Vallankumous oli jo ovella

Ylioppilaskunnassa käytiin kiivas taisto paitsi aatteesta myös biletiloista, asuntoloista ja monistepainosta.

Suomi olisi nyt kuin Unkari, jos taistolaisopiskelijat olisivat 70-luvulla saaneet tahtonsa läpi – siis entinen sosialistimaa. Radikalisoitunut opiskelijaliike puoluepolitisoitui pian Vanhan valtauksen jälkeen vuodenvaihteessa 1968–69. Kommunistit jakautuivat lopullisesti kahteen leiriin, puheenjohtaja Aarne Saarista seuranneisiin enemmistöläisiin eli saarislaisiin ja kiivaan vasemman laidan kulkijoihin, varapuheenjohtaja Taisto Sinisalon johtamiin taistolaisiin.
Vuonna 1971 Suomessa oli metallilakko, jonka oli taistolaisten toiveissa määrä johtaa vallankumoukseen, ja samana vuonna kiihtyi taistelu yliopistolla. Vallankumous alkoi sosialistien omista opiskelijajärjestöistä, Sosialistisesta Opiskelijaliitosta SOL:sta ja HYY:ssä toimineesta Akateemisesta Sosialistiseurasta ASS:sta.
Vuonna 1971 taistolaisopiskelijoiden julistus kuului: ”Vasta vallankumous, työtätekevien valta, sosialismi, pystyy realisoimaan opiskelijajoukkojen niin henkiset kuin aineelliset luokkapäämäärät.”
ASS valtasi useita aine- ja tiedekuntajärjestöjä. Niistä suurimmat olivat valtiotieteilijöiden Kannunvalajat ja matemaattisten aineiden Limes. Näissä järjestöissä ASS:akiinnosti erityisesti aktiivit, Limeksen kohdalla myös monistepaino. Vastavetona kokoomusopiskelijat perustivat porvariklubeja ja määrittivät porvariutta tieteellisen marxilaisuuden rinnalle.
Osakunnissa taistolais-vallankumouksellisia kiehtoivat myös asuntolat, toimitilat ja muu omaisuus. Suurin ASS:n masinoima valtaushanke tapahtui syksyllä 1971 Hämäläis-Osakunnassa. Oikeiston ja vasemmiston yhteenottoon, vaalikokoukseen, osallistui yli 600 osakuntalaista. ”Taantumuksen voimat” eli konservatiivit voittivat.
Muutamaa päivää myöhemmin Keski-Suomalainen Osakunta KSO vallattiin. Osakunnasta tuli taistolaisopiskelijoiden jatkopaikka.
Vallankumouksen liekki hiipui viimeistään 1970-luvun puolivälissä, kun keskusta- ja demariopiskelijat ottivat yhä tiukemman otteen opiskelijapolitiikasta.
1172
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Kommentoi aloitusta


(i) kirjoitti:

Ylioppilaskunnassa käytiin kiivas taisto paitsi aatteesta myös biletiloista, asuntoloista ja monistepainosta.

Suomi olisi nyt kuin Unkari, jos taistolaisopiskelijat olisivat 70-luvulla saaneet tahtonsa läpi – siis entinen sosialistimaa. Radikalisoitunut opiskelijaliike puoluepolitisoitui pian Vanhan valtauksen jälkeen vuodenvaihteessa 1968–69. Kommunistit jakautuivat lopullisesti kahteen leiriin, puheenjohtaja Aarne Saarista seuranneisiin enemmistöläisiin eli saarislaisiin ja kiivaan vasemman laidan kulkijoihin, varapuheenjohtaja Taisto Sinisalon johtamiin taistolaisiin.
Vuonna 1971 Suomessa oli metallilakko, jonka oli taistolaisten toiveissa määrä johtaa vallankumoukseen, ja samana vuonna kiihtyi taistelu yliopistolla. Vallankumous alkoi sosialistien omista opiskelijajärjestöistä, Sosialistisesta Opiskelijaliitosta SOL:sta ja HYY:ssä toimineesta Akateemisesta Sosialistiseurasta ASS:sta.
Vuonna 1971 taistolaisopiskelijoiden julistus kuului: ”Vasta vallankumous, työtätekevien valta, sosialismi, pystyy realisoimaan opiskelijajoukkojen niin henkiset kuin aineelliset luokkapäämäärät.”
ASS valtasi useita aine- ja tiedekuntajärjestöjä. Niistä suurimmat olivat valtiotieteilijöiden Kannunvalajat ja matemaattisten aineiden Limes. Näissä järjestöissä ASS:akiinnosti erityisesti aktiivit, Limeksen kohdalla myös monistepaino. Vastavetona kokoomusopiskelijat perustivat porvariklubeja ja määrittivät porvariutta tieteellisen marxilaisuuden rinnalle.
Osakunnissa taistolais-vallankumouksellisia kiehtoivat myös asuntolat, toimitilat ja muu omaisuus. Suurin ASS:n masinoima valtaushanke tapahtui syksyllä 1971 Hämäläis-Osakunnassa. Oikeiston ja vasemmiston yhteenottoon, vaalikokoukseen, osallistui yli 600 osakuntalaista. ”Taantumuksen voimat” eli konservatiivit voittivat.
Muutamaa päivää myöhemmin Keski-Suomalainen Osakunta KSO vallattiin. Osakunnasta tuli taistolaisopiskelijoiden jatkopaikka.
Vallankumouksen liekki hiipui viimeistään 1970-luvun puolivälissä, kun keskusta- ja demariopiskelijat ottivat yhä tiukemman otteen opiskelijapolitiikasta.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu