Tämä pätee myös Suomessa:
Ruotsissa yhteiskunnallisia ongelmia on eniten paikkakunnilla, joissa asuu vähän maahanmuuttajia, kertoo tuore selvitys.
Reforminstitutet-tutkimuslaitos tarkasteli Ruotsin kuntien ongelmia suhteessa niiden maahanmuuttajamääriin. Selvityksessä mukailtiin YK:n inhimillisen kehityksen indeksiä ja katsottiin muun muassa ihmisten koulutusta, työllisyyttä ja terveyttä.
Reforminstitutetin johtaja Stefan Fölster kirjoittaa sanomalehti Dagens Nyheterissä, että huonoiten pärjänneissä 20 kunnassa oli Ruotsin keskiarvoa vähemmän maahanmuuttajia. Parhaiten sijoittuneissa 20 kunnassa maahanmuuttajia oli keskiarvoa enemmän.
Fölsterin mukaan Ruotsin poliittinen keskustelu on keskittynyt liikaa maahanmuuton ongelmiin. Huomiota pitäisi kiinnittää enemmän isoihin ja kasvaviin yhteiskunnallisiin ongelmiin sellaisissa kunnissa, joissa maahanmuuttajia on vähän, Fölster kirjoittaa.
STT
Ruotsissa yhteiskunnallisia ongelmia on eniten paikkakunnilla, joissa asuu vähän maahanmuuttajia, kertoo tuore selvitys.
Reforminstitutet-tutkimuslaitos tarkasteli Ruotsin kuntien ongelmia suhteessa niiden maahanmuuttajamääriin. Selvityksessä mukailtiin YK:n inhimillisen kehityksen indeksiä ja katsottiin muun muassa ihmisten koulutusta, työllisyyttä ja terveyttä.
Reforminstitutetin johtaja Stefan Fölster kirjoittaa sanomalehti Dagens Nyheterissä, että huonoiten pärjänneissä 20 kunnassa oli Ruotsin keskiarvoa vähemmän maahanmuuttajia. Parhaiten sijoittuneissa 20 kunnassa maahanmuuttajia oli keskiarvoa enemmän.
Fölsterin mukaan Ruotsin poliittinen keskustelu on keskittynyt liikaa maahanmuuton ongelmiin. Huomiota pitäisi kiinnittää enemmän isoihin ja kasvaviin yhteiskunnallisiin ongelmiin sellaisissa kunnissa, joissa maahanmuuttajia on vähän, Fölster kirjoittaa.
STT
Vastaukset 1
Vanhimmat
Suvaitsevaiston pää-äänenkannattajan, Helsingin Sanomien uusimmassa kuukausiliitteessä oli tällainen juttu:
http://www.hs.fi/kuukausiliite/Numerot ovat kaapanneet vallan/a1305644198914
Johdantokappale sanasta sanaan lainattuna:
"Numerot valehtelevat ja syyllistyvät väärinkäytöksiin. Niillä todistellaan ihan mitä tahansa. Numeroita uskotaan, vaikka ne olisi laskettu väärin."
Toinen poiminta:
"Data-analyytikkona Miettinen huomaa numeromaailmasta jatkuvasti huvittavia esimerkkejä: "Muutama vuosi sitten EU julkaisi laajan ja tavattoman yksityiskohtaisen vertailun siitä, miten maailman maat ottavat uutta tietotekniikkaa käyttöönsä. Mukana olivat lähes kaikki maat, ja ne oli rankattu paremmuusjärjestykseen. Suomi oli sijalla 15. En uskonut hetkeäkään, että Suomen sijoitus voisi olla näin huono. Hankin alkuperäisdatan – sivumennen sanoen, aikamoinen vaiva – ja analysoin sen itse. Syy harhaan selvisi heti."
"EU käytti vertailuun 22:ta indikaattoria. Niistä 21:n kohdalla Suomi pärjäsi hienosti, mutta viimeisen kohdalla sijoituimme jopa pimeimpien Afrikan maiden taakse, ja se romahdutti meidät mitalisijalta sijalle 15. Tämä indikaattori oli puhelinkoppien määrä 1000:tta asukasta kohti."
Tutkimuksen lopputuloksen sokea lainaaminen ei siis auta. Pitäisi selvittää, mitä oikein on tutkittu.
Ja palautetaanpä tässä keskusteluun se, että maahanmuuttaja on eri asia kuin pakolainen. Maahanmuuttaja, kuten monessa yhteydessä on todettu, muttaa toiseen maahan työn perässä, ja hän on todennäköisesti kouluttautunut jo omassa maassaan ja kerännyt työkokemustakin.
Pakolaisen sen sijaan lähtevät vainoa tmv pakoon. Se ei valitettavasti tee heistä mitenkään erityisen ammattitaitoisia taikka liiketaloudellisesti aloitekykyisiä. Maahanmuuttaja ei ole sama asia kun pakolainen. Suurin osa mm. somaleista tulee tänne nimenomaan pakolaisina.
Pakolaisen ja maahanmuuttajan ero havainnollistuu samaisen kuukausiliitteen toisessa artikkelissa:
http://www.hs.fi/kuukausiliite/Promillen kymmenesosa kiinalaisista ratkaisisi Suomen ongelmat/a1305644198991
Kyseinen nuori kiinalainen on nainen ja perussuomalaisen puolueen jäsen. Jutussa on mielenkiintoisia kohtia, kuten tämä:
"Suomessa on jo nyt kaikenlaisia pieniä kiinalaisyrityksiä. Ravintoloita, totta kai, mutta myös kiinalaisiin tuotteisiin erikoistuneita kauppoja, kioskeja ja ainakin yksi tofujuustola, josta tofu jaellaan pakettiautolla asiakkaille."
Maahanmuuttaja ei ole sama asia kun pakolainen! Ja mainitussa tutkimuksessa puhutaan nimenomaan maahanmuuttajista.