, kun itsestäni tuli äiti. Olen nykyään paljon ymmärtäväisempi ja empaattisempi ihminen. Elämän arvot menivät kokonaan uusiksi.
11. Menikö raskautesi ja synnytyksesi hyvin?
Kyllä
12. Mitkä olivat välittömät tuntemuksesi synnytyksen jälkeen?
Onni jollaista ei koskaan ennen ollut tuntenut :D Olin niin ylpeä pienokaisista. Ja halusin vain kertoa kaikille miten synnytys suijui yms.
13. Muuttuivatko tuntemuksesi? Miten?
Eivät oikeastaan, onnellinen ja innoissani olen vieläkin ja haluan raportoida kaikille, kun lapset oppivat uutta tai mitä neuvoloissa sanottiin yms. Tietenkin jo 2 vuotiaan lapsen kanssa saa olla välillä hermotkin kireänä, kun uhmailee. Koko aika ei ole ''onnen huumaa''.
14. Tunsitko synnytyksen jälkeistä masennusta?
En, tunteet kyllä joskus ailahtelivat.
a. Jos tunsit, minkälaista apua/tukea sait?
15. Koetko muuttuneesi ihmisenä äitiyden myötä?
KYLLÄ
16. Jos sinulla on useampi kuin yksi lapsi, erosivatko tuntemuksesi ja ajatuksesi seuraavan raskauden kohdalla? Miten?
Seuraavaan raskauteen ei ollut aikaa keskittyä niin kovasti, kun oli siinä jo pieni lapsi hoidettavana. Välillä raskaus tuntui rasittavalta, kun iso maha oli tiellä ja koko ajan sai varoa ettei esikoinen kolhi siihen. Ensimmäistä odottaessa sai käydä lepäämään, kun siltä tuntui, mutta toista odottaessa se onkin aivan toinen juttu.
Kun ensimmäinen lapsi syntyi sai keskittyä vain täysillä vauvaan ja hoivaamiseen ja viihdyttämiseen. Toisen lapsen synnyttyä huomio täytyy jakaa :)
17. Haluatko kertoa jotakin muuta mielestäsi oleellista raskauteen/äitiyteen liittyen? Sana on vapaa!
Äidiksi tultuani ymmärsin, että mikään muu tässä maailmassa ei opeta ja kasvata meitä samalla tavalla, kuin vanhemmuus. Vanhemmuus on kovaa ja raskasta työtä, ja hguoli ja huolehtiminen on yötä päiväistä, mutta onnen hetket lasten kanssa ovat voittamattomia.
Kiitämme vastauksestasi!
1. 54 v
2. 2 lasta
a. -78, -83
3. Kyllä
a. -84
b. En hyväksynyt silloin aborttia
4. Ei
5. Olin järkyttynyt, mutta tunsi olevani nainen
6. Olin, seurustelin, mutta asuin kotona
7. Kumppanini jätti minut, kun halusin synnyyttää lapsemme. Sain tukea ystäviltäni
8. Myöhemmin sain tukea sukulaisiltani, äidiltäni
9. Olin, velipojat kertoivat, että näkivät ensimmäisen kerran minut naisena, positiivisesti
10. Muutuin aikuiseksi, löysin oma itseni, hävetti, kun olin nuoren näköinen, mutta nostin nokan pystyyn
11. 12 tuntia odotusta sairaalan sängyssä, poltot kauheat, kun piti istua pöntöllä ruiskeen jälkeen mutta mielestäni synnytys meni hyvin
12. Ihana potra poika joka vietiin happikaappiin, kun napanuora oli kaksi kertaa kaulan ympärillä. En ollut huolissani, tiesin että hän selviää
13. Ihana, että minulla oli joku, joka on minua
14. En tuntenut, jos tunsinkin, asuin kotona, kuusi velipoikaa piti huolen, etten masentunut
15. Muutuin aikuiseksi, vastuulliseksi
16. Raskausaika toisen lapsen kohdalla oli erilaista, poika potki takapuoleen, etten pystynyt istumaan kunnolla, tyttö potki etupuolelle, koko ajan piti käydä pissalla. Mutta itse synnytys oli helpompi kuin ensimmäisen kanssa. Vaikka toinen oli isompi lapsi. Ensimmäistä imetin 1,5 vuotta, toista vain 2 kk, mutta parisuhde mieheni kanssa oli ongelmallinen. Toisen lapsen kohdalla pelotti enemmän synnytys, kun tiesin mitä on edessä.
17. Ilman lapsia, minusta ei olisi tullut tälläinen rautamuori, kuin olen. Olen lasteni kanssa hyvissä väleissä, kolmen lapsenlapsen mummi. Mummit tuntee monesti syyllisyyttä omien lasten kasvatuksessa ja yrittää antaa kaikkensa lapsenlapsille. Annettakoon se meille anteeksi
Tässä kyselyssä ei ole tieteellisyyden kanssa mitään tekemistä ja tarkemmin ottaen ei muutenkaan päätä eikä häntää. Kuka tahansa voi sepustaa vastaukset kyselyynne. Miehet, teinit, lapsettomat ja ehkä jokunen äitikin. Onko käynyt mielessä?
No eipä ole kysyjissäkään, lieko edes mitään opiskelijoita, kunhan on gallupin vaan pystyyn laittaneet huvikseen.
Kun ei anneta mitään yhteystietoja, niin tämmöisille kyselyille voi viitata kintaalla.
1. 20v nainen
2. 1 lapsi a.) 2011
3. On tehty a.) Olin silloin 16v eli 4v sitten
4. Oli toivottu
5. Olin innoissani, sillä aavistin olevani raskaana niinkuin minun iso siskoni :)
6. Olin
7. Mieheni oli innoissaan, mutta lopuksi tuli riitaa jatkuvasti ja erottiin koko ajan (mieheni istui vankilassa yli 1kk). Ennen kuin vauva synty tilanne helpotti Äitiltäni sain todella paljon tukea niinkuin siskoiltani. Ystävät oli aluksi järkyttyneitä mutta nyt niilläkin on vauvakuume.
8. Koin, mutta vaikeeta se oli
9. Olin, sillä rakastan lapsia :) vaikka olin 19v kun tulin raskaaksi
10. En enään juopotellu niinkuin muut, äidin vaistot heräsivät
11. Meni ainakin omasta mielestä. Mitä nyt oli 7kk pääkipee (aamusta toiseen aamuun, ei helpottanu kun vasta 8kk raskaana) Synnytys kesti 16h ja ponnistus 4min, jouduin pieneen leikkaukseen koska istukka ei irronnut. Lapseni joutui teho-osastolle melkein heti syntymän jälkeen. (Syntyi rv 35 6) Mukava kokemus :)
12. Selkä oli niin jumissa ja jouduin leikkaukseen heti syntymän jälkeen, ajatus päästä lapsen ja mieheni luo.
13. Muuttuihan ne, olin aivan paniikissa kun päästiin kotia, lapsi silloin huuti pienellä suulla ja mietin koko ajan mitä tein väärin. Mutta ei mennyt kauaa kun pääsin jäljille.
14. En tuntenut. Mutta välillä teki mieli kadota pois perhe elämästä.
15. Kyllä, olen tarkempi ja rennompi. Päivä rytmi pitää olla, muuten ei tästä tuu mitää.
17. Ihmettelin sitä vain että kaikki sanoo että lapsi on ihana, rauhallinen, tyytyväinen ym.. Mutta kukaan ei kertonut miten raskasta se voi olla. Vaikka meillä oli tosi rauhallenen, tyytyväinen, ei koskaan huutanut paitsi jos oli nälkä. Oli se raskasta siltikin.. :) Minulla jäi vain kammo tosta raskauden odotuksesta..
1. Minkä ikäinen olet?
- 19 vuotta
2. Montako lasta sinulla on?
- 1
a. Mitkä ovat lastesi syntymävuodet?
2011
3. Onko sinulle koskaan tehty raskaudenkeskeytystä?
-Ei ole
a. Jos on, milloin?
b. Mikä sai sinut jatkamaan raskautta ensimmäisen syntyneen lapsesi kohdalla?
- Oman lapsen haluaminen, vaikka käytiin äidin kanssa monta keskustelua, miten hoidan tulevaa lasta.
4. Oliko raskautesi suunniteltu?
- ei ollut
5. Mikä oli ensireaktiosi raskaudesta?
-järkytyin, kuitenkin positiiviesti, tiesin mitä voi tapahtua kun harrastaa suojaamatonta seksiä
6. Olitko parisuhteessa raskautesi aikana?
- kyllä ja olen edelleen.
7. Minkälaista tukea sait, esim. kumppaniltasi, perheeltäsi, ystäviltäsi, terveydenhoitohenkilökunnalta?
- todella paljon tukea. Kumppani muutti kanssani yhteen, perheeni osallistui auttamaan taloudellisesti hieman, sekä toimi muuttoapuna, ja tarvittaessa toimii rahallisena apuna edelleenkin (emme silti turvaudu heihin kokonaan.) ystäviltä (? miltä niistä, ei niitä enää ole. Mutta olen saanut uusia perheellisiä ystäviä) Terve.henkilökunnalta, vain positiivista tukea ja iloisia kommentteja perheenlisäyksestämme.
8. Koitko saaneesi tarpeeksi tukea raskautesi aikana?
- enemmänkin olisin voinut kai saada? Varsinkin, jos olisi ollut ystäviä. Olin aika yksin.
9. Kun sait tietää olevasi raskaana, olitko mielestäsi valmis äidiksi?
- en ollut. Kasvoin valmiiksi viimeistään synnytyssairaalassa (en tosin vieläkään ole valmis äiti...) Luin todella paljon äitiyteen liittyvää kirjallisuutta.
10. Miten ajatuksesi ja tuntemuksesi muuttuivat raskauden aikana?
- Omat tuntemukset miestä kohtaan laimenevat koko ajan, se alkoi raskaudesta. Itsetuntoni on entistä parempi, kun olen saanut ystäviä.
11. Menikö raskautesi ja synnytyksesi hyvin?
meni. terve poika syntyi rv 41 5 käynnistyksellä.
12. Mitkä olivat välittömät tuntemuksesi synnytyksen jälkeen?
Olin tavallaan pettynyt. En heti tuntenut suunnatonta rakkautta poikaani kohtaan, vasta myöhemmin tunteet tasaantuivat. Ja "aloin" rakastamaan poikaani.
13. Muuttuivatko tuntemuksesi? Miten?
kts 10.
14. Tunsitko synnytyksen jälkeistä masennusta?
a. Jos tunsit, minkälaista apua/tukea sait?
-Tunsin ja en saanut minkäänlaista apua, yrtitin aina selviytyä itse. Ja olin kotona kolme kuukautta lapsen synnyttämisen jälkeen.
15. Koetko muuttuneesi ihmisenä äitiyden myötä?
- kyllä, olen vielä vastuullisempi, kärsivällisempi ja miehen mielestä ihanampi.
16. Jos sinulla on useampi kuin yksi lapsi, erosivatko tuntemuksesi ja ajatuksesi seuraavan raskauden kohdalla? Miten?
17. Haluatko kertoa jotakin muuta mielestäsi oleellista raskauteen/äitiyteen liittyen? Sana on vapaa!
Kertokaa jo synnärillä äideille, että rintamaidon antaminen, saattaa jossain vaiheessa sattua. Se on normaalia, sekä neuvokaa äidin halutessa käyttää lapsellaan kestovaippoja.
Kiitämme kaikkia kyselyyn vastanneita!
Olemme ottaneet myös antamamme palautteen vastaan ja ymmärrämme hyvin kritiikkinne. Itsekkin olisimme toteuttaneet kyselyn muulla tavoin, mikäli tehtävälle annettu aikaraja olisi ollut hieman pitempi. Suomi24- keskustelupalsta ei meidänkään mielestämme ole mitä otollisin paikka kyselyllemme, mutta totesimme sen kuitenkin paremmaksi kuin sen, että olisimme esim. henkilökohtaisesti haastattelleet tuttaviamme/ystäviämme/perheenjäseniämme, sillä jotkin kysymykset ovat hyvin henkilökohtaisia ja niihin vastauksen saaminen (ja mielellään rehellinen semmoinen) edellyttää vastaajan anonymiteettiä. Kysymykset ovat myös hyvin laajoja, kuten joku olikin maininnut, ja kyllä, yhdestä vastauksesta voisi varmaan kirjoittaa romaanin, jos sille päälle sattuisi :) Arvostamme kuitenkin myös vastauksia, jotka valottavat asiaa hieman pintaa syvemmältä, sillä kyselystä saamillamme vastauksilla peilaamme lähinnä kirjallisuuslähteistä saatua tietoa samaisesta aiheesta.
Mitä yhteystietoihin tulee, en valitettavasti uskalla antaa henkilökohtaista kouluni sähköpostia, sillä en halua sen tukkeutuvan roskapostista ynnä muusta, kuten ei varmaan muukaan palstalla asioiva. Pahoittelemme, että emme keksineet tähän ratkaisua!
Kyselyyn voi vielä osallistua, sunnuntaihin 10.2 asti! :)
Ette ole sitten koskaan kuulleet ilmaisista g-mail- ja hotmail- sähköposteista? :O
Jokainen koulu tai oppilaitos antaa kertoa yhteiystiedot jos kysely on asiallinen ja totuudenmukainen. Mutta kun tämä kysely ei ole, niin eihän ole mitään yhteiystietoja.
Yämä kysely on vitsi. Jos ei ole yhteystiedot kiitos!
Hei!
Olemme kätilöopiskelijoita Oulun seudun ammattikorkeakoulusta ja teemme pienimuotoista tutkimusta eri-ikäisten naisten äidiksi kasvamisesta kehityspsykologian kurssiimme liittyen.
Jos olet äiti ja sinulla on hetkinen aikaa, toivoisimme sinun vastaavan oheiseen kyselyyn! Vastauksista koostamme yhteenvedon ja esittelemme sen kurssitovereillemme. Vastaukset käsitellään anonyymisti.
1. Minkä ikäinen olet? 18
2. Montako lasta sinulla on? 1
a. Mitkä ovat lastesi syntymävuodet? 2012
3. Onko sinulle koskaan tehty raskaudenkeskeytystä? ei
a. Jos on, milloin?-
b. Mikä sai sinut jatkamaan raskautta ensimmäisen syntyneen lapsesi kohdalla? en koe pystyväni aborttiin, tai antamaan lasta adoptioon
4. Oliko raskautesi suunniteltu? ei
5. Mikä oli ensireaktiosi raskaudesta? hämmennys
6. Olitko parisuhteessa raskautesi aikana? en
7. Minkälaista tukea sait, esim. kumppaniltasi, perheeltäsi, ystäviltäsi, terveydenhoitohenkilökunnalta? vanhemmat (varsinkin äti) olivat mukana kaikessa, parhaat kaverit innostuivat ja tukivat
8. Koitko saaneesi tarpeeksi tukea raskautesi aikana? kyllä
9. Kun sait tietää olevasi raskaana, olitko mielestäsi valmis äidiksi? en, mutta onko kukaan? tässähän sitä jokapäivä opitaan uutta.
10. Miten ajatuksesi ja tuntemuksesi muuttuivat raskauden aikana? aikuistuin
11. Menikö raskautesi ja synnytyksesi hyvin? kyllä
12. Mitkä olivat välittömät tuntemuksesi synnytyksen jälkeen? onni
13. Muuttuivatko tuntemuksesi? Miten? ei
14. Tunsitko synnytyksen jälkeistä masennusta? en
a. Jos tunsit, minkälaista apua/tukea sait? -
15. Koetko muuttuneesi ihmisenä äitiyden myötä? kyllä
16. Jos sinulla on useampi kuin yksi lapsi, erosivatko tuntemuksesi ja ajatuksesi seuraavan raskauden kohdalla? Miten?
-
17. Haluatko kertoa jotakin muuta mielestäsi oleellista raskauteen/äitiyteen liittyen? Sana on vapaa!
Kiitämme vastauksestasi!
Olet innokkaasti vastannut 21.2., mutta:
"Kyselyyn voi vielä osallistua, sunnuntaihin 10.2 asti! :) " sanovat kätilöopiskelijat tuolla ylempänä, joten olet 11 päivää "myöhässä".