Suomessa maksetaan tuottajalle niin huonoa hintaa tuotteista, jotta tuen osuus on kokonaistulosta suurempi kuin muissa maissa. Tämä alhainen tuottajan saama hinta sataa kaupan,jalostuksen ja kuluttajan laariin.
Kun vielä tukimäärätkin ovat ulkomailla suurempia, niin kokonaisuudessa ero kasvaa valtavaksi. Esimerkiksi ranskalainen maanviljelijä saa tilatukea n. 400 euroa hehtaaria kohti ja suomalainen 189,41 euroa/ha.(katsoin tilinauhasta)
"Maatalouden tuotto ei kata edes kustannuksia "- jaahas mistäs se johtuu. Nyt kun ruuan hinta hieman nousee, niin jo on kova poru ahneista maajusseista. Mitähän sitten sanottaisiin, jos kaikki kustannukset todella laitettaisiin ruuan hintaan ? Ja jussille vielä katetta neljän euron tuntipalkan nostamiseksi teollisuuden työntekijän saamaan 16:een euroon.
Kun vielä tukimäärätkin ovat ulkomailla suurempia, niin kokonaisuudessa ero kasvaa valtavaksi. Esimerkiksi ranskalainen maanviljelijä saa tilatukea n. 400 euroa hehtaaria kohti ja suomalainen 189,41 euroa/ha.(katsoin tilinauhasta)
"Maatalouden tuotto ei kata edes kustannuksia "- jaahas mistäs se johtuu. Nyt kun ruuan hinta hieman nousee, niin jo on kova poru ahneista maajusseista. Mitähän sitten sanottaisiin, jos kaikki kustannukset todella laitettaisiin ruuan hintaan ? Ja jussille vielä katetta neljän euron tuntipalkan nostamiseksi teollisuuden työntekijän saamaan 16:een euroon.
Vastaukset 50
Vanhimmat
Suomalaistiloilla...
Lähde: Maaseudun Tulevaisuus 21.11.2012
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/suomalaistilojen-tulot-eu-n-häntäpäässä-tuesta-huolimatta-1.28430
" Kansalliset tuet mukaan luettuna maataloustuki oli Suomessa vuonna 2009 reilut 900 euroa peltohehtaaria kohti. Isommista maatalousalueista ainoastaan Kreikassa tuet ovat samalla tasolla. Kreikassa tuki on lähes kokonaan EU:n maksamaa, kun Suomessa yli puolet tuista on kansallisia.
EU:n korkeinta maataloustukea maksetaan Espanjan Kanariansaarilla ja pienintä Itä-Euroopan uusissa jäsenmaissa sekä Espanjan ja Portugalin eteläosassa."
Meillä siis tuet 900 euroa per hehtaari!!!
Näissä täällä usein tukirohmuiksi väitetyissä Ranskassa ja Saksassa 300-500 euroa per hehtaari, samoin Tanskassa ja Ruotsissa.
Meillä on siis vähintään kaksinkertaiset tuet tukirohmuiksi väitettyihin nähden!!!
Ja lähde tosiaan aina luotettavaksi tunnettu Maaseudun Tulevaisuus...
Tilaa kohti laskettuna..
1 Denmark €19 239
2 Luxembourg €16 151
3 Greece €14 473
4 Germany €13 032
5 United Kingdom €12 267
6 Ireland €9 043
7 Belgium €9 042
8 Sweden €8 802
9 Netherlands €8 034
10 Finland €7 077
Maatakohti laskettuna..
1 France €10 092 million
2 Spain €6 681 million
3 Germany €6 567 million
4 Italy €5 486 million
5 United Kingdom €4 308 million
6 Greece €3 071 million
7 Poland €2 142 million
8 Ireland €1 736 million
9 Austria €1 275 million
10 Netherlands €1 220 million
11 Denmark €1 165 million
12 Belgium €956 million
13 Portugal €951 million
14 Sweden €925 million
15 Hungary €841 million
16 Finland €818 million
Tilastosi on useaan otteeseen todettu puhtaaksi humpuukiksi. Siitä puuttuvat kokonaan Suomen suurin tukierä eli kansallinen maatalosutuki.
On kummallistra, että te keput lähdette aina valehtelun tiellä, kun tulee vaikeita asioita eteen. Valehtelu ja siitä kiinni jääminen toimivat teitä itseänne vastaan. Teitä ei uskota missään ja Kepu pettää aina -fraasit saavat vain lisävahvistusta.
Niin tuossa on EU:n maksamat tuet, siihen päälle vielä kansilliset tuet niin mennään lähemmäksi 5 MILJARDIA!
Kukas muuten omistaa valion?? aattelin vaan kun se maksaa niin huonoa tuottaja hintaa....
Vuonna 2008 Suomi sai € 833 miljoonaa EU: n maataloustukiin eli noin € 12254 maatilaa kohti.
Vuonna 2008 Ranska sai € 9940 miljoonaa EU: n maataloustukiin eli noin € 18862 maatilaa kohti.
Vuonna 2008 Tanska sai € 1169 miljoonaa EU: n maataloustukiin eli noin € 25968 maatilaa kohti.
Vuonna 2008 Saksa sai € 6580 miljoonaa EU: n maataloustukiin eli noin € 17735 maatilaa kohti.
Suomessa on tilojen keskipinta-ala nyt noin 40 ha. EU:n keskiarvo on noin 20. Tehokkaassa Hollannissa samoin noin 20, Saksassa, Tanskassa ja Ranskassa noin 40- 45- 50. Berlusconimaassa noin 7 ha!!!”
maksetaan kaikkialla EU:n alueella, niistä vain ei ole vertailukelpoista aineistoa, Suomen kansallinen tuki on 0,55 miljardia..
Tukien suuruus
Maataloustuet ovat Suomessa 4 miljardia euroa vuodessa, kun välilliset tuet kuten tullimuurilla korotettu hintataso huomioidaan[13]. Pelkät suorat tuet EU:lta ja veronmaksajilta maanviljelylle olivat 1,9 miljardilla euroa vuonna 2007 – toiseksi eniten EU:ssa bruttokansantuotteeseen suhteutettuna[14]. Vuonna 2003 suorat maataloustuet olivat 1,7 miljardia euroa.
Toisin kuin useimmissa EU-maissa, Suomen maataloustuista valtaosa (60%) on ns. kansallista tukea ja 40% EU-tukea.[15].
Suomi maksaa Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan lisäksi lisätukia omasta budjetistaan. Vuosina 2008–2013 eteläisessä Suomessa maksetaan väliaikaista tukea 194–190 miljoonaa euroa vuodessa, josta tuotantoon sidottua EU:n komission myöntämää niin sanottua 141-tukea 130 miljoonaa euroa. Pohjois-Suomessa Pori-Tampere-Imatra-linjan pohjoispuolella maksetaan pysyvää pohjoista kansallista tukea vajaat 330 miljoonaa euroa vuodessa.[16]
OECD:n mukaan Suomi tuhlaa liian paljon rahaa maatalouden tukemiseen[17]. Suomen kansalliset tuet ovat herättäneet närää naapurimaissa Ruotsissa ja Tanskassa[18].
Siinä tapauksessa, että EU:n komission aie leikata EU:n maataloustukia toteutuu, maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan mukaan leikkaukset on korvattava Suomen valtion budjetista[19]. MTK:n puheenjohtaja Juha Marttilan kanta on samansuuntainen[20].
Julkisuus
Tietoja tuesta julkistetaan ainoastaan hyvin rajoitetusti[21]. Tietoja saadakseen on tehtävä yksilöityjä tiedonluovutuspyyntöjä Maaseutuvirastolle[1]. Pyynnöstä huolimatta tieto voi jäädä saamatta[1]. Maatalousministeri Juha Korkeaoja (kesk) perusteli Vanhasen ykköshallituksen salailulinjaa ihmisten tirkistelynhalun hillitsemisellä[22].
Vuonna 2007 EU-komissio, julkisuuden paineen alaisena, käynnisti hankkeen, jossa luotaisiin unioninlaajuinen nettirekisteri tuen saajista. Maatalouskomissaari Mariann Fischer Boel perusteli hanketta sanomalla, että veronmaksajilla täytyy tuen maksajina olla oikeus tietää, ketkä tukia saavat. Suomi jarrutteli Brysselin pyrkimystä, mutta EU:n avoimuuslinjaus hyväksyttiin, ja Suomen oli uudistettava sääntöjään. Maa- ja metsätalousministeriö kuitenkin valmisteli esityksen, jonka mukaan verkkorekisteriin listataan vain EU-tukea saavat maatilat. Tämä esitys hyväksyttiin, ja kansallisen tuen saajat siis pysyvät edelleenkin verkkorekisterin ulkopuolella.[22] Maaseutuviraston mukaan kansallisten tukien julkaiseminen Internetissä ei ole mahdollista, koska se olisi vastoin Suomen perustuslain mukaista yksityisyyden suojaa ja henkilötietolakia[23].
Keväällä 2005 toimittaja Olli Ainola pyysi nähdäkseen rekisteriä tuensaajista, mutta Maatalousministeriö ei suostunut pyyntöön[22]. Joulukuussa 2006 YLEn Uutiset yhdessä MOT-toimituksen kanssa selvittivät Suomen 100 suurinta maataloustuen saajaa sekä suurimmat tuen saajat kunnittain vuonna 2004
Maataloustuki on 1,9 miljardia, josta EU maksaa n 1 miljardia, KOKO SUMMA MENEE LYHENTÄMÄTTÖMÄNÄ KULUTTAJAN TASKUUN HALPANA RUOKANA, ja maksetaan sitä muuallakin,,
Tilaa kohti laskettuna..
1 Denmark €19 239
2 Luxembourg €16 151
3 Greece €14 473
4 Germany €13 032
5 United Kingdom €12 267
6 Ireland €9 043
7 Belgium €9 042
8 Sweden €8 802
9 Netherlands €8 034
10 Finland €7 077
Maatakohti laskettuna..
1 France €10 092 million
2 Spain €6 681 million
3 Germany €6 567 million
4 Italy €5 486 million
5 United Kingdom €4 308 million
6 Greece €3 071 million
7 Poland €2 142 million
8 Ireland €1 736 million
9 Austria €1 275 million
10 Netherlands €1 220 million
11 Denmark €1 165 million
12 Belgium €956 million
13 Portugal €951 million
14 Sweden €925 million
15 Hungary €841 million
16 Finland €818 million
Eniten maatalouttaan tukivat viime vuonna eri mittareilla mitattuna Sveitsi, Norja ja Japani. Niiden henkeä kohti laskettu maatalouden kokonaistuki oli 786 ecua, 573 ecua ja 402 ecua.
Euroopan unionin kansalaiset tukivat maataloutta 341 eculla. Jokainen Yhdysvaltain kansalainen maksoi maataloudelle viime vuonna tukea 325 ecua.
"Maataloustuki on 1,9 miljardia, josta EU maksaa n 1 miljardia,"
Tuki on noin 1,9 miljardia josta EU maksaa n 0,8 miljardia. Se tietysti maatiloilla kun totuttu isoihin rahoihin niin tuollainen 20% ja 200 miljoonan euron heitto tunnu missään. Meillä tuet maksavilla veronmaksajilla se kyllä tuntuu lompakossa...
Maataloustuki on tuottavaa rahaa, ruokaa tulee joka sentillä, toisin kuin esim työttömyyden hoito 4 miljardia kankkulan kaivoon..
Lähdet tutkailemaan asiaan aivan väärästä päästä. Eivät muut yrittäjät moralisoi sitä, etteivät heideän tehoton ja kannattamaton toimintansa on muiden vika. On muka kaupuan ja kuluttajien vika, kun he eivät suostu maksmaan hyödykkeistä suurempaa hintaa markkinoilla. Markkinahinnat määrätyvät markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella. Jokainen normaali yrittäjä tutkailee markkinatilannetta ja tekee laskelmat kannattaako hänen lähteä leikkiin mukaan. Ei siinä kitistä veronmaksajia apuun.
Suomessahan maataloustuotantoa ohjaavat maataloustuet, eivät se mitä markkinoilla kysytään ja millä hinnalla. Kaikkein idioottimaisin sovellus tukien ohjausmekanismista on Suomen ns. Pohjoinen maataloustuki. Suomessa kannustetaan harjoittamaan maataloutta kaikkein huonoimmissa kasvuolosuhteissa. Tukipoliitikalla annetaan jo heti kättelyssä kilpailuetua muille. Onko sitten ihme, että tehottomasta tuotannosta maksetaan huono hinta. Pitkän talven vuoksi Suomen maatalous on lisäksi kovasti osa-aikaista. Meillä muiden kuin karjanpitäjien pitäisi mieltää maatalous vain osa-aikapuuhaksi. Talvikautena leipä pitää saada jostain muusta.
maataloudesta on ymmärrettävää, yhteiskunta on estänyt vapaan markkinatalouden maataloudesta, reunaehdoillaan se varmistaa halvan ja varman ruokahuollon itselleen ei tässä muusta ole kysymys..
Kilpailuetua ????????????????
Vuonna 2008 Suomi sai € 833 miljoonaa EU: n maataloustukiin eli noin € 12254 maatilaa kohti.
Vuonna 2008 Ranska sai € 9940 miljoonaa EU: n maataloustukiin eli noin € 18862 maatilaa kohti.
Vuonna 2008 Tanska sai € 1169 miljoonaa EU: n maataloustukiin eli noin € 25968 maatilaa kohti.
Vuonna 2008 Saksa sai € 6580 miljoonaa EU: n maataloustukiin eli noin € 17735 maatilaa kohti.
Suomessa on tilojen keskipinta-ala nyt noin 40 ha. EU:n keskiarvo on noin 20. Tehokkaassa Hollannissa samoin noin 20, Saksassa, Tanskassa ja Ranskassa noin 40- 45- 50. Berlusconimaassa noin 7 ha!!!”
Älkää verratko pelkkää maataloustukea! Siihen pitää päälle huomioida Suomessa maksettavat sadat erinlaiset tuet; metsänhoitotuet, investointituet jne jne jne...
Kuinka moni tavallinen suomalais perhe saa rakennustukea omakotitalolle??
EI kukaan tavallinen, mutta jyväjemmarit saavat!!
Maataloustuki ei rasita veronmaksajaa, maataloustuki on 1.9 miljardia josta EU maksaa karkeasti puolet. Maataloudenharjoittajat maksavat veroja ja veroluonteisia maksuja 1.5 miljardia. joten plussaa veronmaksajalle 0.5 miljardia on huomattava että maataloustuki alentaa kuluttajan ruokalaskua suoraa tuon 1,9 miljaria ja kun nuo lasketaan yhteen veronmaksaja on plussalla 2.4 miljardia. Viljelijät, hyvä sijoitus kuluttajalle.
Kepukutoista matematiikkaa. Luuletko, että yhtälösi menevät täällä läpi? Nyt ei kuitenkaan olla kepulaisten tupaillassa.
Sinun mielestäsi veronmaksajat pääsevät plussalle siitä, että he maksavat 1,9 euroa maataloustukea vuodessa (nykyään tuo luku on kylläkin jo 2,1 miljardia). Eli ykskaks meno vaihtuukin saamiseksi, vero veronpalautukseksi. Tuolla kaavalla kaikki maksamamme verot voidaan kokea tuloksi. Kohta ei tarvitse käydä kenenkään enää työssä, kun voi elää pelkillä verojen maksuillaan.
Turhaan myös jussikansa valittaa tulotasoon, jos väitteesi heidän veronmaksukyvystään pitää paikkansa. Noiden suurten verojen maksamisen edellytyksenä on se, että pitää olla isot tulot, mistä maksaa. Muiden väitteet ökyisäännydestä tulevat siis kerralla todennetuiksi, jos sinun laskelmiisi on uskominen. Onneksi niitä ei kukaan tolkullinen ihminen usko.
mennä tai osoita luvut virheellisiksi, maataloustuen voi tarkistaa valtion burjetista ja maksetut verot vaikka veronmaksajien nettisivuilta. Ruuan hinnan alennus oli yksi keskeinen argumentti kun äänestettiin tukitalous voimaan, muistisi taitaa olla hiukan valikoiva..
Tuossa edellisessä on niin paljon virheitä että on vaikea niitä eritellä mutta yritetään nyt.
"maataloustuki on 1.9 miljardia josta EU maksaa karkeasti puolet. "
Oikeampi olisi sanoa että EU maksaa karkeasti kolmanneksen. Nimittäin EU maksaa 40% ja 40-33=7 kun taas 50-40=10 eli kolmannes on matemaattisesti lähempänä kuin puoli. Oikeampi olisi siis sanoa että "EU maksaa karkeasti kolmanneksen".
"Maataloudenharjoittajat maksavat veroja ja veroluonteisia maksuja 1.5 miljardia. joten plussaa veronmaksajalle 0.5 miljardia"
Tämä sinällään ei ole virhe mutta tässä annetaan ymmärtää jotain muuta kuin on todellisuus. Tämä yrittää kertoa että maataloudesta tulisi noin paljon verotuloja. Koska maataloustulo eli karkeasti verotettava tulo on noin 0,7 miljardia niin siitä ei voi maksaa veroja 1,5 miljardia. Miten tämä on mahdollista??? No siten että verottaja tilastoi kaikkien niiden perhekuntien kaikkien henkilöiden tulot maatalouden harjoittajien tuloiksi jotka palauttavat 2-verolomakkeen. Näin esimerkiksi opettajavaimon tai lääkärivaimon kaikki palkkatulot tilastoidaan maatalouden harjoittajien tuloksi. Luvut sinällään ovat oikein, tässä vain annetaan ymmärtää että nuo verotulot tulisivat maataloudesta kun ne todellisuudessa tulevat suurimmaksi osaksi palkoista. Se kun huomioidaan niin sen sijasta että plussaa 0,5 miljardia niin laskutoimitus onkin 0,2 miljardia (verot 0,7 miljardista) - 1,1 miljardia (itse rahoitetut tuet) = -0,9 miljardia eli raa'asti miinuksella.
"on huomattava että maataloustuki alentaa kuluttajan ruokalaskua suoraa tuon 1,9 miljaria"
Tässähän ei ole mitään totta. Nyt maataloustuotteiden arvo on noin 2,3 miljardia. Meillä maksetaan tukia 1,9 miljardia että saadaan 2,3 miljardin arvoiset tuotteet. Meillä tilojen liikevaihdosta 45% on tukia ja vain 55% tulee tuotteista. Vastaavasti vaikkapa Tanskassa liikevaihdosta 10% on tukia ja 90% tulee markkinoilta eli maksetaan tukia 0,23 miljardia että saadaan 2,3 miljardin arvoiset tuotteet. Tuki ei todellakaan alenna suoraan ruokalaskua, se mahdollistaa sen että täällä voidaan tuottaa suurilla kustannuksilla. Täällä tuki on suunnattu siihen että ruokaa voidaan tuottaa pohjoisessa mahdollisimman kallillla kustannuksilla ja suurilla tuilla.
http://www.soininvaara.fi/2009/11/28/maatalouden-siirto-pohjoiseen-on-virhe/
Tarkistaa voi... Luku on varmaan oikein. Pitää vaan ymmärtää miten verottaja tilastoi, keiden tulot ja verot lasketaan luokkaan "maatalouden harjoittajat"...
Sen kun ymmärtää (selitetty alla) niin lukukin muuttuu suurinpiirtein järkeväksi / ymmärrettäväksi.
Lukusi ovat virheellisiä. Vain maatalousmäärän on sinne päin. Verojen osalta sinulle on täällä jo aiemmin kerrottu se, että maatalouden veroiksi tuloverotilastoissa lasketaan esim. opettajaemännän palkka ja kaikki maatalouden sivutulot sekä pääomatulot. Oikea tapa on laskea veron osuus verotettavasta maataloustulosta. Kun MTK koko ajan kitisee, että maataloustuloksi jää vain roposia, niin on täysin selvää, ettei siitä voi silloin riittää verojen maksuun.
Logiikkasi on muutenkin täysin järjetöntä. Jos jussit saisivat kaiken tulonsa tukiaisten muodossa, sinä ilakoisit täällä, että he maksavat tuloistaan veroja. Se on yhtä vakuuttavaa kuin kansaneläkkeestä tai toimeentulotuesta maksettu vero.
Ruuan hinnan alennus ei ollut syy-yhteydessä tukitalouteen. Tukitalouden avulla haluttiin vain taata maataloustuottajille riittävä toimeentulo. Ruuan hinta olisi alentunut ilman tätäkin, kun rajasuoja lopetettiin. Tuottajille haluttiin kompensoida se tulonmenetys, mikä siirtymisestä markkinaehtoiseen talouteen heille aiheutti. Kyse on siis ihan puhtaasti sosialistisesta toimenpiteestä. Jos haluttaisiin alentaa ruuan kokonaishintaa, koko EU-alueella pitäisi luopua tukiaisista. Sitten meillä olisi toivoa hintojen alentumisesta. Jopa tällaisessa tukimaataloudessa esiintyy aika ajoin ilmiöitä, joista kepulaiset nostavat suuren haloon. Tällaisia ovat olleet halvemman virolaisen maidon tuonti, halvempien perunoiden ostaminen Puolasta suomalaiseen kouluruokailuun ja se, ettei Matti Vanhanen sattunut saamaa mielimaitoaan S-Marketista. Jos meidän ruokahuoltoamme olisi ulkoistettu enemmän Baltian maille ja Puolalle, söisimme täällä monen tuotteen osalta paljon halvempaa ruokaa kuin nyt.
maataloussektorilla pyörii n 27 miljardin rahavirrat ja veroa kerätään joka vaiheessa, ruuan hinnassa on mm 10 miljardia veroja valtion kassaan !
maataloussektorilla pyörii n 27 miljardin rahavirrat ja veroa kerätään joka vaiheessa, ruuan hinnassa on mm 10 miljardia veroja valtion kassaan !
maataloussektorilla pyörii n 27 miljardin rahavirrat ja veroa kerätään joka vaiheessa, ruuan hinnassa on mm 10 miljardia veroja valtion kassaan !
Ja maatilatko tuon 10 miljardia maksavat? No ei todellakaan...
Jos tarkoitat arvonlisäveroa niin sen maksavat täysimääräisesti kuluttajat. Ja veroa kertyisi suurinpiirtein sama määrä vaikka kauppojen hyllyillä olisi 100% tuontiruokaa.
Ja jos tarkoitat ketjun muiden kuljetus jalostus kauppa jne maksamia veroja ja työntekijöiden maksamia veroja niin niitäkin kertyisi varmaan 70-80% nykyisestä vaikka kaikki ruoka olisi tuontiruokaa.
Mutta että ovatko nuo 10 miljardin verot KOTIMAISEN maatalouden ansiota? Eivät todellakaan... Lisäksi rohkenen hiukan epäillä tuota summaa, löytyisikö erittely mistä tuo 10 miljardia tulee?
ennen kuin tulet munaamaan palstalle itsesi !
Eivät nämä pyöri millään maatalousektorilla vaan kyse on siitä, että syöminen ja juominen ovat sinällään merkittävä taloudellinen kokonaisuus. Eivät syöminen ja juominen suinkaan lopu, vaikka meillä oman maatalouden merkitys vähenisi puoleen. Tällaisia suuri rahavirtoja voi nähdä esim. polttoaineiden kohdalla ja siinä esim. fossiilisten polltoaineiden osalta kotimaisuusaste on aina ollut vähäinen. Meillä kun ei ole maaperässä hiiltä eikä öljyä. Tästä huolimatta suomalainenkin autokanta ja liikennesuoritteet ovat joka vuosi kasvaneet ja tähän liittyvästä rahavirrasta osa jää Suomeen. Olisi ollut sulaa hulluutta rakentaa autolla ajamisen jatkuvuutta kotimaisen polttoainetuotannon varaan. Ajaisimme silloin maanteillä niillä Sipilän häkäpöntöillä kolmeakymmpiä körötellen. Se etu siitä olisi, ettei tiellä paljon ruuhkia olisi, siis niillä pölyisillä sorateillä, jos öljyä ei olisi tuotu.
"Tilastokeskuksen (v. 2005) mukaan Suomen kansan kokonaisruokalasku oli 17,1 miljardia euroa jakaantuen eri osapuolille siten, että maataloustuottajat saivat maataloustulona 0, 9 mrd euroa, valtio rahastaa ruuan alv- ja alkoholiverona 4 mrd, tuontielintarvikkeiden osuus noin 2 mrd ja ruokaketjun muille osapuolille kuluu runsas 10 mrd euroa. Valtio ja muut kotimaiset osapuolet ottavat ruokaketjusta siis 83 prosenttia. Elintarvikkeiden perustuottaja, viljelijä saa työpanokselleen ja yritykseensä sijoittamalleen omalle pääomalleen yhteensä vain 5 prosentin siivun.
Valtion tuella on ruokalaskua kevennetty runsaalla miljardilla eli 6 prosentin verran. Ovatko nämä kaksi faktaa, 5% maataloustuloon ja 6 % verorasitusta valtiolle liian suuri hinta kansallisesta elintarvikkeiden riittävyys- ja laatuturvasta?
Viljelijä saa elintarvikeketjun rahavirroista vajaan miljardin. Elintarvikeketjun muut kotimaiset osapuolet lohkaisevat 14 miljardia. Tuontielintarvikkeiden ostoon kuluu vain runsas kaksi miljardia. Elintarvikeomavaraisuutemme on harkitusti pidetty varsin korkeana. Eero Heinäluoma yritti pari vuotta sitten syyttää "välikäsiä" elintarvikkeidemme korkeista hinnoista. Lopetti arvostelun lyhyeen kun huomasi, että suurin osa välikäsistä on SAK:n jäseniä. Ruokalaskun summa, 17 miljardiakin löytyy myös MTT:n vuosijulkaisusta. Siellä on myös numerot elintarviketalouden rahavirroista, vienti ja tuonti mukaan lukien Rahavirrat olivat v. 2005 yhteensä 20,5 miljardia euroa. Tässä huoltovarmuuden lisäksi toinen syy, miksi maataloutemme alasajoa esittäneet kansantalousteoreetikot eivät ole saaneet kannatusta."
Näyttää pahasti siltä, että jos tässä munaa itsensä, se olet sinä. Edellisen kirjoittaja on hyvin täsmällisesti ja selväsanaisesti oikonut valheellisia väitteitäsi. Sen sijaan, että alat herjaamaan oikean tiedon tuojaa, yrittäisit edes argumentoida vastaan jollakin järkevällä ja tietoon perustuvalla faktalla. Nyt jää pakostakin se kuva, että sellaiseen totaalisen kykenemätön ja pelkkä puoskarointiin rinnastusva agitaattori.
Mitä tässä sanotaan ?
"maataloussektorilla pyörii n 27 miljardin rahavirrat ja veroa kerätään joka vaiheessa, ruuan hinnassa on mm 10 miljardia veroja valtion kassaan !"
"Ovatko nämä kaksi faktaa, 5% maataloustuloon ja 6 % verorasitusta valtiolle liian suuri hinta kansallisesta elintarvikkeiden riittävyys- ja laatuturvasta?"
Riittävyysturvasta??? Mistä riittävyysturvasta??? Eihän nuo tuet riittäneet edes turvaamaan kotimaista voita kauppoihin jouluna 2011??? Vai lisääkö tukia pitäisi??? Häh???
Maataloussektorilla pyörii noin 4,5 miljardin rahavirrat. Loppu elintarvikeketjusta on sitten muiden osapuolten tuottamaa arvonlisää.
Ja noin tietävänä henkilönä niin eritteleppä tuo 10 miljardia, mistä osista koostuu ja paljonko kukin osa on.
Mikä ihmeen huoltovarmuus? Mikä riittävyysturva? Mikä laatuturva?
Maataloutemme tukeminen aiheuttaa yhteiskunnalle sekä välittömiä että välillisiä kustannuksia. Pelkäänpä, että välilliset kustannukset ovat vielä suurempia kuin välittömät. Välittömät kustannukset syntyvät maatalouden tukemisesta (maataloustuet, lomituksen maksaminen, eläkkeiden maksuosuus). Näihin menee vuositasolla 3 miljardia euroa veronmaksajien varoja. Sen ohella maksamme vielä puoli miljardia euroa muiden EU-maiden (nettosaajien kuten Puolan ja Kreikan) maatalouden tukemiseen. Välillisiä kustannuksia syntyy maatalouden edellyttämän infrastruktuurin ylläpitämisestä. Tämä on Suomessa erityisen suuri kuluerä sen vuoksi, että tukijärjestelmä kannustaa maatalouden harjoittamiseen erityisesti harvaan asutuilla alueilla pohjoisessa Suomessa. Yhteiskunta panostaa siis tähän mainostamaasi riittävyys- ja laatuvarmuuteen avokätisyydellä.
Jos tällaista panostusta ei olisi, loppuisiko ja vähenisikö meiltä ruoka ja heikkenisikö ruuan laatu? Tällainen väite perustuu ajatukseen, ettemme saisi tuotua ruokaa muualta korvaamaan sitä vajetta, minkä mahdollisesti oma tuotannon vähentyminen aiheuttaisi. Mihin mahtaa perustua oletus siitä, että näin tapahtuisi.
Entä sitten se laatuturva? Tässäkin lienee taustalla oletus siitä, että muualla kuin Suomessa tuotettu ruoka olisi laadutonta. Jos näin tosiaan on, suomalaisen ruuan luulisi menevän kuin kuumille kiville toisiin maihiin eli siitä tulisi laatutietoisten hittituote ympäri maailmaa. En ole havainnut tällaista kehitystä.
Suomessa on vähän väkeä ja paljon peltopinta-alaa. Meillä toisin kuin useimmilla muilla valtioilla olisi mahdollisuus erottautua ainakin yhdellä tavalla. En tiedä parantaisiko se laatua mutta luultavasti se vähentäisi ainakin maatalouden aiheuttamia ympäristöongelmia. Viime mainittun seikan ovatkin ottaneet perusteluksi viljelijät itse eli ne niin sanotut luomutuottajat. Jo yksin ympäristösyistä meillä voisi olla järkevä tuottaa pelkästään luomua. Tälle voisi löytyä vientimarkkinoitakin eli silloin voisimme kilpailla laadulla, ympäristöystävällisyydellä sekä mielikuvalla lisäaineettomasta ruuasta, kun osa ihmisistä pelkää lähes vainoharhaisesti kaikkia lisäaineita, vaikkei niistä mitään haittaa terveydelle olisikaan.
Jos voimme jatkaa syömistä ja juomista normaaliakoina riippumatta oman tuotantomme volyymista niin kuin minä uskon, jäljelle jäisi vain kriisiaikojen huoltovarmuuden turvaaminen. Se on tärkeä turvata, mutta maatalous pitää silloin mitoittaa sitä silmällä pitäen. Osaamisen pitää silloin olla useissa käsissä eli tilakoon kasvattaminen ja tehomaatalous eivät tule kyseeseen. Luomutuotanto ja pinetilavaltaisuus ovat silloin lähtökohtana. Hevostaloutta kannattaa myös suosia sitä silmälle pitäen. Tyttöjen hevosharrastuksia ja Hippoksen suomenhevosraveja tulisi suosia. Näistä suomenhevosista tulisi kilpailu-uran jälkeisinä vuosina hyviä työkoneita kriisiaikojemme pelloille. Löpö kun tuppaa aina loppumaan lannoitteiden ohella ensimmäisenä. Eli huoltovarmuutta ei nykymuotoista maataloutta ei oikein kannata yhdistää, koska sillä ei huoltovarmuuttamme voida turvata.
voita tuotetaan kolminkertainen määrä kulutukseen verrattuna.
noista kaikista turvista ja joudut maksamaan niistä tavalla tai toisella. Tulisihan siitä iso säästö jos viljelijä ei saisi lomia tai sille ei maksettaisi palkkaa, kai nyt itsekin tajuat puheittesi hulluuden.
"Miksi suomalaisen maataloustuotteen hintaa saa verrata maailman halvimpiin maataloustuotteisiin ja sanoa ,että erotus on kaikki tukea maataloudelle. Mutta suomalaisten palkkoja ei saa verrata kiinalaisten eikä edes virolaisten palkkoihin puhumattakaan ,että erotus olisi jotain tukea suomalaiselle duunarille. Moderni tehdashan voi olla jopa Kiinassa joten tuottavuuteen ei kannata vedota."
alkaa lapion pistosta ja loppuu kun ruuan syöjän suu sulkeutuu lusikan jälkeen..
Riittävyys???
Vai jäit ilman voita jouluna. Voi kauhia paikka!
Sen siitä saa kun kaupunkilaistollot innostuvat karppaamaan ja alkavat yllättäen ostaamaan enemmän voita, että saisivat liikaa ahmitut läskinsä pois.
Mites sitä ilman noita tulisi toimeen... Ja autot ja kelkat ja muut hommaisi... Sillä kuuluisalla 4 euron tuntipalkalla...
Kuluttajat velkaa 10 miljardia euroa tuottajille. työn teettäminen 4.5 euron tuntipalkalla lisää velkaa joka vuosi noin miljardilla eikä tuohon ole vielä laskettu korkoja, maksulla alkaa olla kiire.
Jussit eivät ole missään työsuhteessa kuluttajiin, vaikka sikäli olet kyllä oikeassa, että maataloussysteemimme osittain muistuttaa kolhoositaloutta. Ihan puhdas kolhoositalous olisikin parempi kuin tämä nykyinen. Silloin maajussist saisivat varmasti ainakin minimipalkan, kun he olisivat työsuhteessa valtioon. Nythän he maksavat itse itselleen palkkansa. Pankoot siis rästinsä perittäviksi itseltään. Yrittäjiähän he ainakin juhlapuheissa väittävät olevansa.
Neuvostoliitto kaatui maatalouteen, valtavista panostuksista huolimatta. Mistä ihmeestä on tullut ajatus että viljelijää pitää riistää, onko kysessä vain puhdas hävittömyys, vai iänikuinen kauna siitä kun talonpojat esti toveriyhteiskunnan teon ?
Ei viljelijää kukaan halua riistää. Kyse on vaan siitä, että markkinataloudessa pitää sitten toimia sen ehdoilla. Ei voida lähteä siitä, että voitot kotiutetaan ja tappiot sosialisoidaan. Maatalousyrittäjyyshän rakentuu tälle ajatukselle. Tappiot on sosialisoitu jo valmiiksi veronmaksajien maksamiin tukiin saakka. Ennen EU-aikaa tappioden sosialisoinnissa oli enemmän jälkipyykkiä kuin ennakointia. Silloin korvauksia maksettiin sekä kadosta että liian suuresta sadosta.
Kolhoosi olisi sikäli parempi, että se olisi sitten rehellisesti sosialistinen talous. Siinä sekä voitot että tappiot sosialisoitaisiin. Itse pidän kyllä parempana aitoa markkinatalousyritystä ja pahimpana näiden välimaastoon jäävään eli nykyistä systeemiä, mikä perustuu tappioden sosialisoinnin ajatukselle.
vauhdissa, yhteiskunta on reunaehdoillaan estänyt markkinatalouden maataloudessa, omaksi edukseen. Millä mekasnismilla tappiot on sosialisoitu, tappiot maksaa viljelijä omasta selkänahastaan tyytymällä 4,5 euron tuntipalkkaan ja kiitetäänkö siitä, paskaa nakataan niskaan kaikenlaisten törkyturpien taholta !
Tappiot on sosialisoitu sillä, että veronmaksajat osallistuvat vuosittain noin 2,5 miljardin (sisältää maataloustuet ja lomituksen) suoralla panostukselle yrittämisestä aiheutuvien menojen kattamiseen.
Yhteiskunta ei kaiketi ole asettanut maatalousyrittämiselle mitään kohtuuttomia reunaehtoja, sellaisia, joita ei olisi asetettu muullekin yritystoiminnalle. Mitkä ovat sellaisia reunaehtoja, jotka estävät maatalouden harjoittamisen markkinaehtoisena yritystoimintana? Yhteiskunta on kyllä vääristänyt kilpailua suosimalla pohjoisessa sijaitsevaa yrittäjyyttä etelän kustannuksella.
Se että viljelijä kokee saamansa korvauksen liian alhaiseksi, johtuu ensisijassa siitä, että maamme ei tarjoa otollisia olosuhteita maatalousyrittämiselle. Markkinataloudessa valikoidutaankin sellaiseen yritystoimintaan, missä katteet ovat parempia. Se kuuluu jo markkinatalouden luonteeseen. Yrittäjän kohdalla ei voi edes puhua mistään tuntipalkasta, koska yrittäjällä ei ole samalla tavalla säännöölistä työaikaa kuin palkansaajilla. Kolhoosisysteemissä palkka tuplaantuisi heti, joten jos korvaus on noin alhainen kuin kerrot, eikö silloin kannattaisi siirtyä paremman elämän viljelijälle takaavaan kolhoosimaatalouteen?
ymmärrä lopettaa, mihin tämä 2,5 miljardia päätyy, kuluttajan taskuun halpana ruokana ja se ei vielä riitä, viljelijä laittaa puolet omasta palkastaan samaan paikkaan, käsitteet sopivasti sekoittaen saadaan aiheesta kuin aiheesta provo. Reunaehtoihin tämä palsta on liian pieni, kiteytettynä, tuota yhteiskunnan ehdoilla tai lopeta, mitään muuta mahdollisuutta ei ole. Satuilua on ettei maamme tarjoa olosuhteita tuotannolle, muualla maailmassa on vielä rajummat tuet, tukemme itse asiassa on niita pienimpiä..
"Eniten maatalouttaan tukivat viime vuonna eri mittareilla mitattuna Sveitsi, Norja ja Japani. Niiden henkeä kohti laskettu maatalouden kokonaistuki oli 786 ecua, 573 ecua ja 402 ecua.
Euroopan unionin kansalaiset tukivat maataloutta 341 eculla. Jokainen Yhdysvaltain kansalainen maksoi maataloudelle viime vuonna tukea 325 ecua."
144 sivua ja tämä on vain yksi monista. Merkillepantavaa on että viljelijältä ei ole kysytty thtään mitään kun näitä on laadittu, sopeudu, hyväksy tai lopeta on vaihtoehdot..
http://www.mavi.fi/attachments/mavi/viljelijatuet/hakuopas/65pjJjGJn/Hakuopas_suomi_netti.pdf
Kun useampi viljelijä tai yhteisö harjoittaa maa- ja puutarhataloutta, on luonnonhaittakorvauksen ja ympäristötuen myöntämisen edellytyksenä, että vähintään yksi viljelijä, yhteisön jäsen, osakas tai yhtiömies täyttää ikää koskevan vaatimuksen. Kansallisia tukia voidaan maksaa, jos vähintään yksi maa- tai puutarhataloutta itse harjoittava viljelijä, yhtiömies, jäsen tai osakas täyttää ikää ja MYEL-vanhuuselä- kettä koskevat edellytykset. Mavi voi erityisistä syistä, aikaisemman tuotannon huomioon ottaen, myöntää luvan kansallisen tuen maksamiseen myös sellaiselle tuenhakijalle, joka ei täytä maa- tai puutarhataloutta itse harjoittavan viljelijän vaatimusta. Poikkeuslupaa on haettava Mavista viimeistään 30.4.2012. Erityisen syyn perusteella myönnetty kansallisten tukien poikkeuslupa ei oikeuta hakijaa satovahinkokorvauksen saamiseen satovahinkotapauksessa
Harjoitettaessa tuotantoa useamman luonnollisen henkilön toimesta yhdessä tai yhteisömuodossa on kansallisten tukien osalta vähintään yhden viljelijän, yhtiömiehen, jä-senen tai osakkaan oltava ikää ja MYEL-vanhuuseläkettä koskevat edellytykset täyttävä luonnollinen henkilö, joka itse harjoittaa maa- tai puutarhataloutta (velvoitetta ei ole luonnonhaittakorvauksen kansallisessa lisäosassa). Eräistä kansallisen tuen edellytyksistä on mahdollista hakea poikkeuslupaa (ks. luku 12) Sillä, että itse harjoittaa maa- tai puutarhataloutta tarkoitetaan tässä yhteydessä, että muut tukiedellytykset täyttä-vä henkilö osallistuu itse työtä tehden tuotannon tai toiminnan harjoittamiseen ja että hänellä on verovastuu harjoitettavasta tuotannosta tai toiminnasta. Pelkkä tukikelpoisen luonnollisen henkilön muodollinen osallisuus yhteisössä tai maatalousyhtymässä, jonka osakkaat eivät ole luonnollisia henkilöitätai eivät täytä ikää tai MYELvanhuuseläkettä koskevia vaatimuksia, ei täytä hakijalle asetettuja edellytyksiä
paikka
Jepp.
Taitaa Mielipidepankille maistua hevosenliha lasagne karvaalle tämän alotuksen jälkeen!
Mielipidepankki se vaan jaksaa vaahdota tällä palstalla maataloustuista, vaikka hyvin tietää, että maatalouspolitiikasta päättävät eivät pahemmin lue tätä palstaa. Mitä ihmeen hyötyä tuollaisesta meuhkaamisesta on?
Pistä nimiekeräys pystyyn maataloustuen lopettamiseksi. Kun saat kansalaisaloitteeseesi 50 000 nimeä kasaan, on eduskunta velvollinen ottamaan mataloustukiasian käsittelyyn.
Ryhdy sanoista tekoihin!
on meitä sentään yli 500 miljoonaa ?