Pohjalainen.fi:
"Vastasiko kansa väärin
lauantai 02.02.2013
Oli melko suuri ja myös myönteinen yllättys, että 61 prosentin enemmistö Pohjanmaan ruotsinkielisten kuntien asukkaista on valmiita harkitsemaan kuntaliitoksia.
Niin kertoi mielipidemittaus, jonka ruotsinkielinen sivistysliitto (Svenska bildningsförbundet) teetti Taloustutkimuksella.
Vielä kyselyn tulostakin suurempi yllätys oli se, millä tarmolla ja raivolla joukko näkyviä ruotsinkielisiä on rientänyt mitätöimään mittauksen tulosta.
Väärin tutkittu, manipuloitu, johdatteleva, harhaanjohtava, niin kutsuttu tutkimus....
Siinä muutamia laatusanoja, joilla naapurilehdessä Vasabladetissa on yritetty vetää lokaan koko mielipidemittaus ja sen tulos.
Onpa sitäkin kummasteltu, kuinka ihmeessä "noin väärä" uutinen on saatettu päästää Vasabladetin palstoille.
Kansako siis vastasi väärin? Vai eikö Taloustutkimus osaa tehdä mielipidemittauksia? Kumpikaan selitys ei vakuuta.
Tutkimuksen annin voi kiteyttää muutamaan ajatukseen. Enemmistö ruotsinkielisistä on valmiita selvittämään ilman ennakkoluuloja kuntaliitoksia ja myös valmiita liitoksiin, jos niistä koituu selvää etua kuten esimerkiksi parempia palveluja, vahvempi kuntatalous tai parempi toimintaympäristö yrityksille.
Tulos on myös hyvää johdatusta asialliseen keskusteluun liitoksista. Tähän saakka keskustelu ei juuri ole päässyt kukkimaan.
Asetelma on ollut vuosia mustavalkoinen kyllä-ei. Keskustelu on ollut siksi koko ajan melko turhaa eikä jatkuessaan johda tästä eteenpäinkään yhtään mihinkään.
Jos tutkimusta luetaan oikein, jumittuneesta tilanteesta voidaan päästä eteenpäin. Toistaiseksi keskustelu on vain turhaan kärjistänyt asetelmia. Tämä tutkimus voi nyt avata keskusteluun uusia näkymiä.
Nyt pitäisi päästä poteroista ylös niin paljon, että voitaisiin ryhtyä yhteistuumin selvittämään, millaisia hyötyjä ja haittoja liitoksista tulisi.
Tutkimuksen mukaan muutosvastarinta ei ole lainkaan niin suurta kuin ehkä on ajateltu.
Joidenkin mielestä taas kuntaliitokset ovat niin huono idea, ettei niitä kannata edes selvittää. Tuollainen asenne on sama kuin sammuttaisi kaikki valot ja vielä varmuuden vuoksi työntäisi päänsä ämpäriin.
Yksi mielenkiintoisimpia havaintoja tutkimustuloksesta on se, että ruotsinkielisillä kansalaisilla näyttää olevan paljon rohkeampi etunoja kohti kuntaliitoksia kuin niillä, pääasiassa ruotsalaisen kansanpuolueen jäsenillä, joita kansa on valinnut edustajikseen esimerkiksi kunnanvaltuustoihin.
Ristiriita on huutava, mutta mitä sille voi tehdä?
Sen johtopäätöksen ainakin voi vetää, että yhteys äänestäjien ja valittujen välillä ei toimi.
Ruotsinkieliset ovat hauskaa väkeä. He eivät kaihda uudistuksia, jos he tietävät, että ne vievät kehitystä eteenpäin. Kuntauudistus näyttää olevan sellainen.
Ainut ehto yleensä on, että heidän kielelliset ja muut etunsa otetaan uudistuksissa huolellisesti huomioon.
Pohjanmaallakin muutosvalmius tuntuu olevan suurta, vaikka liikutaan RKP:n vanhoillisimmilla alueilla.
Matti Peltokangas
Kirjoittaja on Pohjalaisen pääkirjoitustoimittaja
KIRJOITTAJA ON POHJALAISEN PÄÄKIRJOITUSTOIMITTAJA
"Vastasiko kansa väärin
lauantai 02.02.2013
Oli melko suuri ja myös myönteinen yllättys, että 61 prosentin enemmistö Pohjanmaan ruotsinkielisten kuntien asukkaista on valmiita harkitsemaan kuntaliitoksia.
Niin kertoi mielipidemittaus, jonka ruotsinkielinen sivistysliitto (Svenska bildningsförbundet) teetti Taloustutkimuksella.
Vielä kyselyn tulostakin suurempi yllätys oli se, millä tarmolla ja raivolla joukko näkyviä ruotsinkielisiä on rientänyt mitätöimään mittauksen tulosta.
Väärin tutkittu, manipuloitu, johdatteleva, harhaanjohtava, niin kutsuttu tutkimus....
Siinä muutamia laatusanoja, joilla naapurilehdessä Vasabladetissa on yritetty vetää lokaan koko mielipidemittaus ja sen tulos.
Onpa sitäkin kummasteltu, kuinka ihmeessä "noin väärä" uutinen on saatettu päästää Vasabladetin palstoille.
Kansako siis vastasi väärin? Vai eikö Taloustutkimus osaa tehdä mielipidemittauksia? Kumpikaan selitys ei vakuuta.
Tutkimuksen annin voi kiteyttää muutamaan ajatukseen. Enemmistö ruotsinkielisistä on valmiita selvittämään ilman ennakkoluuloja kuntaliitoksia ja myös valmiita liitoksiin, jos niistä koituu selvää etua kuten esimerkiksi parempia palveluja, vahvempi kuntatalous tai parempi toimintaympäristö yrityksille.
Tulos on myös hyvää johdatusta asialliseen keskusteluun liitoksista. Tähän saakka keskustelu ei juuri ole päässyt kukkimaan.
Asetelma on ollut vuosia mustavalkoinen kyllä-ei. Keskustelu on ollut siksi koko ajan melko turhaa eikä jatkuessaan johda tästä eteenpäinkään yhtään mihinkään.
Jos tutkimusta luetaan oikein, jumittuneesta tilanteesta voidaan päästä eteenpäin. Toistaiseksi keskustelu on vain turhaan kärjistänyt asetelmia. Tämä tutkimus voi nyt avata keskusteluun uusia näkymiä.
Nyt pitäisi päästä poteroista ylös niin paljon, että voitaisiin ryhtyä yhteistuumin selvittämään, millaisia hyötyjä ja haittoja liitoksista tulisi.
Tutkimuksen mukaan muutosvastarinta ei ole lainkaan niin suurta kuin ehkä on ajateltu.
Joidenkin mielestä taas kuntaliitokset ovat niin huono idea, ettei niitä kannata edes selvittää. Tuollainen asenne on sama kuin sammuttaisi kaikki valot ja vielä varmuuden vuoksi työntäisi päänsä ämpäriin.
Yksi mielenkiintoisimpia havaintoja tutkimustuloksesta on se, että ruotsinkielisillä kansalaisilla näyttää olevan paljon rohkeampi etunoja kohti kuntaliitoksia kuin niillä, pääasiassa ruotsalaisen kansanpuolueen jäsenillä, joita kansa on valinnut edustajikseen esimerkiksi kunnanvaltuustoihin.
Ristiriita on huutava, mutta mitä sille voi tehdä?
Sen johtopäätöksen ainakin voi vetää, että yhteys äänestäjien ja valittujen välillä ei toimi.
Ruotsinkieliset ovat hauskaa väkeä. He eivät kaihda uudistuksia, jos he tietävät, että ne vievät kehitystä eteenpäin. Kuntauudistus näyttää olevan sellainen.
Ainut ehto yleensä on, että heidän kielelliset ja muut etunsa otetaan uudistuksissa huolellisesti huomioon.
Pohjanmaallakin muutosvalmius tuntuu olevan suurta, vaikka liikutaan RKP:n vanhoillisimmilla alueilla.
Matti Peltokangas
Kirjoittaja on Pohjalaisen pääkirjoitustoimittaja
KIRJOITTAJA ON POHJALAISEN PÄÄKIRJOITUSTOIMITTAJA
Vastaukset 14
Vanhimmat
Tavallisille suruille alueen kehitys on tärkeämpää kuin kieli- ja puoluepolitikointi.
RKP on maalaamassa itseään nurkkaan tässäkin asiassa.
Sama tilanne on taipumattoman pakkoruotsi-kannan kanssa.
.
Muistaakseni tuossa kyselyssä kysyttiin mielipidettä Vaasan ulkopuoliseen kuntaliitokseen johon kuuluisivat siis vain lähes täysin ruotsinkieliset kunnat Mustasaaren johdolla, Vaasa ei siis kuuluisi tähän kuvioon
.
pois pakkoruotsi
Miksi ihmeessä RKP muka vastustaisi sellaista kuntaliitosta?
Joten muistanet väärin...
RKP_n pitään heittää kielitalibanit hittoon puolueestaan. ne pilaavat suomenruotsalaisten maineen ihmisten silmissä..
Rkp:n tutkimukset ovat menneet perseelleen järestään tänä talvena.
Erik Geberin tutkimus lukioista sai myös ruotsinkieliset raivoamaan, mutta siitä syystä, että Geber kirjoitteli 50-luvun rasistiseen tyyliin "vanhoista rikkaista, hienonimisistä kulttuurisuvuista"", joiden lapset hänestä menestyvät lukioissa., verrattun "kulttuurittomiin".
Suomenkielisten keskuudessa löytyy erilaisia mielipiteitä monestakin asioista, jopa kuntaliitosta.
Uskokaa tai älkää, mutta samma på svenska.
Huvittava aloituskirjoitus.
Eli asia on nillä lailla, että Vaasan ympäristökuntien ruotsinkieliset itse asiassa haluavat kuntaliitosselvityksiä, eivätkä vastusta niitä, kuten RKP tekee.
Ja ruotsinkieliset ovat ihan halukkaita, säästösyistä, liittämään järkevästi kuntia yhteen, kunhan vaan sovitaan, että ruotsiksikin saa vielä palveluja ja varsinkin terveydenhoitoa.
Rkp sen sijaan vastustaa kaikkea, ei suostu mihinkään, jarruttaa kaikkea.
Michael Luther etunenässä on suurin kaiken vastustaja ja jarruttaja..
Ja Pohjanmaan maakkunta on enemmän kuin Vaasa
euro konsultoi kuntaliitoksissa, nyt menevät kieliasiat roskakoriin.
Lohja on hieno esimerkki euron voimasta! Lisää samanlaisia järkipäätöksiä.
Hallituksen kuntauudistuksesta ei tule yhtään mitään.
Täh
Lohja on esimerkki järjettömästä verorahojen tuhlauksesta. Täysin keinotekoinen kaksikieliseksi julistautuminen maksaa valtiolle 4-5 milj € vuodessa.
Money for nothing, samaan aikaan karsitaan terveydenhuoltoa, poliisia, armeijaa..