Olen kirjoitellut tällä palstalla aikaisemmin melko paljon. Minua on arvosteltu joidenkin lukijoiden kautta erittäin voimakkaasti. En nyt puhu oppikysymyksistä ja opillisista mielipideeroista. Puhun kokonaan eri asiasta. Joku kirjoittaja (voi olla useampia) on usein vastannut minulle aloituskirjoituksen nimellä "Minä, minä, minä" tarkoittaen huomauttaa minulle että käytän "minä" sanaa hyvin paljon.
Ajattelin selittää tätä "minä" asiaa.
Olen muuttanut Ruotsiin 21 vuotiaana heti armeijan jälkeen. Olen nyt 53 vuotias.
Olen siis asunut Ruotsissa suurimman osan elämästäni. Tämän johdosta koen että olen kielivammainen. En hallitse kumpaakaan kieltä, en suomea enkä ruotsia. Mutta puhun kumpaakin kieltä ja kuuntelen ja luen ihan sujuvasti kumpaakin kieltä. Ruotsalaisten kanssa keskusteltaessa en löydä aina sanoja. En kykene ilmaisemaan itseäni ruotsiksi niin kuin tahdon. Koen myös saman ongelman suomen kieltä puhuessani. Vaimoni on ruotsalainen mutta on puhunut vähjän suomea lapsesta asti. Hän on oppinut lisää suomen kieltä minun kauttani. Nyt hän puhuu suomea (mielestäni) ilman ruotsalaista painotusta joka hänellä oli kun tapasimme ensimmäisen kerran. Kotona puhumme sekakieltä. Sanomme ne asiat ruotsiksi mitkä tuntuvat helpommilta sanoa ruotsiksi, ja päin vastoin. Kun joku asia on helpompi puhua suomeksi, puhumme suomea. Puhumme siis kotona keskenämme sekä ruotsia että suomea tilanteesta ja asiasta riippuen. Puhumme myös sekakieltä. Samassa lauseessa voi esiinty sekä ruotsalaisia että suomalaisia sanoja. Tämä on tavallista ruotsinsuomalaisten keskuudessa.
Joku palstalla selitti "minään" kiusaantuneelle henkilölle että koska jaikal asuu ruotsissa, hän kirjoittaa ruotsalaisittain "minä'". En ole koskaan ajatellut "minä" sanan liiallisen käytön johtuvan ruotsin kielestä. Mutta nyt huomasin että ehkä siinä on perää. Ehkä ruotsin kieli on syyllinen itseni korottamiseen "minä" sanalla. Ruotsin kielessä ei tietääkseni voi yhdistää kahta sanaa yhdeksi sanaksi: "Minä teen" yhdeksi sanaksi "teen". niin kuin se suomen kielessä on mahdollista. Ruotsin kielessä siis täytyy käyttää kahta sanaa "Jag gör". Ehkä ruotsin kieli on vaikuttanut "minän" runsaaseen esiintymisen teksteissäni. Ehkä en sittenkään tarkoita korottaa itseäni ja pitää itseäni esillä.
Jos ruotsin kieli on vaikuttamassa tässä asiassa, minulle on luonnollista on kirjoittaa ruotsalaisittain "minä sanoin" tai "minä tein" sen sijaan että kirjoittaisin "sanoin" tai "tein". Koska kirjoitan suomeksi ja tahdon kirjoittaa hyvää suomea kirjoittaessani tällä palstalla ja kotisivullani, yritän rakentaa lauseet niin että niistä käy ilmi kuka tekee ja mitä tekee. Näistä asioista johtuen koen että tekijä täytyy esiintyä tekstissä erillisenä sanana jotta lause olisi oikein rakennettu. Uskon vilpittömästi että "minän" esiintymien teksteissäni ei ole itseni korottamista ja esittelemistä vaan se johtuu minun heikosta suomen kielen taidostani.
Nyt kun luen kotisivuni tekstejä muokatakseni niitä ja korjatakseni kirjoitusvirheitä, huomaan että "minä" on paljon esillä. Kiitos teille jotka olette huomauttaneet minulle tästä "minä" kummituksesta. Minä yritän nyt muokata tekstejäni ja poistaa "minä" sanoja ja yhdistää yhdeksi sanaksi ne kaksi sanaa mitkä voidaan yhdistää. Mutta en tiedä mikä tässä tapauksessa on suomen kielessä ihanne. Pitääkö aina yhdistää tekijä ja teko yhdeksi sanaksi vai voiko ne kirjoittaa erikseen "Minä väsyn" sanaksi "väsyn"?
Ajattelin selittää tätä "minä" asiaa.
Olen muuttanut Ruotsiin 21 vuotiaana heti armeijan jälkeen. Olen nyt 53 vuotias.
Olen siis asunut Ruotsissa suurimman osan elämästäni. Tämän johdosta koen että olen kielivammainen. En hallitse kumpaakaan kieltä, en suomea enkä ruotsia. Mutta puhun kumpaakin kieltä ja kuuntelen ja luen ihan sujuvasti kumpaakin kieltä. Ruotsalaisten kanssa keskusteltaessa en löydä aina sanoja. En kykene ilmaisemaan itseäni ruotsiksi niin kuin tahdon. Koen myös saman ongelman suomen kieltä puhuessani. Vaimoni on ruotsalainen mutta on puhunut vähjän suomea lapsesta asti. Hän on oppinut lisää suomen kieltä minun kauttani. Nyt hän puhuu suomea (mielestäni) ilman ruotsalaista painotusta joka hänellä oli kun tapasimme ensimmäisen kerran. Kotona puhumme sekakieltä. Sanomme ne asiat ruotsiksi mitkä tuntuvat helpommilta sanoa ruotsiksi, ja päin vastoin. Kun joku asia on helpompi puhua suomeksi, puhumme suomea. Puhumme siis kotona keskenämme sekä ruotsia että suomea tilanteesta ja asiasta riippuen. Puhumme myös sekakieltä. Samassa lauseessa voi esiinty sekä ruotsalaisia että suomalaisia sanoja. Tämä on tavallista ruotsinsuomalaisten keskuudessa.
Joku palstalla selitti "minään" kiusaantuneelle henkilölle että koska jaikal asuu ruotsissa, hän kirjoittaa ruotsalaisittain "minä'". En ole koskaan ajatellut "minä" sanan liiallisen käytön johtuvan ruotsin kielestä. Mutta nyt huomasin että ehkä siinä on perää. Ehkä ruotsin kieli on syyllinen itseni korottamiseen "minä" sanalla. Ruotsin kielessä ei tietääkseni voi yhdistää kahta sanaa yhdeksi sanaksi: "Minä teen" yhdeksi sanaksi "teen". niin kuin se suomen kielessä on mahdollista. Ruotsin kielessä siis täytyy käyttää kahta sanaa "Jag gör". Ehkä ruotsin kieli on vaikuttanut "minän" runsaaseen esiintymisen teksteissäni. Ehkä en sittenkään tarkoita korottaa itseäni ja pitää itseäni esillä.
Jos ruotsin kieli on vaikuttamassa tässä asiassa, minulle on luonnollista on kirjoittaa ruotsalaisittain "minä sanoin" tai "minä tein" sen sijaan että kirjoittaisin "sanoin" tai "tein". Koska kirjoitan suomeksi ja tahdon kirjoittaa hyvää suomea kirjoittaessani tällä palstalla ja kotisivullani, yritän rakentaa lauseet niin että niistä käy ilmi kuka tekee ja mitä tekee. Näistä asioista johtuen koen että tekijä täytyy esiintyä tekstissä erillisenä sanana jotta lause olisi oikein rakennettu. Uskon vilpittömästi että "minän" esiintymien teksteissäni ei ole itseni korottamista ja esittelemistä vaan se johtuu minun heikosta suomen kielen taidostani.
Nyt kun luen kotisivuni tekstejä muokatakseni niitä ja korjatakseni kirjoitusvirheitä, huomaan että "minä" on paljon esillä. Kiitos teille jotka olette huomauttaneet minulle tästä "minä" kummituksesta. Minä yritän nyt muokata tekstejäni ja poistaa "minä" sanoja ja yhdistää yhdeksi sanaksi ne kaksi sanaa mitkä voidaan yhdistää. Mutta en tiedä mikä tässä tapauksessa on suomen kielessä ihanne. Pitääkö aina yhdistää tekijä ja teko yhdeksi sanaksi vai voiko ne kirjoittaa erikseen "Minä väsyn" sanaksi "väsyn"?
Vastaukset 93
Vanhimmat
MINÄ 8D huomasin ainakin tästä tekstistäsi, että Sinulla on nöyryyttä ja rohkeutta katsoa itseesi ja ottaa negatiivinenkin palaute hyödynnettäväksesi ja se kertoo terveestä itsetunnosta.
Tästä ei paljon puhuta yksilöihmisten kohdalla, mutta esim. yritysten kohdalla ja yrityskoulutuksissa puhutaan paljonkin siitä, miten vain "osaamaton" ja "ylimielinen" yritys ei kykene hyödyntämään negatiivista palautetta!
Negatiivinen palaute on yksi tärkeimpiä asioita, mikä yrityksen tulee ottaa aina vakavasti ja myöskin kiitollisuudella vastaan.
Ja näin meidän tulisi yksilöihmisinäkin aina toimia.
Terveellä itsetunnolla varustettu ihminen kykenee ottamaan ja katsomaan negatiivistakin palutetta ns "suoraan silmiin" ja kysymään itseltään, mikä siinä on aiheellista ja tuleeko tehdä jotain asian korjaamiseksi.
Ja jos toteaa esim. että on parhaansa tuossa kohdin tehnyt, tai ei halua jossain hengellisessä asiassa toimia annetun palautteen mukaisesti tai kokee esim. Jumalan tahdon olevan toisen kyseisessä asiassa omalla kohdallaan, silloin voi palutteen laittaa rauhallisin mielin "roskiin" ja jatkaa matkaansa, antamatta sen enempää vaivata.
Täytyy möntää että Jumala on puhunut minulle tämänkin palstakirjoitusten kautta.
Joskus jopa vastustajani kautta olen voinut kuulla "hyvän paimenen" ääntä.
Silloin kun sen äänen kuulee, se täräyttää. Minä olen tärähtänyt monta kertaa palstaa lukiessani. Mutta ei oppikysymyksissä ole vielä tarvinnut kovin täristä. Kyseessä on sellainen Jumalan puhe että se ihminen, jonka kautta puhe tulee, ei varmasti itse tiedä että Jumala vaikutta sen mitä kirjoitin. Silloin kun kirjoittaja uskoo että hän nuhtelee toista kirjoittajaa Jumalan vaikutuksesta, nuhtelu voi olla ihmisestä itsestään ja hänen omaa ylpeyttään. Jumala puhuu hienotunteiseti även när har tillrättavisar sina barn.
Tässä lopussa nyt tuli näyte siitä miten me voimme kotona puhua vaimon kanssa.
Ei hätää, Jeesuskin kertoi Moosekselle että " M i n ä O l e n " on minun nimeni aina ja iankaikkisesti ,ja sillä nimellä minua kutsuttakoon
2 Moos 3: 14, 15
Joten ei " minä" haittaa, ..koska ,..M i n ä O l e n Jumala, eikä toista ole. kertoo Sana.. Ja Hän on kaikessa ensimmäinen,... mutta jos veljesi loukkaantuvat siitä, niin käytä itsestäsi nimeä esim. Minä olen Jumalöan poika.
Jeesushan sanoi..E te olette jumalia"...Ja Jumalan pojat tulivat Herran eteen... Pääasia että tulet Herran eteen, koska Hän on sinun Jumalasi ja Herrasi! terv. B
Minä-sanan käyttö on sallittua, mutta tässä aloituksessa ei ole tuosta kysymys mistä sinä B kirjoitat. Tässä on kysymys siitä että jaikalia on jäänyt kaihertamaan jonkun " minä minä minä minä" kirjoittajan syyttelystä jaikalia kohtaan.
Jaikal vain yrittää taas tapansa mukaan mennä aidan alitse ja harhauttaa antamalla ymmärtää että kyse olisi hänen suomen kielen käytön taitamattomuudesta. Ja siitähän tässä ei ole kysymys vaan jaikalin ylimielisestä käytöksestä ja narsismista. Tämä tulee selvästi tuon " minä minä minä" kirjoittajan teksteistä, siitä ei ole epäilystäkään.
Hän pyörii vain oman napansa ympärillä ja kertoo vain itsestään-myös tässä aloituksessa.
Hän on niin kiero ja ylpeä ettei näe itsessään mitään vikaa, laittaa narsismisminsakin kaksikielisyytensä piikkiin.
" Puhumme myös sekakieltä." Jaikal
Vad kostar nahkatakki? Vaasan seudulla joskus ihmiset puhuvat noin. Minusta kuitenkin tärkeintä on tulla ymmärretyksi. Ei kannata murehtia täällä tulevasta "ojennuksesta", sillä sitä antavat uudestisyntymättömät kiusaajat ja muuten tyhmät.
Sinulla on hyviä ajatuksia ja anna tulla lisää.
Onko Ronna tuttu paikka?
Eilen tuli puhelu ulkomailta ulkomaalaiselta. Puhuimme paria kolmea kieltä, sillä perheen lapset eivät osaa suomea yhtään.
En ole koskaan kuullutkaan Ronnasta. Ronja on tytön nimi mutta Ronna????
Minun kaivo on tainnyt siinata. Ei ole mitään antamista palstalle.
"Minun kaivo"minäminäminä, oksettavaa tekstiä." Minulla ei ole antamista palstalle"
Pysyisit sitten poissa!
jaikal.se, Ronna on asumalähiö Södertäljessä.
jaikal taitaa tuntea paremmin Telluksenkadun.
"Telluksenkadun. "
Ai Tellusgatan i göteborg? sielläkö Jaikal asuu?
Oletko lukenut kirjan JAG ? Ja oletko huomannut että Paavali käytti ilmaisun Minä runsaasti ennenkuin Hän pääsi kasi luvuun . Tarkista ite jos et mua uskoo..
Tarkoitan että ehkä sun aatamin luonto elikä liha tuntee luonteenomaista puhua Minä muodossa sun juttu. Hänhän on nimittäin erittäin ylpeä ja itsekäs ja itseriittoinen ja itserakas.
On totta, että ruotsin kielessä lause vaatii sekä subjektin että predikaatin, jopa niin, että jos "oikea" tekijä puuttuu, paikataan lause sanalla "det". Minusta ei ole ollenkaan paha asia, että suomenkielessäkin käytetään kirjakieltä. Toki henkilö käy selväksi kun verbi taipuu persoonan mukaan, jota ruotsin verbit eivät tee, mutta selvä on silti selvä. Ja miksi "minä" sana olisi nimenomaan itsekeskeisyyttä? Sen käyttö voi olla myös nöyryyttä. Siitä löytyy tahtoa antaa itsensä ja kokemuksensa jaettavaksi, korottamatta kuitenkaan asiaa ylimmäksi totuudeksi. Se on henkilön oma kokemus, ja siihen voi toinen astua rinnalle jos uskaltaa.
Myös Suomessa on sisäisiä eroja minä-viesteissä. Länsisuomessa tyypillisesti sanoa töksäytetään vain oma mielipide, johon toinen vastaa kertomalla oman mielipiteensä. Itäsuomessa jossitellaan ja voihanseollaniinkin- jutustellaan, ja ollaan hyvin loukkaantuneita jos ei heti perään kysy toisen mielipidettä. Näin karrikoiden. Kaikessa keskustelussa lienee kuitenkin niin, että se miten puhujaan suhtaudumme, kertoo enemmän omasta asenteesta.
Tuli mieleeni että nöyrä ihminen ei loukkaannut toisen ihmisen "minä" sanan käytöstä. Hän sallii sen toiselle eikä puutu siihen. Ylpeä ja itsekeskeinen ihminen sitävastoin voi loukkaantua. Hän kun tahtoisi itse olla esillä. Siksi hän ei hyväksy sitä että joku "Minä" nostaa itseään ja mahdollisesti nousee hänen yläpuolelleen ja ja on vaarassa saada huomiota hänen itsensä sijasta. Sellainen ihminen on itsekeskeiselle ja ylpeälle ihmiselle uhka. Minkälainen ihminen on sellainen ihminen joka pyrkii alistamaan toisia ihmisiä itsensä alle? Eikö se ole narsismia?
Oikea nöyryys ei ole itsensä mitätöimistä ja/tai väheksymistä. Oikea nöyryys on mielestäni sitä että uskotaan Jumalaa ja Hänen Sanaansa ja totellaan Jumalaa.
Oikea nöyryys on olla Jumalan kanssa samaa mieltä. Silloin ei riidellä Kaikkivaltiasta vastaan. Oikeaan nöyryyteen kuuluu mielestäni tunnustaa itselle ja muille ja Jumalalle asemansa Kristuksessa Jeesuksessa ja myös oma armoituksensa ja jopa armolahjat silloin kun ne ovat tapetilla. Ei ole nöyrä ihminen jolla on armolahjoja mutta sanoo ettei hänellä ole mitään. Meillä kaikilla on jotakin ja me olemme jotakin. Jos esimerkiksi olemme profetoineet ja profetoimme, meillä on profetoimisen armolahja. Raamattu kertoo näistä armolahjoista. Paavali jopa sanoo että me kaikki uskovat voimme profetoida toinen toisemme perään. Jos sitten sellainen uskova väittää ettei hänellä ole mitään armolahjoja, mutta profetoi, minä pitäisin sellaista uskovaa epäluotettavana koska hän valehteli tässä hengellisessä asiassa. Hän luuli olevansa nöyrä mutta hän valehteli. Ja se ei voi olla nöyryyttä.
Oikea nöyryys on tunnustaa Sanan kanssa yhtäpitävästi: "Minulla on profetoimisen armolahja koska olen sitä lahjaa pyytänyt Jumalalta ja profetoin. Olen saanut Jumalalta myöntävän vastauksen rukoukseeni ja olen saanut profetoimisen armolahjan. Silloin Jumalan Sanaa kunnioitetaan ja usko vahvistuu kuulijalla.
Jumalan Sana ja Sanan lupaukset eivät olekaan pelkkää teoriaa.
""Tuli mieleeni että nöyrä ihminen ei loukkaannut toisen ihmisen "minä" sanan käytöstä. Hän sallii sen toiselle eikä puutu siihen. Ylpeä ja itsekeskeinen ihminen sitävastoin voi loukkaantua.""
Miksi sinä jaikali sitten loukkaanuit?
Kerro oletko uudestissyntynyt ylhäältä? Sinun teoreettinen tieto ei auta.
Tyhmä jos ei opi 30 vuoden aikana ruotsia.
Näin minäkin asian ymmärrän. Jumala itse katsoi hyväksi luoda ihmisen Pyhän Henkensä temppeliksi. Hän sanoo: Kristus teissä, kirkkauden toivo! Siksi teemme väärin jos nöyristelemme. Aito nöyryys on totuuden rakastamista. Vaikka en itseäni koroita, en voi laittaa itseäni piiloonkaan jos mielin tuoda esille Jumalan rakkautta.
Ja eheän ihmisen minuutta ei horjuta se, että toinen on myös "minä". Haavoitettu ja sairastunut ihminen haluaa että huomio kiinnittyy itseen. Hän helposti loukkaantuu, jos vastauksena omaan kokemukseen toinenkin tuo oman kokemuksen. Minua ei täällä palstalla niinkään ravitse kopiot raamatunkohdista ja käsitykset opinkohdista ja niiden tulkinnoista, kuin jonkun ihmisen todistus siitä, kuinka tuo Sana on ilmestynyt arjessa, muuttanut heitä ja olosuhteita. Mielummin puhun siitä kuinka Sana on Elävä! Vasta Sana joka on muuttunut lihaksi osoittaa Elävän Sanan Voiman!
Sinussa on Pyhän Hengen todistus.
Tuo kirjoittaja joka moittii jaikalia jatkuvasta minä minän käytöstä tarkoittaa sillä selvästikin jaikalin ylpeyttä, juuri narsismia ja josta savonarolakin edellä jo mainitsi. Näin olen ymmärtänyt ja itsekin huomannut jaikalissa nuo selvät narsismin piirteet.
Loukkaannuin mihin?
Uskossa olen ja ehkä olen myös tyhmä.
Mutta uskossa voi olla vaikka olisi tyhmäkin.
Jumalalla kun ei ole IQ rajoitusta pelastetuille.
Lue oma uskoon tulokertomukseni ja muita
kirjoituksia kotisivultani jos tahdot tietää enemmän
uskostani.
jaikal.se: "Oikeaan nöyryyteen kuuluu mielestäni tunnustaa itselle ja muille ja Jumalalle asemansa Kristuksessa Jeesuksessa."
>>>>>>>>>>>>
Erään henkilön taholta olen jatkuvasti saanut haukkuja (Ei täällä netissä.)
Hän syyttää minua, että olen hyvin syntinen ihminen..
En käy sitä kiistämään, vaan sanon hänelle aina, että niin olenkin. Minulla ei olisi mitään toivoa, ellei Jumala olisi armollinen minua kohtaan.
Mitä sinä vastaisit, jos joku "haukkuu" sinua syntiseksi.
Sinä taidat olla se joka aikaisemminkin on syyttänyt minua narsismista.
Mutta kiitos siitä sinulle ja Herralle Jeesukselle Kristukselle.
Minä nimittäin kiinnostuin siinä määrin narsismista että aloin
lukemaan aiheesta. Nyt tiedän mitä narsismi on. Olen siis
kehittänyt itseäni ja viisastunut sinun syytöstesi seurauksena.
Kiitos ja siunausta!
Eräs lukija vaan:
"Näin olen ymmärtänyt ja itsekin huomannut jaikalissa nuo selvät narsismin piirteet".
>>>>>>>>>>
Onko mielestäsi sellainen ihminen, joka ei tunnusta omaa syntisyyttään, narsistinen ihminen?
Sinä annoit väärän todistuksen itsestäsi lähimmäisellesi. Todistuksesi ei pitänyt yhtä Jumalan ilmoituksen kanssa sinusta uskovana. Sinun olisi pitänyt antaa itsestäsi sama todistus kuin minkä Jumala sinusta antaa. Mutta sinun ei tarvitse sanoa että olet vanhurskas ja pyhä. Sitä ihmiset eivät yleensä ymmärrä tai ymmärtävät sen väärin, aivan niin kuin sinäkin ymmärrät sen väärin, vaikka olet uskova. Mutta sinun itsesi on hyvä tietää ja ymmärtää asemasi Kristuksessa Jeesuksessa. Se on uskon(elämän) perusta ja alkeita jota opetetaan vasta uskoon tulleille alkeina. En ala tästä keskustelemaan sinun kanssasi koska sinä et ole aikaisemminkaan kyennyt tai tahtonut ymmärtää. Totean vain nöyrästi Jumalan ilmoituksen kanssa yhtäpitävästi:
Uskosta osattomana olisit syntinen. Uskovana et ole syntinen.
Uskovana olet armosta pelastettu vanhurskas ja pyhä Jumalan lapsi.
Vaimoni opetti kerran eräälle vanhemmalle helluntaiuskovalle uskonvanhurskautta.
Tämä henkilö loukkaantui opetuksesta. Hänen mielestään hän on uskovanakin syntinen koska hän näki itsessään syntiä. Vaimoni pyysi häntä soittamaan paikallisen helluntaiseurakunnan saarnaajalle ja kysymään häneltä tästä asiasta. Jonkun ajan lukuttua tuo henkilö ilmoitti vaimolleni iloisena että nyt hän ymmärtää uskonvanhurskauden. Hän oli soittanut saarnaajalle ja saarnaaja oli opettanut hänelle samalla tavalla kuin minä olen palstalla ja muuallakin opettanut.
Tuttua jaikalismin harhaoppia. Et ikinä jaikal ole pyhä tai vanhurskas jos ja kun makaat syntisäkkisi päällä. Synnistä on päästävä eroon jos haluat pyhyydestä tulla osalliseksi. Lopettaisit valevanhurskaudesta höpöttämisen. Löydät nuo valheet vielä edestäsi.
Olen ollut huomaavani, että moni "henkikasteen" saanut kokee ylemmyydentunnetta niitä kohtaan, jotka ovat "tavallisia" uskovia.
Linkistä: http://www.uskontojenuhrientuki.fi/uskonyhteisot/lansimaiset/181-helluntailaisuus
"Helluntailaisessa ajattelussa uskotaan, että uskoontulon jälkeen ihmiselle on varattu erityinen kokemus, Pyhällä Hengellä täyttyminen eli henkikaste. Tämä tarkoittaa UUDELLE TASOLLE SIIRTYMISTÄ hengellisessä elämässä. Perinteisesti tämän merkkinä pidetään kielilläpuhumista.
Paine tämän kokemuksen saamiseksi ja kielilläpuhumiseen on voimakas. Erityisen vaikeaa tämä on niille, jotka eivät kovasta yrittämisestä ja rukoilemisesta huolimatta koe hengellä täyttymistä. Henkilöä saatetaan painostaa muuttumaan ja hänen uskoaan ja elämäänsä voidaan epäillä vääränlaiseksi."
jaikal.se = kotisivusi, mielenkiinnotonta.
jaikal.se: "Sinä annoit väärän todistuksen itsestäsi lähimmäisellesi"-
En antanut. Olisiko minun pitänyt sanoa tälle henkilölle, että olen synnitön?
Hyvää opetusta:Lainaus linkistä:
http://www.kolumbus.fi/rov.o.peltola/usko/usko1h.html
--
3. Samaan aikaan vanhurskas ja syntinen
"Jokainen Jeesukseen uskova on samaan aikaan vanhurskas ja syntinen.
Syntinen tietoisesti ja vanhurskas vasta toivossa ja siksi, että hänelle tällä hetkellä luetaan Jeesuksen pyhyys ja puhtaus.
Hän on omissa silmissään ja todellisuudessa monin tavoin epävanhurskas.
Mutta Kristukseen uskoessaan Jumalan silmissä hän on kuitenkin vanhurskas ja kestää Jumalan tuomiolla. Kristus peittää uskovan syntisyyden omaan puhtauteensa, kuten morsian puetaan puhtaaseen morsiuspukuun.
--
Tämä kahden vastakkaisen totuuden samanaikaisuus leimaa kaikkea uskon elämää.
Uskova on kyllä uusi ihminen, joka on jo luotu ja samaan aikaan hänen on päivittäin pukeuduttava uuteen ihmiseensä (2 Kor 5:17).
Uskova on myös vanha ihminen, joka on ristiinnaulittu Kristuksen kanssa ja samaan aikaan hänen on päivittäin ristiinnaulittava vanha ihmisensä (Kol 3:1-5).
.
>>>Syntinen tietoisesti ja vanhurskas vasta toivossa >Mutta Kristukseen uskoessaan Jumalan silmissä hän on kuitenkin vanhurskas
>>>Mitä sinä vastaisit, jos joku "haukkuu" sinua syntiseksi.
jaikal se:
>>>Syntinen tietoisesti ja vanhurskas vasta toivossa
Blogistasi:Tiit.3:7
”tulisimme iankaikkisen elämän perillisiksi toivon mukaan.”
Ilman Jumalalta vastaanotettua vanhurskautta ei voi periä iankaikkista elämää.(jaikal)
>>>>Tässä on meidänkin TOIVO , ”että me VANHURSKAUTETTUINA hänen armonsa kautta tulisimme iankaikkisen elämän perillisiksi TOIVON MUKAAN” (Tiit.3:7).
En ole se enkä tuo kirjoittaja enkä siten voi ottaa ruusuja vastaan.
Mutta hyvä on jos olet alkanut kehittämään itseäsi ihmisenä.
Sillä ei ole mitään tekemistä narsismin kanssa > joka ei tunnusta omaa syntisyyttää
Tapio kirjoittaa:
>>>>>>>
Syntinen tietoisesti ja vanhurskas vasta toivossa ja siksi, että hänelle tällä hetkellä luetaan Jeesuksen pyhyys ja puhtaus.
Syntinen tietoisesti ja vanhurskas vasta toivossa
tähkäpää, et ymmärtänyt mitä rovasti Peltola tarkoittaa lauseella 'syntinen tietoisesti'
Ymmärtäisin niin, että hän tarkoittaa sitä, että pyhitys on (myös) sitä että tullaan entistä enemmän tietoiseksi omasta raadollisuudesta ja että kuvitelmat päästä omilla ansioilla taivaaseen haihtuvat.
Suosittelen Peltolan saarnojen kuuntelemista ja sivujensa lukemista. Tulet yllättymään.
Psst. Älä aloita siitä reunasta mistä luterilaisilla ja helluntailaisilla on sovittamattomat ristiriidat.
Ehkä niin ja toivottavasti niin! :)
Kaikkein paras olisi jos hän osaisi soveltaa narsistisanan itseensä. Mutta niinhän se on ettei narsisti voi parantua.
Hänessä on narsistin piirteet koska hän on narsisti.
Se on huomattu että aina sinä olet syöttämässä omaa lapsellista paskaasi joka ketjussa.
Myös noilla muutamilla nimimerkeillä on tyypillisiä kommentteja, joissa ei anneta mitään itsestä. Huomaatteko? Täällä on paljon puheenvuoroja, joissa vain teilataan jonkun sanomiset, ilman että olisi keskusteluun mitään tuomista. Minusta on mukavia sellaiset keskustelut joissa on oikeita ihmisiä omine iloineen ja suruineen. Vaikka kai jotkut käyttävät tätä palstaa pahaaoloa purkaakseen. Kenties heillä ei ole ketään joka kuulisi heitä. Mutta me kyllä kuulisimme, jos jotain itsestään kertoisivat?
""minä" sanan liiallisen käytön johtuvan ruotsin kielestä"
Mielenkiintoinen havainto tuolle minä-minä-minä-kielelle.
Är du sjuk? jag är inte sjuk.
Oletko sairas? En ole sairas.
suomenkielisessä kysymyksessä ei tarvitse käyttää sinä-sanaa, mutta ruotsinkielisessä täytyy.
Suomen kieli on sitä samaa rakennetta kuin turkin kieli. Sanavartaloon lisätään loppuun se, mitä halutaan tälle sanalle.
esim. turkki: -masa- on pöytä ja -masaya- on pöydällä
ruostin kieli: på bordet
"Mutta en tiedä mikä tässä tapauksessa on suomen kielessä ihanne. Pitääkö aina yhdistää tekijä ja teko yhdeksi sanaksi vai voiko ne kirjoittaa erikseen "Minä väsyn" sanaksi "väsyn"? "
Haastava kysymys. -minä väsyn helposti- minua väsyttää helposti- väsyn helposti-
-jag tröttnar lätt-jag är trött
näin mennään, suomen kieli ei vaadi minä-sanaa useimmissa tapauksissa, jos minää ei tarvitse korostaa silloin puhutaa minä-minä-kieltä.
Bor du i Bergsjö?
Tämä on suomenkielinen palsta.
MINÄ olen miettinyt olenko MINÄ ymmärtänyt MINÄ sanan väärin. MINÄ en ole ymmärtänyt väärin vaan tuo toinen ei ymmärrä ruotsin kieltä kuten MINÄ.
Lukekaa MINUN kotisivuni jaikal.se joka kertoo MINUSTA, jotta ymmärtäisitte etten MINÄ koskaan ole missään asiassa väärässä.
MINÄ olen aina oikeassa.
Terveisin MINÄ, JAIKAL
Niin, jos mennään asiassa pintaa syvemmälle ja siirrytään jaikalista ihmiseen, niin tässä on hyvä esimerkki siitä, ettei ihmisellä ole omaa tahtoa.
Minä tilan korostamisen taustana syvällä alitajunnassa on alemmuuden tunne /kehitys ja juuri tämä tekijä muuntautuu minä minä tilan korostumisena. Siis ihminen on ylikorostuneesti huomion haluinen. Minun sivut, minun se ja se jne... Siis kyseessä on ihmisen käyttäytyminen ja ajattelu, joka on luontaista,- ei tahallista ja tehtyä.
Siis ihmisiä on monenlaisia ja siten ihmisten kehitystaso on monen tasoisia. Väitämpä, mitä enemmän ja laaja-alaisemmin ihminen on kasvanut, niin sitä vähemmän hän pyörii itsensä ympärillä ajatuksin ja käyttäytymisin. Jeesus on oiva esimerkki tästä, miten hän puhui ihmisestä ja tähän meidän tulisi juurtua ja kasvaa.
Kun puhuu ihmisestä ja ihmisen käyttäytymiseen ja ihmiseen liittyvistä asioista,- vaikka ne koskettaisivat ja koskettavat meitä kaikkia, niin silti kohdentumista /sormella osoittamista ei tapahdu ja siten asiaa mahdollistutaan pohtimaan rauhassa ja puolueettomasti.
Niin, jos mennään asiassa pintaa syvemmälle ja siirrytään jaikalista ihmiseen, niin tässä on hyvä esimerkki siitä, ettei ihmisellä ole omaa tahtoa.ml213...
Tästä tuli heti mieleen että jaikal edustaa niitä ihmisosan syvimpään pimeyteen juuttuneita ihmisiä,joita fariseuksiksi kutsutaan.Heillä on pakottava tarve olla jotain esim. synnitön, ihmeidentekijä, kunnioitettu ihmisiltä jotka tunnustavat jaikalin olevan suuri herra uskon alueella.
jaikal on oppinut olemaan nöyrä kaikkein nöyrin nöyristelijä varoen esi isiensä virheitä.Kyllä ihmisellä on oma tahto eli vapaa tahto, mutta se ei toteuta ei saa aikaan sitä mitä Jumala tahtoo siksi rukoilemmekin että tapahtukoon Sinun tahtosi.
Myös uskoontulossakin.
Minä sanan ymmärtämiseen ja sen käyttämiseen ei vaikuta kaksikielisyys tms. Lapsikin ymmärtää mitä minä sana pitäää sisällään ja käyttää sitä.
Mutta, kun ihminen kasvaa pois itsekeskeisyydestään, niin minä sanan/tilan merkitys katoaa. Silloin sanan tilalle tulee ihminen ja ihmistä koskettavat asiat. Tavallaan ihminen on kasvanut itsekeskeisyydestään yhetisöön eli lopettanut saotamisen omalla veneellään ja siirtynyt samaan veneeseen muiden kanssa.
Näin MINÄ ajattelen ja näin MINÄ kirjoitin.
Yhteiskuntamme on minä-keskeinen.
Yhteisöllisyys on hukassa.
Ihminen on luonnostaan itsekäs ja ajattelee vain omaa parasta.
Olen avannut kotini "laitapuolen" kulkijoille; narkomaaneille, alkoholisteille ja kodittomille.
Olen huomannut itsessäni sen, kuinka vaikeaa on jakaa omastaan ja palvella muita pyyteettömästi.
Usein ajattelen, että jos teen jotain hyvää, niin odotan vastapalvelusta.
Onko tämä oikeata hyväntekeväisyyttä.
Raamatussa sanotaan;
Matt. 6:3
"Vaan kun sinä almua annat, älköön vasen kätesi tietäkö, mitä oikea kätesi tekee",
Ja edelleen:
1. Tim. 6:10
"Sillä rahan himo on kaiken pahan juuri; sitä haluten monet ovat eksyneet pois uskosta ja lävistäneet itsensä monella tuskalla".
.
Tapio, onkos sinulla perhettä? Me perheenä tarvitsemme lämmintä ja leipää. Ei ne ihan itsestään tule. Ei auta, jos yksistään auttaa hunompiosaisia. On myös heitä kannustettava rakastamaan itseään. Silloin, ehkä he alkavat kunnioittaa itseään ja alkavat ottaa vastuuta itsestään. Näinhän me perheissä joudumme ajattelemaan. Äidit ja isät eivät elä ikuisesti. Raha on vain väline, jota käytetään tavaroiden ostoon. Millähän muulla tavalla eri uskonlahkot veisivät sanomaansa kaikille kansoille, kuin rahan voimalla. Olen huomannut, että rahaa saadakseen, joillakin uskonlahkoilla on arveluttavia keinoja täyttää rahatiliensä saldoja.
Mitä tuohon pyyteettömyyteen tulee olen havainnut itsestäni sen olevan saaatanan aiheuttamaa kiusaa vaikka myönnän sen että raha kyllä kelpaa, kunniakin saattaa olla lihalle mieluisaa ja mitä sitä enempi itsestään totuutta puhuu, Sellaista se alkusynti vaikuttaa se on kiinni meissä,se loppuu kuolemassa ja kiitos Jumalalle meillä on syntien anteeksiantamus.
Meitä on iso perhe, joten tämä työ ei ole yhden harteilla.
Mottonamme on: "Rukoile ja tee työtä".
Edellytämme, että jokainen osallistuu työntekoon kykyjensä mukaan.
Jo lapsuudenkodissani sain sellaisen opetuksen, että "ei Herra laiskoja elätä".
Työnteko on hyvää terapiaa, johon jokaista tulee kannustaa.
Kyllä rahaa tarvitaan tässäkin työssä, mutta meillä on eläimiä, suuri puuterha, kalastelemme ja keräämme luonnonantimia. Nyt on meneillään polttopuunteko.
Meillä on lisäksi lohilammikko, josta tulevaisuudessa saamme kalaa. Rahallista tukea emme saa mistään, vaan tulemme omillamme toimeen.
On tärkeätä, ettei ole kovin riippuvainen "ulkopuolisista".
Mielelläni pyytäisin kylään, mutta taitaa olla vaikeata järjestää tapaamista.
Meillä on käynyt vieraita Samaria-lähetyksestä ja Vihreästä keitaasta ja monia muita yksityishenkilöitä.
Parina kesänä olemme järjestäneet pihaseurat, jolloin väkeä on ollut enemmän koolla.
Toivottavasti tästä jutusta ei tule liian minä-keskeinen. Yritän käyttää me-persoonapronominia, etten painota vain omia tekemisiäni.
Työmmehän on yhdessä puurtamista, jossa jokainen jäsen tekee oman osuutensa yhteiseksi hyväksi.
Seurakuntakin on yksi ruumis, joka koostuu eri jäsenistä eri armolahjoineen. Kukaan ei ole arvoton.
YKSI RUUMIS, MONTA JÄSENTÄ
1.Kor.12:12-31
>>>>><
12:22 Päinvastoin ne ruumiin jäsenet, jotka näyttävät olevan heikompia, ovat välttämättömiä;
12:23 ja ne ruumiin jäsenet, jotka meistä ovat vähemmän kunniakkaita, me verhoamme sitä kunniallisemmin, ja niitä, joita häpeämme, me sitä häveliäämmin peitämme;
12:24 mutta ne, joita emme häpeä, eivät sitä tarvitse. Mutta Jumala on liittänyt ruumiin yhteen niin, että antoi halvempiarvoiselle suuremman kunnian,
12:25 ettei ruumiissa olisi eripuraisuutta, vaan että jäsenet pitäisivät yhtäläistä huolta toinen toisestaan.
12:26 Ja jos yksi jäsen kärsii, niin kaikki jäsenet kärsivät sen kanssa; tai jos jollekulle jäsenelle annetaan kunnia, niin kaikki jäsenet iloitsevat sen kanssa.
>>>>>>>>>
Meidän tulisi ”yhtenä perheenä” (Ef. 2:19) kantaa huolta toinen toisistamme; iloita iloitsevien kanssa ja surra toistemme onnettomuuksia (1.Kor.12:25,26). Tarvitsemme toinen toisiamme.
Löytyykö rakkautta kärsiviä ja puutteenalaisia kohtaan (1. Kor. 8:1, 1. Kor. 13. luku)
Hänen ( Jumalan ) tulee kasvaa, mutta minun vähetä. KR.
Hyvä muistutus jokapäiväiseen elämään.
Jk, synnitönhän ei tarvitse tätä muistutusta. Hän voi heittää sekä Raamatun että Jeesuksen roskakoriin, mitä hän niillä enään tekee.
Tämän enempää en ota kantaa synnittömyys keskusteluunne.
Mielestäni me kansakuntina ja yksittäisinä kansakuntina olemme riippuvaisia toisistamme, vaikka emme tuntisi montakaan ihmistä yksilönä.
Eenokki 12 sinun täytyisi kirjoittaa kerskailustasi seksi- forumille. Täällä ei ketään kiinnosta sinun ähinäsi eukkosi alla tai päällä. Älä sotke lihallisia touhujasi hengelliseen. Munaat itsesi ja elämäntoverisi kerskauksilla.
Tuo on jo aivan lapsellista syytöstä, että käyttää liiaksi sanaa "minä", jota sinun myöskään on aivan turhaa puolustella muille.
Pitäähän se kertoa että kuka se on sitä kerrottua mielipidettä, jos se on itse, eli "minä".
Moni käyttää tämän sanan "minä" sijasta sanaa "Jeesus", joka vasta on väärin.
Moni väittää omien mielipiteidensä takana olevan "Jeesus", vaikka onkin itse, eli "minä".
Näiden ihmisten pitäisi paremmin opetella eroittelemaan pronomiinit "minä" ja "hän" (Jeesus), eikä käyttää niitä miten sattuu.
Sinä Jaikal.se hallitset sen taidon, eikä sitä ole pienintäkään syytä puolustella näille muille, jotka sitä taitoa eivät hallitse, vaan sekoittavat sanat "minä" ja "Jeesus" jatkuvasti keskenään.
"Ruotsin kielessä ei tietääkseni voi yhdistää kahta sanaa yhdeksi sanaksi: "Minä teen" yhdeksi sanaksi "teen"."
"ei tietääkseni"
Kyllä sinä Jaikal tiedät tuon asian aivan hyvin ja turhan epäröivästi tuon asian tuossa ilmaisit.
Joku voi erheellisesti luulla, että tosiaankin olisit tuossa asiassa epävarma, mitä sinä et ole.
Annoit vain turhaan tuossa sellaisen kuvan, että olisit tuosta asiasta (sekä muista asioista) epävarma.
Yrittämällä turhaan karsia sanaa "minä" teksteistäsi, saattaa se vain tehdä niistä vaikeammin luettavia.
Voffor gör di på detta viset?
http://www.youtube.com/watch?v=KPIo4D43VTM
Olen tosiaan epävarma "minä" sanan käytön sopivuudesta nykysuomenkielessä.
Tämä koska minua on syytetty itsekeskeiseksi, itserakkaaksi ja itsensä korottajaksi ja esittelijäksi ja jopa narsistiksi teksteissäni esiintyvän "minä" sanan johdosta.
Ajattelin että jospa joku suomenkielen asiantuntija opettaisi minulle suomea.
Mutta odotan vielä asiallista asiantuntijan kommenttia.
Kirjoitat jaikal hyvää suomenkieltä, ehkä hieman tunnollisemmin kuin suomessa asuva. Pellkien päätteiden käyttö on sallittua, mutta hajutonta ja mautonta. Persoonan on hyvä näkyä kirjoituksessa. Olen huomannut, että minä- sanan käyttöä vastustavat juuri ne, joilla ei ole täällä minä- viestejä. Jos ei ole mitään oikeaa asiaa, voi osallistua keskusteluun ilmoittamalla kuinka keskustelu ärsyttää, ja mikä siinä on vialla. Jos asia vaivaa, voit napsia muutaman persoonapronominin pois täällä palstalla, mutta muualla kirjoita juuri niinkuin kirjoitat. Se on hyvää ja selkeää kielenkäyttöä. Parempaa sinun suomesi on kuin enemmistön täällä.
Muutkin vapaasti kokemaan Jumalan rakkautta minäkohtaisesti, niin pääsette eroon pilkkusäännöistänne!
Kiitos viestistäsi ja rohkaisustasi. Minua on toisilla tahoilla kehuttu hyvästä suomenkielen taidosta. Jotkut uskovat tälläkin palstalla ovat antaneet rohkaisua. Tämä tietenkin sitä taustaa vasten että olen asunut ruotsissa yli 30 vuotta. Mutta itse olen hyvinkin epävarma joistakin sanoista ja lauseiden sanajärjestyksestä. Esimerkiksi olen epävarma siitä mihin kohtaa lauseessa tulisi tapahtuman aikailmaisu, koska tapahtui laittaa? Voiko sen laittaa miltei mihin tahansa kokee sen sopivan, vai onko siinä joku tarkka sääntö? Muistaakseni joku sääntö siinäkin on.
Tässäkin viestissä on monta epävarmaa kohtaa. Esimerkiksi lause; "Jotkut uskovat tälläkin palstalla." Onko sanan "jotkut" käyttö hyvää suomea? Onko parempi kirjoittaa toisella sanalla tai toisella tavalla?
Kerronpa tähän taas jotakin itsestäni.
Olin vuosia sitten opiskelemassa paikallisessa aikuisoppilaitoksessa. Yksi aine, mitä luin, oli ruotsi. Kurssilla käytiin läpi ruotsin kielioppia. Olin aikaisemmin nuorena Suomessa lukenut ruotsia ja olin siinä "melko hyvä". Minulle oli ruotsin gramatiikka täysin selvä mutta sanavarasto ja puhe olematon. Kun sitten muutin Ruotsiin, minun tarvitsi vain saada sanoja varastoon ja minulla oli muu tieto niin että kykenin muodostamaan sanoista lauseita. Opin ruotsia melko nopeasti.
Kerran seisoin ruotsalaisen miehen kanssa veljeni talon pihalla. Puhuimme ruotsin kielen gramatiikasta. Koska hän oli ruotsalainen, ajattelin hänen tietävän ja hallitsevan nämä asiat. Kysyin häneltä näistä kielioppiasioista. Hän sanoi minulle vaivautuneena mutta hymyillen: "Älä kysy minulta. Sinä osaat ruotsin gramatiikan paremmin kuin minä."
Tämän em. kurssin jälkeen vaimoni alkoi ihmettelemään minun ruotsin taitoani. Hän kysyi minulta että mitä sinulle on tapahtunut kun sinä puhut nyt ruotsia huonommin kuin ennen kurssia. Minä myös huomasin sen. Mistä tämä johtui? Ajattelin silloin kurssin saaneen minut epävarmaksi ruotsin puhumisessa. Kursssi sai minut huomaamaan kuinka huono olin ruotsin kielessä. Totuus kun lyötiin päin näköä niin että en enää luullut hallitsevani kieltä. En enää luullut puhuvani hyvää ruotsia. Aloin nyt ajattelemaan tarkemmin miten puhun. Se vaikutti sen että epävarmuus sai otetta minusta. Epävarmuus taas sai aikaan hermostuneisuutta ruotsin kielen puhumisessa. Hermostuneisuus pelkoa siitä että lausun ja puhun väärin, ehkä käytän väärää sanaa. Tämä epävarmuuden ja pelon tila sai minut sitten puhumaan väärin tai en enää löytänyt sanoja. Tästä päättelen nyt näin:
Ehkä tämän nykyisen "hyökkäyksen" takana on sama henki. Ehkä minut yritetään saamaan nyt epävarmaksi myös suomen kielestä niin että en enää osaisi edes suomea. Tämä asia tuli mieleeni kun luin rohkaisevan viestisi. Täytyy heittää roskikseen kaikki syytökset ja jatkaa Jeesuksen nimessä sellaisena kuin olen.
Niinson!!!
Ei sinun suomen kieleäsi ole kukaan moittinutkaan. Ei tuokaan josta olet tehnyt aloituksen.
>>>Ei sinun suomen kieleäsi ole kukaan moittinutkaan. Ei tuokaan josta olet tehnyt aloituksen.
Tervehys..
Kuule Jaikam, minä ainakin olen saanut sinun kirjoituksista ihan oikeaa synnintuntoa ja ollut Jumalan puhuttelussa se kertokoot mielipiteeni sinun kirjoituksistasi. Tuo synnintunto veti minut sitten parannukseen, eikös olekin ihan mukavaa ja kun olin siinä epäuskossakin katkerana.
Pyysin kyllä sulta anteeksi ilkeitä sanojani, en tiedä huomasitko sitä viestiä, mutta anteeksi vielä kun olin ilkeä.
Nyt kirjoita vain viestejä jotka satuttavat sellaisia joilla ei ole usko ihan kondiksesa vielä, heitä on täälläkin foorumilla.
Siunausta t.Mikko
Kirjoitusvirheitä lulee näköjään vaikka on lasit nokalla..
Sinussa on todella tapahtunut muutos, ja sen huomaa kirjoituksistasi.
Sen muutoksen on saanut aikaan Jumalan Sana ja Pyhä Henki yhteistyössä niin kuin sinä varmasti ymmärrät sen. Tästä johtuen sinä kiität Herraa Jeesusta Kristusta. Meille ihmisille on annettu Jumalan Sanan välittäminen kanssamatkaajillemme, meille jotka olemme tulleet uskoon. Sitten Jumalan Sana tekee tehtävänsä. Pyhä Henki elää Jumalan Sanassa. Siksi Jumalan Sana on Elävä Sana. Se on myös Luoja ja luo uutta niissä ihmisissä jotka kuulevat/lukevat ja uskovat sekä ottavat Sanan vastaan. Sanan vastaanottaja ottaa vastaan Jumalan Sanassa ihmisen ja luomakunnan Luojan, Herran Jeesuksen Kristuksen ja Hänessä Isä Jumalan. Sinulla on Jeesuksessa Isä Jumala ja Jumalan Poika sekä Pyhä Henki. Siis koko kolmiyhteinen Jumala on Herrassa Jeesuksessa Kristuksessa ja Hänen kauttansa. Toivottavasti tämäkin asia on sinulle selvinnyt.
Jumala on antanut sinulle kaiken anteeksi. Minäkin olen antanut sinulle kaiken anteeksi mitä on anteeksiannettavaa ollut. En tahdo koskaan muistella niitä vanhoja Tomumajan asioita. Tahdon ajatella ja kuunnella tomista. Kun Tomumaja tuli uskoon ja tomis syntyi, Tomumaja kuoli. Se ei enää edusta sinua koska se on vainaja. Sinä olet nyt Jumalan tekemä uusi luomus Kristuksessa Jeesuksessa. Tämä uusi luomus kirjoittaa nyt tomiksena. Kiitos siitä Jeesukselle Kristukselle. "Se, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, on uusi luomus. Vanha on kadonnut, katso uusi on sijaan tullut, Mutta kaikki on Jumalasta joka on sovittanut meidät itsensä kanssa Kristuksen kautta ja antanut meille sovituksen sanan" (2 Kor 5:18).
Niin, Jumala on antanut meille uskoville sovituksen viran ja sovituksen sanan.
Se on sekä virka että sanoma virassa toimivalle uskovalle. Koska nämä molemmat ovat Jumalasta, Jumala on uskovan kanssa Sanassa (Matt 28:20, Luuk 21:15, Matt 10:20). Tämä on hyvä muistaa (2 Kor 5:18-19).
Oletsä vähän tyhmä? Siis sinua ei ole kukaan moittinut suomen kielestä. Vaan narsismista. Lopeta se itseriittoinen pohdiskelusi sinun suomen kielestä, pohdi ennemmin sitä miksi sinua on niin monet sanoneet narsistiksi.
Minua ei haittaa yhtään, jos sinä käytät minä -sanaa vaikka joka lauseessa.
Miksi sen pitäisi vaivata ketään?
Jatka vain omalla tyylillä, Jaikal.se!
Jotkut uskovaiset ovat niin hirveän pikkusieluisia nipottajia, että tarttuvat kaikkeen epäolennaiseen. MINUSTA tuntuu, että jotkut kokevat synnintunnon olevan sitä, että muut tuntuvat syntisemmiltä kuin itse.
Kun etsii toisesta vikoja, vaikka pieniäkin, voi hetkeksi unohtaa omat puutteensa ja heikkoutensa.
Olen samaa mieltä. Itse olen ainakin jaikalille "kateellinen" omaksuessaan kahden kielen hallinnan. Vaihteeksi oli hyvä lukea jaikalin omaa kertomustaan kahden kielen välissä. Itsellä on ruotsalaista geeniperimää, mutten osaa paljoakaan käytännön ruotsia-harmittaa.
Pidä jaikal rikkautena kahden kulttuurin kotimaa. Oikea kotimaa on kuitenkin taivaassa. Joten turhaa huoltaa koko "minän" käytöstä.
Minä koen Ruotsin kotimaakseni. Kun tulen Suomeen, olen ulkomailla.
Mutta rakastan Ruotsia ja Suomea melkein yhtä paljon. Muistan kun tulin Ruotsiin lokakuussa 1980 ja aloin kuuntelemaan radiosta musiikkia. Sain kuulla joitakin lauluja jotka jäivät mieleeni. Minä nautin näistä lauluista. Ne ovat isänmaallisia kauniita lauluja. Varsinkin Alf Robertsonin "Mitt land". Se kertoo kaikesta siitä mikä on Ruotsille tyypillistä. Laulussa "Ruotsi" puhuu ja kertoo kuka minä olen. Ruotsi on siis kaikkea halvasta kuppilan pöydästä kuninkaaseen asti ja kaikkea enemmän tai vähemmän arvotonta ja arvokasta siltä väliltä. Minä olen jopa eräässä saarnassa ottanut esille tämän laulun sanoman kun puhuin uskovan identiteetistä ja seurakunnasta ja siihen kuulumisesta. Seurakunta reagoi. Koin että jotkut eivät hyväksyneet että maallisesta laulusta otetaan saarnateksti. Mutta minä olenkin vähän erikoinen ja uskalsin senkin tehdä. Laulun sanoman voi hengellistää. Jokainen seurakuntalainen on osa seurakuntaa ja tärkeä omalla paikallaan huolimatta siitä kuinka arvokkaana tai arvottomana pitää itseään. Tämä kaunis laulu viestittää minulle; Jumalan seurakunta on osa minua. Ja minä olen osa Jumalan seurakuntaa.
http://www.youtube.com/watch?v=-L4m6YTnbn8
Laulun huippukohta on sen päätöksessä.
Laulu päättyy JUHLALLISEN KAUANIISTI sanoilla:
"Jag älskar mitt land och människorna som bor här.
Även om jag naturligtvis ifrågasätter ett och annat
av sådant som händer omkring mig. MEN KÄRLEKEN
och känslan för det land där jag är född och där jag lever,
DEN KAN INGEN TA IFRÅN MIG, för de mil svida skogarna,
alla älvarna, och sjöarna och människorna, DE ÄR EN
DEL AV MIG SJÄLV. Och människorna som bor här,
de tror jag på i en värld som ibland inte riktigt vet vad
den vill. Men jag är glad över att jag får leva och att jag
får bo I SVERIGE.
Helppo löytää hengellinen sanoma, vai???
Toinen laulu, joka on myös suomeksi joka puhuttelee minua ja on erittäin kaunis
"Ach Värmeland du sköna"
Kyllä kylmät väreet kulkevat selässä kuunnellessa tätä laulua ja sen musiikkia.
http://www.youtube.com/watch?v=YZ6REfFKUn4
http://www.youtube.com/watch?v=qbAC5INEMRI
http://www.youtube.com/watch?v=ZAb7U684YP8
Kuuluuko uskovalla olla jatkuva synnintunto?
Mielestäni kyllä jossakin määrin. Itselläni on melkein koko ajan.
Mutta kun tietää että synnit ovat anteeksi annettu se tuo ilon. Onhan tämä uskonelo joskus vaikeaa..
Kiitos jaikalille tunnoistasi. Arvostan esilletuloasi erittäin paljon. Tämä on tietysti ihan henkilökohtainen kiinnostus persoonastasi. En tiedä miten tämä liittyy helluntailaisuuteen. Mutta voithan itse siitä raporoida mieleiseksesi. Minusta on tärkeintä, että olet tullut uskoon Jeesukseen. Siunausta.
http://www.youtube.com/watch?v=pw3e64sosEg
Minusta tämä vitsi ei liity ihan tähän teemaan. Sulla on varmaan "really fanny" ihan omissa housuissas! Tallin ovi on varmaan jäänyt auki!
Aattelin että hekä joku tahtoo tietää mitä tämä laulu sanoo suomeksi. Siksi yritän kääntää tämän loppuhuipentuman suomeksi. Minä näen siinä hengellisen sanoman. Näetkö sinä.
"Jag älskar mitt land och människorna som bor här.
Även om jag naturligtvis ifrågasätter ett och annat
av sådant som händer omkring mig. MEN KÄRLEKEN
och känslan för det land där jag är född och där jag lever,
DEN KAN INGEN TA IFRÅN MIG, för de mil svida skogarna,
alla älvarna, och sjöarna och människorna, DE ÄR EN
DEL AV MIG SJÄLV. Och människorna som bor här,
de tror jag på i en värld som ibland inte riktigt vet vad
den vill. Men jag är glad över att jag får leva och att jag
får bo I SVERIGE.
Rakastan maatani ja ihmisiä jotka asuvat täällä. Vaikka
tietysti kyseenalaistan yhtä jos toista mitä ympärilläni tapahtuu.
Mutta rakkautta ja tunnetta sitä maata kohtaan jossa olen
syntynyt ja jossa asun, SITÄ EI KUKAAN VOI OTTAA MINULTA
POIS. Sillä, kaikki ne valtavat peninkulmittaiset metsät, kaikki joet
ja järvet sekä ihmiset, NE OVAT OSA MINUA. Ja ihmiset, jotka
asuvat täällä, heihin minä uskon maailmassa joka ehkä ei aina
tiedä mitä se tahtoo. Mutta minä olen iloinen siitä että saan elää
ja asua RUOTSISSA.
Helppo löytää hengellinen sanoma, vai?
Seurakunnassa uskova rakastaa jokaista jäsentä, niin halveksittua jäsentä ei ole etteikö Pyhässä Hengessä elävä uskova voisi rakastaa jokaista. Jokainen uskova on osa seurakuntaa ja seurakunta on osa uskovaa ja seurakunta muodostuu jokaisesta yksilöuskovasta. Kaikki ovat arvokkaita ja tarpeellisia ja rakastettuja omalla paikallaan.
No olihan värmlandsvisa suomeksikin Mauno Kuusisto vetä tosi hyvin
http://www.youtube.com/watch?v=7ctzhy7r-FI
Joo oikein kiinnitin huomion sanoihin, kaunista. Tuossa on mullekkin kun kiiruhdan katselemaan niitä leikkipaikkoja savoon vaikka olen lappilainen, syntynyt savossa ja noin puolet siellä ja toisen puolen lapissa asunut. lisäksi olen puoliksi savolainen että toisaalta puoliksi lappilainen vanhemoieni kautta. Siis voin sanoa olevani kahdenmaan kansalainen oikeastaan, kun välimatkaakin on liki tuhat kilometriä niille leikkipaikoille jossa lapsena olen leikkinyt.
On aivan totta mitä tuolla sanoit jaikal, että kun joku opettaa meille, kuinka pitäisi, katse siirtyy itseen ja tulee araksi. Minulle kävi samoin rukouksen kanssa. Ihan vapaasti siunasin ja rukoilin mitä koin, kunnes sain opetusta miten "pitäisi". Kun huomio kiinnittyy itseen, eikä asiaan, menee helposti pieleen. Niin että pidetään katse Kristuksessa ja sanomassa! Minulle ominta on julistava rukous. Se on vähän niinkuin profetiaa, jossa julistetaan Jumalan Sana ja lupaus tilanteeseen, totuus valheen sijaan, voitto tappion sijaan. Jotkut kuitenkin loukkaantuivat kun en osannut sääliä heitä, vaan heidän mielestään ohitin heidän tunteensa, ja sain opetusta että pitää asettua ihmisen saappaisiin. Minä en osannut nähdä mitä viisautta olisi mennä itsesäälissä rypevän kanssa samaan lätäkköön, kun voittokin olisi tarjolla, ja rukoukset estyivät pitkäksi aikaa. Varsinkin kun olin muutenkin ainoa joka rukoili niin, ajattelin että he olivat oikeassa. Vasta jokunen vuosi sitten törmäsin ihmiseen, jolla oli nimi tälle minun rukoukselleni. Hän kertoi mitä siinä tapahtuu, ja vapauduin uudelleen rukoilemaan niinkuin koen kehoitusta. Rukoius on ihmeellinen asia, ja Herran Sana todella on miekka! Julistamme näkymättömät näkyviksi, yliluonnolliset luonnolliseksi, ja Jumalan Sanan toteutuu vihollisen valheiden sijaan!
Kiitos mielenkiintoisesta ja rohkaisevasta sanomastasi. Sinä olet kokenut vähän samalla tavalla kuin minä olen kokenut. Kerron omia havaintoja ja rukoustyyliä.
Rukouskokouksissa rukoillaan usein ongelmien puolesta. Ongelmia on kaikilla. Millä tottelemattomat maailmaan menneet lapset ja niiden puolesta pitää rukoilla. Kenellä on kipeä polvi ja pitää rukoilla. Jollakin on hätää jonkun tuttavan avioliitosta. Jollakin ryyppäävä puoliso, jne, jne. jne..... Olen monta kertaa kokenut että rukoukseen mennään ohi Jeesuksen. Tarpeet kun ovat Herran edellä. Herra ohitetaan ja rukous aloitetaan puutelistalla. Herralle kerrotaan mitä Hänen tulisi nyt tehdä. Joskus olen kokenut että Jeesus on jäänyt porstuaan istumaan eikä pääse sisälle. Hän tulee ovelle joskus koputtelemaan pyytäen päästä sisälle kokoukseen mutta uskovat eivät jouda ottamaan Häntä vastaan kun heillä on tärkeä hengellinen kokous ja rukousaiheita meneillään.
Minulla itselläni on vaikea rukouksessa ryhtyä suoraan latelemaan Herralle puutelistaa tekemisistä. Minä olen kokenut että Herran kiittäminen ja ylistäminen on "pakollinen" puutelistaan sisälle pääsemiseen. Voin kiitellä Herraa ja ylistellä pitkään ennen kuin saan sanottua Hänelle mitä minä tahdon että Hän tekisi. Joskus tuntuu siltä että en pääse ollenkaan sisälle puutelistaan kun on niin paljon kiitosta ja ylistämistä että siitä ylistämisesta ei pääse jatkamaan eteenpäin puutelistaan.
Ei kuitenkaan aina ole näin. Joskus kuulee kysyttävän uskovalta että kuinka paljon rukoilet. Minä koen että rukoilen lakkaamatta. Minulle rukous on Herran kanssa olemista, Hänen yhteydessään elämistä ja Häntä ajattelemista ja kiittämistä. Ei siinä aina tarvita eikä siinä aina ole sanoja. Riittää että hengessä on yhteydessä Jeesukseen. Tästä johtuen joskus kun avaan suuni rukoukseen voin tosiaankin käsitellä puutelistaa ihan välittömästi. Joskus kun rukoilen toisen ihmisen puolesta kätten päällepanemisen kautta, olen kokenut että tässä yhteydessä en voi käsitellä suoraan aihetta jonka tähden rukousta on pyydetty. Herran armon ja rakkauden kiittäminen tulee aina ensin. Uskon tämän olevan Pyhän Hengen vaikutusta ja johdatusta.
Sitten minulla on tapana lähestyä Herraa ristin veren ja uhrin kautta. Varsinkin silloin jos on ollut jotenkin vaikeaa ja koen epävarmuutta ja rukouselämä ei ole ollut palavaa viimeaikoina. Selitän Herralle ensin että minulla ei olisi mitään mahdollisuutta tulla Pyhän Jumalan kasvojen eteen ellei Jumalan Poika, Herra Jeesus Kristus olisi sovittanut minun syntejäni ja pessyt ja pesisi minua kaikesta synnistä ihan jatkuvasti. Pyydän Herraa pesemään minut ennen kuin uskallan jälleen kerran lähestyä Häntä. Kiitän Häntä veren voimalla ylhäältä alas asti revitystä esiripusta joka johtaa minut Kaikkein Pyhimpään Herran välittömään läsnäoloon. Kiitän Jeesusta Kristusta siitä että saan Hänen armostaan käydä sisälle Hänen ruumiinsa uhrin ja veren kautta.
Olen kokenut Jeesuksen vereen vetoamalla Herran Voimaa ja siunausta. Joskus tuntuu että taivas aukeaa selkoselleen. Uskon että tie elävään rukoukseen on Jeesuksen Kristuksen ruumiin uhri ja veri. Tämä vinkkinä.
Näiden asioiden tähden kun minä alan rukoilemaan pyynnöstä jonkun asian puolesta, voi mennä vähän aikaa ennen kuin pääsen "itse asiaan".
Kerron tähän loppuun yhden tapauksen joka on jäänyt muistooni ja kertoo rukouksen voimasta.
Olin rukouskokouksessa. Meitä oli parikymmentä rukoilijaa. Jotkut istuivat penkillä rukoillen hiljaa. Joku rukoili ääneen. Jotkut olivat polvillaan penkkien välissä rukoillen hiljaisella äänellä. Minä kävelin edestakaisin penkkirivien välissä. Rukoilin ääneen melko kovalla äänellä. Koin Pyhän Hengen Voimaa ja valtavan auktoriteetin. Aloin rukouksessa vaatimaan Saatanaa päästämään vangittuja vapaaksi. Vetosin Jeesuksen veren hintaan ja sanoin Saatanalle että nämä ihmiset kuuluvat Herralle Jeesukselle Kristukselle Jeesuksen veren tähden. Komensin vihollista päästämään irti laittomasti sitomiaan ihmisiä. Ajattelin paikallisia alkoholisteja ja narkomaaneja. Käskin Jeesuksen nimessä vangittujen kahleita irtoamaan. Silloin kuulin hengessäni kuinka raskaat kettingit putosivat kolahtaen kivilattialle. Voisin näyttää kuinka vahvat ne olivat. Ne olivat melkein traktorin kettinkien kokoiset. Ääni oli niin selvä ja kuuluva. Hämmästyin ja ajattelin jonkun jossakin vapautuneen. Sanoin ääneen: "Nyt putosivat jonkun kahleet lattialle. Minä kuulin sen."
Muutaman viikon kuluttua olin seurakunnan kokouksessa. Kokouksessa istui eräs tuntemani alkoholisti. Hän oli täysin selvin päin ja istui kokouksessa hyvin puettuna ja rauhallisena ja hyvinvoivan näköisenä. Kokouksen juontaja pyysi häntä todistamaan. Minä ihmettelin sitä sillä hän oli paha alkoholisti. Mutta hän kertoi uskoon tulostaan. Hän oli kokenut pelastuksen joitakin viikkoja aikaisemmin.
Nuo on skitsofrenian oireita. Kuuletko useinkin ääniä?
Mene lääkäriin.
Kyllä, minä kuulen usein Jumalan äänen.
Sinäkin voit saada yhteyden Luojaan jos
teet parannuksen ja uskot Jeesukseen.
"Tie on vapaa Golgatalle, miksi yhä viivyt vaan?
Siellä pääset armon alle, kyyneleesi pyyhitään.
Vielä kaikuu Veren ääni, rakkauttaan julistaa.
Sinun sydämesi juuri Jeesus tahtoo pelastaa.
Tie on vapaa Golgatalle.........
http://www.youtube.com/watch?v=2odWWDfCsOg
jaikal: Aloin rukouksessa vaatimaan Saatanaa päästämään vangittuja vapaaksi. Vetosin Jeesuksen veren hintaan ja sanoin Saatanalle että nämä ihmiset kuuluvat Herralle Jeesukselle Kristukselle Jeesuksen veren tähden. Komensin vihollista päästämään irti laittomasti sitomiaan ihmisiä.
Tässä jaikalismin eräs harha kun itse jaikal, ensimmäisessä sivupersoonmassaan toimii kuin skeuvaan 7 poikaa.
jaikal ottaa valitsemaansa amerikan oppia ja pyrkii vapauttamaan komentelemalla riivaajia että päästävät irti "laittomasti" sitomansa ihmiset.
Henkiä ajetaan ulos kaupungeista ja kylistä silti paholaisen voimat senkun vain lisääntyy vaikka jaikalin kaltaisia lahkohenkiä on kourat ojossa karkottamassa niitä erämaihin ja autioihin paikkoihin. Ne ovat tässä tapauksessa jääneet jaikalin luokse.
Sen huomaa hänen pirullisesta kovuudestaan ja ylpeydestään. Hän tekee itsestään esimerkin meille muille.
Todella vastenmielinen tapaus. Tuskin edes saatana viihtyy hänen seurassaan.
Uskovaiset haluavat satuja oman hauraan uskonsa tueksi.
Lapsen asteelle älyllisesti jäänyt jaikal-jouko tarjoaa niitä.
Siinä hänen suosionsa salaisuus.
Minkä suosion. Näyttää olevan enemmänkin epäsuosiossa.
En ota kantaa nyt ihmisiin, enkä siihen, kuka mitäkin on, mutta Jumalan Sana sanoo edellä olevasta aiheesta seuraavaa:
Matt. 10:1
"Ja hän kutsui tykönsä ne kaksitoista opetuslastaan ja antoi heille vallan ajaa ulos saastaisia henkiä ja parantaa kaikkinaisia tauteja ja kaikkinaista raihnautta"
Luuk. 10:19-21
19. Katso, minä olen antanut teille vallan tallata käärmeitä ja skorpioneja ja kaikkea vihollisen voimaa, eikä mikään ole teitä vahingoittava.
20. Älkää kuitenkaan siitä iloitko, että henget ovat teille alamaiset, vaan iloitkaa siitä, että teidän nimenne ovat kirjoitettuina taivaissa."
21. Sillä hetkellä hän riemuitsi Pyhässä Hengessä ja sanoi: "Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, että olet salannut nämä viisailta ja ymmärtäväisiltä ja ilmoittanut ne lapsenmielisille. Niin, Isä, sillä näin on sinulle hyväksi näkynyt.
Eli tämä valta on meillä jokaisella Jumalan lapsella, jos ja kun pysymme Kristuksessa ja Hänen Henkensä saa meitä ohjata ja hallita!
>>>Eli tämä valta on meillä jokaisella Jumalan lapsella, jos ja kun pysymme Kristuksessa ja Hänen Henkensä saa meitä ohjata ja hallita!
Eli jaikal teki synnin kun iloitsi saatanan lähtemisestä hänen käskystään vaikka Raamattu kieltää niin tekemästä:
"älkää siitä iloitko että henget ovat teille alamaiset"
Synti, mikä laittaa minäminäminä-jaikalin tekemään syntiä?
Niin, minä olen ymmärtänyt tuon Raamatunkohdan siten, että tärkein asia ihmisen elämässä on se, että meidän nimemme on kirjoitettuna taivaissa ja sen jälkeen tulee vasta kaikki se, mitä Jumalan Henki kauttamme tekee.
Ts. Miedän tulee ensisijaisesti olla rakastuneita Kristukseen, eikä niihin siunauksiin ja vastauksiin, joita Häneltä saamme.
Enkä näitä kohtia osoittanut kenellekään yksittäiselle ihmiselle, vaan tulivat vain mieleeni tätä ketjua lukiessani ja toin ne lähinnä esille siksi, että tuon asian tulee olla meille jokaiselle Jumalan lapselle itsestään selvää, että meillä on Hänen avullaan ja kauttaan valta ja voima, kaikkien pimeyden voimien ylitse!
Vielä synnistä sen verran, että SYNTI on = ERO JUMALASTA!
Me puhumme joistain omista ja toistemme teoista syntinä ja kuitenkin nuo teot ovat vain synnin hedelmiä.
Ja mielestäni juuri tämän asian oivaltaminen ja ymmärtäminen on yksi avain -syntinen vai synnitön keskusteluun-!
Jaikal kokee ettei hän ole syntinen. Silloin hän on narsisti.
Mutta turhaa se on tuollaiselle puupäälle mitään sanoa. Kun on jäänyt neljävuotiaan asteelle eikä tajua mitä hänelle sanotaan.
>>>Jaikal kokee ettei hän ole syntinen.
Juuri tuollaisia suuria tapahtuu jaikal julistavassa rukouksessa. Joskus Jeesuksen nimessä silloin sortuu vihollisen muurit, joskus se on profetiaa, joka ilmoittaa että Herran suusta on lähtenyt sana, ja se varmasti toteutuu! Tuohon tyyliin minäkin joskus "saan/joudun" rukoilla. Rukous, jonka Pyhä Henki vaikuttaa, on Jumalan oma julistus tilanteeseen. Jumala ei etsi täydellisiä, vaan kuuliaisia. Minä olisin luonteeni puolesta vihovviimeinen julistamaan mitään tai komentamaan vihollista, mutta haluan olla kuuliainen. Niinkuin Paavali ja kumppanit rukoilivat kun heitä oli uhkailtu: Niin vaikuta nyt Herra, että me kaikella rohkeudella julistamme! Vaikka rukous ei tarvitse kovaa ääntä, silti se tulee luonnostaan, koska Herra on niin väkevästi läsnä. Yksittäisen ihmisen kohdalla sama tulee vähemmällä volymilla, ja jo tiedon sana murtaa mielen linnakkeet. Tiedon sana on nopea miekka.
Minusta tuntuu, että tuo rukous oli nimenomaan tarkoitettu tuossa tilanteessa, että srk sai olla mukana siinä hetkessä kun kahleet murtuivat. Näin heidän sydämensä myös oli valmistettu vastaanottamaan parannuksen tehnyt ihminen. Ettei häntä arvioida hänen omien voimiensa mukaan, vaan ymmärretään että Jumala on hänessä tehnyt kertakaikkisen muutostyön.
Me emme niinkään iloitse siitä että riivaajat on alamaisia Pyhälle Hengelle meissä, vaan iloitsemme siitä että Jeesuksen nimessä on vapaus vangituille. Niinkuin me saimme armon, saamme myös olla armon lähettiläitä.
Viimeisinä päivinä on niitä, jotka kieltävät evankeliumin voiman. Mutta Herra on voimallinen totisesti tekemään kaiken sen, minkä Hän sanassaan lupaa! Ja Hän on valinnut ihmisen, että tämä voima olisi meissä ikäänkuin saviastioissa. Tämä on loukkauskivi monelle, jolla ei ole Herran tuntemusta. Nyt emme ole orjia, vaan perillisiä. Kristus meissä, kirkkauden toivo :)
Niin mitä tapahtui, ei yhtään mitään. Mutta sinänsä aika tyypillistä keksiä tuollaisia, vain mielikuvitus on rajana. Siinä on vain se vaara että niihin saattaa valhettelija itsekkin alkaa uskomaan ja seuraukset voivat olla arvaamattomat.
Älkää leikkikö mielenterveydellänne älkääkä ruokkiko jo sairastuneita menemällä niihin mukaan.
Keksimään ei todellakaan pidä lähteä. Ainoastaan Jumala tuntee sydämen, ja osaa antaa oikean avun. Siksi meidän tulee rukoilla Hengessä ja Totuudessa. Jos Jumala ei sanaa anna, teemme hyvin kun vain siunaamme. Jumala on kuitenkin Herra joka kuulee ja vastaa. Ja Hän on se, joka tekee teot joissa vaellamme.
2 tim 3:5 puhuu ihmisistä jotka ovat ulkonaisesti hurskaita, mutta kieltävät evankeliumin voiman. Sellaista karta.
Sinun vuodatuksestasi voi lukea että Jumala on sinulle tuntematon persoona.
Et siis tunne Jumalaa etkä elä Hänen kanssaan. Koska et tunne Jumalaa, sinä et tiedä mitä uskova, joka elää Jumalan kanssa, saa kokea. Jumala on, ja Hän elää uskovan kanssa ja uskova kokee sen (Joh 1:1,14, Matt 28:20). Ei uskova luovu uskosta jonkun uskosta osattoman väittämien seurauksena. Turha on sinun missionisi.
Sinulla Jaikal on varmasti kieliongelmissa syy minä-sanan runsaalle käytölle, mutta milläs selitätte tämän:
> Haku: Minä "Semper.Fidelis"
Keskustelut
Osumat 1-25. Yhteensä 8035 osumaa <
8035 kertaa "minä". Huh!
Onpa vaan pistänyt silmään tuo semperin minäkeskeisyys.