Kevään 1981 tuomioistuimet oli isännistä ja kartanoherroista kiireellä kyhättyjä lynkkausjengejä. Länsi-Uudellamaalla oikeus istuttiin monasti pelkästään ruåttiksi, vaikka syytetyt olivat suomenkielisiä. Valitusmahdollisuutta ei ollut, kun tuomiot haluttiin heti panna toimeen. Vihdissä mm. oli Ruotsin kansalaiset ja upseerit tuomareina ns. toukokuun viimeisenä sunnuntaina!
Loviisan alueella tasapäävaltuutettumme isoisä mm. talutti tuomitut heti valmiiksi kaivatetuille haudoille ammuttavakseen. Osassa murhia saivat omaiset heti tuomion jälkeen viedä uhrin mukanaan "ei pyhään jumalan hautausmaahan". Lovisa Tidingen on ansiokkaasti oikein kuvilla näitä joukkomurhia selostanut 1918 toukokuussa.
Lahtari Urho Kaleva Kekkonen kirjeessään toukokuu 1918 veljelleen leveilee, kuinka "haisevat punikit hakivat juuri ampumani roistot mukaansa".
Loviisan alueella tasapäävaltuutettumme isoisä mm. talutti tuomitut heti valmiiksi kaivatetuille haudoille ammuttavakseen. Osassa murhia saivat omaiset heti tuomion jälkeen viedä uhrin mukanaan "ei pyhään jumalan hautausmaahan". Lovisa Tidingen on ansiokkaasti oikein kuvilla näitä joukkomurhia selostanut 1918 toukokuussa.
Lahtari Urho Kaleva Kekkonen kirjeessään toukokuu 1918 veljelleen leveilee, kuinka "haisevat punikit hakivat juuri ampumani roistot mukaansa".
Vastaukset 30
Vanhimmat
Pitää olla 1918... jnee...
mitään muutakaan totta. Uutta on, että UKK toimi Loviisassakin.
"Loviisan alueella tasapäävaltuutettumme isoisä"
oletko lukutaidoton, vai käsitystaidoton sanoista?
Ylioppilas Eva B, joka johtaa keskusvirastoa!
olisi syytä järjestää kirjallisuuspiireissään ainakin edushenkilöilleen jonkin tason kirjoituskurssi.
"kiimaeeva" viittaa naisihmiseen, joka vienohuttulan lailla saa himot hyrräämään näillä tappojutuilla.
kiimaeeva
2.2.2013 10:55
0
Sulje
"Loviisan alueella tasapäävaltuutettumme isoisä"
oletko lukutaidoton, vai käsitystaidoton sanoista?
vaikka nikki vaihtuu. Hurma syntyy tappojutuilla herkuttelusta.
Kumma, ettei punikkien lukuisat joukomurhaajat kelpaa punikeille idoleiksi?
jankuttava ja yksinkertainen on luonnehdinta sinusta?
jankuttaa vailla kirjoitustaitoa. Kerro joku idolisi punikkimurhaajista.
Kelpaisiko räätäli Heikki Kaljunen? Loviisassa on tarjolla toinen räätäli Bernard Leivo. Murhasi jopa enemmän kuin Kaljunen.
Olisiko ollut Lauri Törni?
Punkalaitumella, täysin suomenkielisessä paikkakunnassa, pidettiin 16.5.1918 ns "oikeudenkäynti". Kaikki kolme paikkakunnalle tuotua "tuomaria" olivat ruotsinkielisiä ja kaksi peräti Ruotsin kansalaistakin!
Oikeus istui nykyisen talonpoikaismuseo Yli-Kirran pihassa. Syytettyjä ei kuulusteltu oikeudessa kielivaikeuksien vuoksi. Porilainen suojeluskuntavääpeli Jun(g)hö luki syytteet kankealla ruotsillaan ja vaati kuolemaa viidelle.
Syytetyt eivät tienneet mitään nopeasta asiankulusta. Tuomio haluttiin panna täytäntöön heti. Yllättävintä, että tämä suojeluskuntavääpeli, joka oli syyttäjä, vei tuomitut ammuttavaksi metsään!!! Luultavasti itse teki murhatkin.
Punkalaidun oli paikkakunta, jonka torpparistosta ja työväestä prosentuaalisesti kuoli, murhattiin ja tapettiin leirillä nälkään ennätyksellinen määrä. Muistini mukaan pari paikkakuntaa on menettänyt enemmän väkeään.
Metsään oli 1920- luvulla tehty pienimuotoinen punaisten muistokivipatsas. Suojeluskuntalaiset hajotutti sen työväenyhdistyksen miehillä 1931 pyssyin uhaten. Se rakennettiin uudelleen 1937. Talvisota talvena sen räjäytti pois paikallinen suojeluskuntakiho. Taas se tehtiin 1949, jonka jälkeen se on ollut ilkivallan, ihmispaskan, maalauksien ja hävityksen kohteena vuosikymmenet. Viime kesänä sitä ei enää voinut maastosta erottaa.
Niin suuri on vielä lapsenlapsillakin viha omanmaan ihmisten hautaa kohtaan ja halu peittää isoisiensä tekemät murhapaikat.
kostoon. Ei siinä mitään ihmettelemistä ole. Ei se tyhjästä lähtenyt.
Sitä se oli kai talvisotakin?
Mistä?
Mitäpä tuosta. Jumaloimassasi paratiisi Venäjässä pankkirosvo Koba äänestettiin kolmanneksi suurimmaksi venäläiseksi. he he.. Pöntöt äänestää georgialaisen suurimmaksi venäläiseksi. Ei ihme ettei Tupolevit pysy ilmassa.
Siinä lähellä Humppilassa tuomittiin kuolemaan maatyöläisiä hyvin suuri joukko.
Kansan suussa ”kuolonkomiteana” tunnetussa esikunnassa pöytäkirjaa piti kirkkoherra Kustaa Iivari Savander.
Jokioisten ja Forssan naapurissa sijaitsevan Humppilan tapahtumat kiinnostavat Kiiskistä, koska tässä pienessä maalaispitäjässä punaiset eivät tehneet yhtään henkirikosta, mutta sodan jälkeen teloituksissa ja vankileireillä pitäjästä kuoli 141 ihmistä ja yli kymmenen prosenttia asukkaista joutui kuulusteluihin. Oliko kyseessä sosiaalinen puhdistus? Kiiskinen pohtii.
Miten lähellä muuten oli ettei Otto Willeä saatu Haminasta lähtiessä kiinni ja samaan riviin.
Viipurista lähtenytkään?
Aivan oikein.
Viipurissahan se Kekkonenkin.
Johtajien pako herätti punaisten joukossa voimakasta katkeruutta.
Kyllä sieltä Viipurista 20. heinäkuuta 1944 juoksivat lahtarit everstiensä perässä Merenkurkkua kohti kovaa henkihädässä. Miksi?
Eikä siellä mitään lahtareita ollut.
Suomen armeija kyllä lähti Viipurista 20.KESÄKUUTA 44, mutta vain Kivisillansalmen taakse.
Punikkien johto paineli huhtikuun lopussa -18 yhtä kyytiä Pietariin junilla ja laivoilla ja jätti joukkonsa heitteille.
Pystytettiinkö sitä punalippua Tornioon. Sitähän minäkin. Hampaattomat punikko juoppo tollot jäi itään.
Mun tietojeni mukaan Kekkonenhan valloitti koko Leningradin!
Törkeä teko jättää joukkonsa heitteille,tälläisiä on punikit.
Punikkien johto oli raukkamaisia pelkureita.
Punkalaitumen 16.5. tapahtumisia on ollut toinenkin "oikeudenistunto", mutta eri pihassa. Loimaalta oli tullut kolme suojeluskuntalaista, samoja joiden mukana ruåttalaaset ns tuomaritkin saapui, etsimään kylästä punikkia.
Kaksi renkipoikaa oli jo otettu ammuttavaksi, mutta isäntä itse todisteli, etteivät voineet olla punikkipahanteossa, kun olivat metsätöissä olleet koko talven.
Sama isäntä, sukunimi V ....maa oli sentään ehdottanut, että ampukoon loimaalaiset hänen kaksi torppariaan. "Eivät vaadi sitten ainakaan maitani!"
Se olivat loimaalaiset mielellään tehneetkin. Torpparit oli piestynä ja jo pistimillä haavoitettuna raahattu sitten nykyisen Urjalantien risteykseen ammuttamaksi.
Ruumiit olivat kyläläisten nähtävillä mätänemiseensä saakka kulmassa. Asiasta mm. Kanadan suomalaisten kustantamassa kirjassa "Työläisrintaman tuho" Painettu Ontario 1923 ja "Luokkasodan muisto".
Loimaalaisia murhaajia johti varakas alastarolaisisäntä, jonka muistoa Loimaalla vaalii nytkin paikallinen lehti ja aliupseerien yhdistys kiivaasti.
kestänyt noin kolme kuukautta. Siihen mahtui murhia, ryöstöjä, vangitsemisia. Monet piileskelivät metsissä. Valkoinen väestö eli kauhun vallassa.
On ihan selvää, että moinen kostettiin, kun tilaisuus tuli..
Sodan aikana tapahtui punaisten toimesta useita joukkomurhia, muun muassa Suinulassa, Porissa sekä Loimaalla. Pahimmat joukkomurhat tapahtuivat sodan lopussa.
Loimaalla joulunpyhien aikaan myrkkyviinaa juoneet juopotkin saivat "kunnian kuolla punikin" kädestä historiaväärennyksissä. Patalaiska juoppo poliisi paleltui helmikuussa viinanhakumatkallaan Hulmista rautatiesillalle. Sekin laitettiin punikkien tappamaksi, vaikka ruumiin palttoosta löytyi 9 pulloa pontikkaa.
on ja pysyy. Ei sitä mikään selitys poista. Ja kosto oli siitä seuraus, ei erillinen ilmiö.