Tilanne on sellainen että menetin tuossa jokin aika sitten pitkäaikaisen ajokortin kun ajoin kolme ylinopeutta kameratolppiin 6kk sisällä, kaikki olivat työmatka-ajoa. No sinänsä ylitykset olivat mielestäni olemattomia, 15kmh-20km/h välissä. Suurempi ongelma mielestäni on liikenteessä se että hermot palaa samantien jos joku ajaa hitaampaa tai muuten arkailee ja jumittelee liikenteessä. Annan kuulua oikein kunnolla, kiroan ja huudan että "mikä vittu siinä kestää saatanan kusipää. Paina sitä vitun kaasua. Perrrkele mee muualle ostamaan sitä vitun tonttia. AAAARGHHH.
Jokainen työmatkareissu varsinkin ruuhkassa on täyttä hermojen taistoa. Olen henkisesti aivan loppu kun pääsen kotiin stressaavan matkan päätteeksi. Töissä kaikki on hyvin siitä hommat eivät ole kiinni. Jos esim. ruuhkassa joudun pysähtymään samoihin liikennevaloihin kahdesti niin kolmannella kerralla vedän vaikka pientareen kautta ohi jos edessä on vain pari autoa ennen risteystä. En kuitenkaan tee mitään typeriä ohituksia, itseasiassa ohituksissa otan varman päälle. Kiroan ja melskaan hitaasti ajavan perässä. Menen samantien ohi kun tulee suoran pätkä ja ei liikennettä näy. Oma käsitykseni ajosta on se että ajan erittäinkin taitavasti ja varmasti. Silloin kun on tilaa niin antaa palaa, mitä sitä pitää alkaa junnaa siinä edessä. Talvisin ihmiset ajavat ärsyttävän hitaasti. Mitä sitten vaikka se auto menee mutkissa hieman luistossa, se on tietoisesti otettu hallittu tilanne. Se auto on täysin hallinnassa vaikka olisi pienessä luistossa. Ennakoimalla tilanteen voi tarpeen mukaan ajaa autolla kovempaa risteykseen. Kiroan taas alimpaan helvettiin varovaisen kuskin, varsinkin jos sellaisen takia jään seisomaan punavaloihin.
Tiedän että autonkäsittelytaito on minulla huippuluokkaa ja tiedän myös sen ettei se kaikilla ole, varsinkaan naisilla. On tietysti asioita jotka rajoittavat ajamista, esimerkiksi ikä ja sairaudet. Mutta otan tilanteen liikenteessä niin että edellä oleva kiusaa minua ajamalla noin. Siis oman mielipiteeni mukaan ajamalla väärin. Tulee tunne että pitää antaa vähintään samalla mitalla takaisin. Ja saksalaisella turbovehkeellä se onnistuukin ihan kivati. Syyttelen kaikkia muita paitsi itseäni. Nopeuksia lasketaan vaikka autoilijat tuovat valtiolla 9miljardia ja vajaa miljardi pistetään takaisin teiden ylläpitoon. Teiden kuoppia ei korjata vaan nopeus lasketaan 80km/h -> 60km/h. Oikeus ja kohtuus ei toteudu.
En vain tiedä mikä minuun menee liikenteessä. Olen muuten todella rauhallinen. Liikenteessä jokin vaa sappeni kiehahtamaan totaalisesti. On alkanut vain ihan oikeasti pelottamaan se etten voi hallita liikenteessä tekojani täysin ja että tulen menettämään ajokortin vielä monesti hölmöilyjeni vuoksi. Hyvässä lykyssä menetän vielä työnkin kun en pääse töihin. En nyt todellakaan kaipaa mitään vittuilua syyttelemistä, vaan neuvoja siihen että miten voisin hallita tilanteen liikenteessä. Koska muuten ajan hyvin. Näytän vilkkua ja ryhmityn ja muutenkin ajan autokoulun oppien mukaan, muut huomioon ottaen. Mutta hermo ei vain kestä.
Jokainen työmatkareissu varsinkin ruuhkassa on täyttä hermojen taistoa. Olen henkisesti aivan loppu kun pääsen kotiin stressaavan matkan päätteeksi. Töissä kaikki on hyvin siitä hommat eivät ole kiinni. Jos esim. ruuhkassa joudun pysähtymään samoihin liikennevaloihin kahdesti niin kolmannella kerralla vedän vaikka pientareen kautta ohi jos edessä on vain pari autoa ennen risteystä. En kuitenkaan tee mitään typeriä ohituksia, itseasiassa ohituksissa otan varman päälle. Kiroan ja melskaan hitaasti ajavan perässä. Menen samantien ohi kun tulee suoran pätkä ja ei liikennettä näy. Oma käsitykseni ajosta on se että ajan erittäinkin taitavasti ja varmasti. Silloin kun on tilaa niin antaa palaa, mitä sitä pitää alkaa junnaa siinä edessä. Talvisin ihmiset ajavat ärsyttävän hitaasti. Mitä sitten vaikka se auto menee mutkissa hieman luistossa, se on tietoisesti otettu hallittu tilanne. Se auto on täysin hallinnassa vaikka olisi pienessä luistossa. Ennakoimalla tilanteen voi tarpeen mukaan ajaa autolla kovempaa risteykseen. Kiroan taas alimpaan helvettiin varovaisen kuskin, varsinkin jos sellaisen takia jään seisomaan punavaloihin.
Tiedän että autonkäsittelytaito on minulla huippuluokkaa ja tiedän myös sen ettei se kaikilla ole, varsinkaan naisilla. On tietysti asioita jotka rajoittavat ajamista, esimerkiksi ikä ja sairaudet. Mutta otan tilanteen liikenteessä niin että edellä oleva kiusaa minua ajamalla noin. Siis oman mielipiteeni mukaan ajamalla väärin. Tulee tunne että pitää antaa vähintään samalla mitalla takaisin. Ja saksalaisella turbovehkeellä se onnistuukin ihan kivati. Syyttelen kaikkia muita paitsi itseäni. Nopeuksia lasketaan vaikka autoilijat tuovat valtiolla 9miljardia ja vajaa miljardi pistetään takaisin teiden ylläpitoon. Teiden kuoppia ei korjata vaan nopeus lasketaan 80km/h -> 60km/h. Oikeus ja kohtuus ei toteudu.
En vain tiedä mikä minuun menee liikenteessä. Olen muuten todella rauhallinen. Liikenteessä jokin vaa sappeni kiehahtamaan totaalisesti. On alkanut vain ihan oikeasti pelottamaan se etten voi hallita liikenteessä tekojani täysin ja että tulen menettämään ajokortin vielä monesti hölmöilyjeni vuoksi. Hyvässä lykyssä menetän vielä työnkin kun en pääse töihin. En nyt todellakaan kaipaa mitään vittuilua syyttelemistä, vaan neuvoja siihen että miten voisin hallita tilanteen liikenteessä. Koska muuten ajan hyvin. Näytän vilkkua ja ryhmityn ja muutenkin ajan autokoulun oppien mukaan, muut huomioon ottaen. Mutta hermo ei vain kestä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
> En nyt todellakaan kaipaa mitään vittuilua syyttelemistä, vaan neuvoja siihen että miten voisin hallita tilanteen liikenteessä.
Kokeile helikopteria.
> Olen muuten todella rauhallinen. Liikenteessä jokin vaa sappeni kiehahtamaan totaalisesti. En vain tiedä mikä minuun menee liikenteessä.
Blue1:n mekaanikko sanoi, että kun lentokonetta korjataan, niin ei ole koskaan kiire. Olen kopioinut tuon tieliikenteeseen, ja toimii se sielläkin.
On hienoa, että olet huomannut ongelmasi ja tiedän ettet todellakaan ole ainoa. Autonkäsittelytaitosi on hyvää tasoa, mutta ongelma on se ettet ole yksin liikenteessä. Siis muut haittaavat ajamistasi. Hmm....
Sanoit muutoin olevasi todella rauhallinen persoona. Miten reagoit esimerkiksi pitkään jonoon kaupan kassalla tai kuinka koit armeija aikana odottamisen?
Ongelma tuskin on siinä, että sinulla on oikeasti aina kiire liikenteessä. Ajaessasi sinun täytyy pohtia, kuinka paljon muut hidastelijat haittaavat sinua oikeasti. Kun saat ajo-oikeutesi takaisin, neuvonkin sinua vapaa ajallasi ajamaan, hieman huvi ajelua ilman määränpäätä, niin että pidät huomattavasti normaalia suuremmat turvavälit ja vaikka edessä ajava ajaa alle rajoituksen pysy kaukana takana. Otat vain rennosti, kuuntele hyvää musiikkia ja nauti matkanteosta. Ehkä näin pystyisimme siirtämään tätä ajotyyliä ja rentoa fiilistä myös työmatkoihisi.
Oletko ajanut moottoriradalla? Se voisi olla erinomainen paikka käydä irroittelemassa.
Lanttumaakarille, oot tikittävä aikapommi liikenteessä.