Teemu Keskisarjan tulisi tehdä TV-historiaohjelma

Teemu Keskisarja vaikuttaa täyspäiseltä historioitsijlta.
Yle:n tulee antaa hänen tehdä historiasarja Suomen ja pohjoismaiden historiasta.


aamulehti:

"Päivitetty 9.10.2012 16:40, julkaistu 9.10.2012 16:36
Teemu Keskisarja: Raaka tie Raatteeseen

Teemu Keskisarjan teos on raadollinen kuvaus talvisodan tunnetuimmasta taistelusta.
Talvisodan taistelut vuosina 1939–40 Kainuussa Suomussalmella ja Kuhmossa ovat maailmanhistoriaa. Niiden kulkua opiskellaan vieläkin maailman sotakorkeakouluissa.

Mutta mitkä olivat sotamiesten kokemukset Raatteen tieltä ja Kuhmon Saunavaaran kupeesta? Nälkää, kylmää, hikeä ja pelkoa.

Teemu Keskisarja on 1970-luvulla syntynyt historioitsija, joka on jo osoittanut otteensa monella tavalla. Tällä kertaa hän itsekin pohdiskelee vakavasti, pystyykö pienen Suomen suuresta taistelusta Neuvostoliittoa vastaan löytämään mitään uutta.

Turhaan kirjoittaja aluksi pelkää ja saakin aikaiseksi mielenkiintoisen historian popularisoinnin. Nyt todella mennään niiden tuhansien ihmisten tuntoihin, jotka rämpivät Kainuun korvissa noina ratkaisun vuosina.

Aikaisemmat sotahistoriat ovat keskittyneet Raatteen tien taistelusta kovasti joukkojen liikkumisiin, kuten koukkauksiin ja mottien pilkkomiseen. Keskisarja menee sotilaan housuihin. Niihin, joita ei kesken kuumimpien taistojen kovilla pakkaskeleillä välttämättä riisuttu edes tarpeen tullen.

On hienoa, että Suomen historian keskeisimpiin kuuluviin taisteluihin palataan nimenomaan sotilaan silmin. Samalla tulee kerratuksi, kuinka todella lähellä Suomen katkaiseminen Stalinin riemumarssilla oli. Jostain Suomi sai uskonsa takaisin ja tappoi mielettömän määrän puna-armeijan sotilaita Kainuun korpiin.

Pekka Kymäläinen

Teemu Keskisarja: Raaka tie Raatteeseen.

329 sivua. Siltala 2012.
11120
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 11

Vanhimmat

"Teemu Keskisarjan tulisi tehdä TV-historiaohjelma "

Tulisi, olisi, tekisi,mölisi.....

SS persut tekemään nyt Keskisarjan toimittamaa ohjelmaa, Soini-säätiön rahoittamana. Mikäli asiasta ei tule mitään, tyydytään muiden tekemiin ohjelmiin. eikä vinguta jos tulisi jos tekisi...

Äänestä
  • No jaa surut souti Ruotsin puolelle kun miehet taisteli... ;-) Eipä ihme että vanhempi kansanosa (sodan nähneet ) ei vieläkään tykkää suomenruotsalaisita ;-) Onhan siihen painavat syyt myös historia astuu kuvaan mukaan. Ilkkukaa te hiton sotasankarit , monta sukulaista teillä on sankarihaudoissa .? Dräskviik tulee olemaan seuraava häpeätahra Suomen historiassa, nähtävästi uudet veneet hommattiin siksi, että surut pääsee pakoon lahden yli.? Sotilaalsita iskukykyä niillä eioo kun houreissaan ja haluumpa nähdä sen surun joka ei pasko housuunsa kun mahorkan haju lähestyy ;-) ps. Ne osaa vähemmistöjään kouluttaa , pitäsi pari neukkukentsuu otta tänne opetaa suruille tapoja ;-) Koska ne on sivistymättömiä moukkia jatka sylkee hyvätekijänsä käsille..!

    Äänestä

  • Vaatiiko nyt säätiöherrat,että Keskisarjan osuus täytyy leikata pois.

    Mitä ihmetta näihin keskusteluihin aina vedetään persut,onko
    Keskisarja persu ?
    Alkaa jo sivullistakin ottaa päähän tämä yhden puolueen syyllistäminen
    joka asiasta.

    Eikö juuri Niinistökin puhunut sanavapauden puolesta ja siksi se pitää
    olla kaikilla.

    Äänestä

Keskisarjan kirja, Raaka tie Raatteeseen

http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=4683&p=25209&hilit=dieselmoottori#p25209


Keskisarjalla on tuo armeijan huoltopuoli kovin keskeinen teema Suomussalmen taisteluita kuvatessaan, mutta minusta hän ei näytä perehtyneen siihen asiaan ainakaan liian perusteellisesti.

Silmääni suorastaan hyppäsi aivan käsittämätön väite ja siis virhe NL:n käyttämästä dieselmoottorisesta kuorma-autokalustosta (ja varmaankin myös panssarikalustosta) Suomussalmella! Ja toki varmaan muillakin Talvisodan rintamilla. Olisi ihan oikeasti mielenkiintoista tietää, oliko NL:n joukoilla käytössään Suomussalmella ainoataakaan dieselmoottorikäyttöistä ajoneuvoa Talvisodan aikana. Tai oliko NL:n kuorma-autoista muutenkaan yhtää mallia dieselmoottorisia muillakaan Suomen vastaisilla rintamilla tuohon aikaan.

T-28 panssareissa oli jo dieselmoottori, mutta olikohan niitä käytössä Suomussalmella. En ainakaan suoraan muista mistään lukeneeni mainitaa niiden esiintymisestä siellä. Kannaksella kylläkin esiintyi raskaitakin panssareita eli T-28 "Postijunia" ja eräitä monitornisia ns. koepanssareita, näin siis mm. Summassa.

Sivulla 162 hän kertoo kuinka "Kuljetusvaikeudet pahenivat kilometri kilometriltä. Autot hajoilivat huoltovirheisiin. Dieselmoottorit olivat sinänsä kelvollista tekoa, mutta liikkuvat osat eivät kestäneet kylmälaajenemista. Kampiakselit jumittuivat ja akut hyytyivät."

Tuonaikaisten henkilöautojen ja kuorma-autojen käytöstä pitää muistaa eräs juttu pakkaskäynistykseen liittyen. Kovilla pakkasilla moottoreihin laitettiin kiehuva (jäähdytys-) vesi syyläriin, jotta moottori hiukan lämpenisi ja notkistuisi käynnistystä varten. Jäähdytys(lämmitys)vesi voitiin vaihtaa useamman kerran halutun moottorilämpötilan saamiseksi. Silloin oli käytössä mineraaliöljyt ja ne oli tosi jäykkiä jo heti pakkasen puolelle lämpötiloissa mentäessä. Kuorma-automiehille ja muillekin konemiehille tuollainen vedenkeitto olikin se aamuyön 1. toimi kun alettiin käynnistellä autoja pakkasella päivän ajoihin. Toinen vaihtoehto oli käyttää moottoreita muutaman tunnin välein, mutta se taas vei akut tyhjiksi. Kylmä akku kun ei juurikaan ota latausta vastaan ja -20 asteessa akun kapasiteetti on jo muutenkin puoliksi kohmeessa ja tasavirtalaturien latausvirratkin oli aika vaatimattomia. Puolen tunnin lämmityskäyttö siis kulutti lähinnä polttoainetta ja akkuja.

Olen jostain lukenut kuinka NL:lla ei ollut kalustossaan pakkasnesteitä laisinkaan ja niinpä nesteet aina laskettiin käytön päätteeksi pois ettei moottorit halkea nesteiden jäätyessä. Pakkasnesteiden käyttö olisi ollut ehkä muutenkin hankalaa näiden päivittäisten lämmitysjuttujen takia. Suomalaiset toimi varmaankin samalla tavoin. Kuorma-autokuskina toiminut isäni ainakin kertoi juuri tästä yöllisestä lämmityskäyttöriesasta ja nesteiden kanssa läträämisestä. Lämmityskäytöllä pidettiin lähinnä vain muutama auto ns. "hetilähtövalmiina".

Nyt pitää vielä muistaa sellainekin seikka, että vaikka suomalaiset saivat huomattavat määrät erilaisia moottoriajoneuvoja sotasaaliiksi, niin lähes kaikista niistä oli moottori jäätynyt pilalle, koska useimmat ajoneuvot saatiin haltuun ns. liikkeestä ja ne jäätyivät tienvarsille. Ei ollut kuskit laskemassa vesiä pois...

1941-1945 sodan aikanakin kaikki amerikkalainen ja englantilainen henkilöauto- ja kuorma-autokalusto oli käytännössä kokonaan bensiinikäyttöistä. Samoin panssarit. Vasta sodan lopulla tuli joihinkin amerikkalaisiin panssareihin dieselmoottorit. Saksan kaikki panssarit kulki bensiinillä ja vain osa raskaammista kuorma-autoista oli dieselmoottorisia. NL:n raskaammat panssarit taas käyttivät jo tuohon aikaan dieselmoottoreita ja autot lähinnä bensiiniä.
Tämä mainita on mukana siksi, että NL:n autokalusto Talvisodan aikaan oli käytännössä kaikki lisensseillä valmistettua, eli alun perin suunnittelultaan amerikkalaista alkuperää.

Myöhemmin, eli sodassa Saksan kanssa, se oli Lend-Lease avun myötä käytännössäkin enimmäkseen amerikkalaista alkuperää, sillä kuorma-autoja laivattiin NL:oon valtavat määrät.


Niistä moottoreista:

http://fi.wikipedia.org/wiki/T-26

Gasoline T-26

http://en.wikipedia.org/wiki/T-26

Äänestä

Onko Tala saanut veroisensa uuden historian sepittäjän ja ihan omasta päästään?
Persuilla on kumma viehtymys näihin "taruihin sormusten herrasta"!

Äänestä
  • Keskisarja väittää että mitään raatteen tien taistelua ei olisi tarvinnut käydä koska venäläiset olisivat jäätyneet tankkeineen tien varteen vaikka yhtään suomalaista ei
    olisi ollut paikalla.
    Täyttä p.....aa.
    Venäläisten käyttämät tankit toimivat talvisodassa bensiinillä - T26 ja BT-vaunut.
    Lisäksi T-26 oli ilmajäähdytteinen mikä lisäsi pakkaskestävyyttä.
    Ihme ettei tohtorismies ole näitä selvittänyt.

    Äänestä

  • Kaikki kirjoittamani pitää paikkansa. En ole missään kirjassa törmännyt mainintoihin tai kuviin NL:n raskaista panssareista Suomussalmella tai Raatteessa. Vaunut oli pääasiassa T-26 -malleja variantteineen ja BT-malleja.

    Tuossa luettelossa on mainitsemanin vaunutyypit ja voit siellä olevista linkeistä katsella moottoreiden tekniset tiedot.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_vanhoista_panssarivaunuista

    Äänestä

Kalanmaksaöljylläkö ne ajoivat...

Äänestä
  • Anjovisöljyllä!

    Äänestä

Seppäselle kävi munaus kun valitsi Keskisarjan mukaan, ei ollutkaan ruotsi-intoilija.

Äänestä
  • Luuli Seppänen että Keskisarja on suuri suomalaisten vihaaja näitten juttujen
    perusteella, Olikin myös ruotsalaisten vihaaja....buaahaahaaaa

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Käännöststo kirjoitti:

Teemu Keskisarja vaikuttaa täyspäiseltä historioitsijlta.
Yle:n tulee antaa hänen tehdä historiasarja Suomen ja pohjoismaiden historiasta.


aamulehti:

"Päivitetty 9.10.2012 16:40, julkaistu 9.10.2012 16:36
Teemu Keskisarja: Raaka tie Raatteeseen

Teemu Keskisarjan teos on raadollinen kuvaus talvisodan tunnetuimmasta taistelusta.
Talvisodan taistelut vuosina 1939–40 Kainuussa Suomussalmella ja Kuhmossa ovat maailmanhistoriaa. Niiden kulkua opiskellaan vieläkin maailman sotakorkeakouluissa.

Mutta mitkä olivat sotamiesten kokemukset Raatteen tieltä ja Kuhmon Saunavaaran kupeesta? Nälkää, kylmää, hikeä ja pelkoa.

Teemu Keskisarja on 1970-luvulla syntynyt historioitsija, joka on jo osoittanut otteensa monella tavalla. Tällä kertaa hän itsekin pohdiskelee vakavasti, pystyykö pienen Suomen suuresta taistelusta Neuvostoliittoa vastaan löytämään mitään uutta.

Turhaan kirjoittaja aluksi pelkää ja saakin aikaiseksi mielenkiintoisen historian popularisoinnin. Nyt todella mennään niiden tuhansien ihmisten tuntoihin, jotka rämpivät Kainuun korvissa noina ratkaisun vuosina.

Aikaisemmat sotahistoriat ovat keskittyneet Raatteen tien taistelusta kovasti joukkojen liikkumisiin, kuten koukkauksiin ja mottien pilkkomiseen. Keskisarja menee sotilaan housuihin. Niihin, joita ei kesken kuumimpien taistojen kovilla pakkaskeleillä välttämättä riisuttu edes tarpeen tullen.

On hienoa, että Suomen historian keskeisimpiin kuuluviin taisteluihin palataan nimenomaan sotilaan silmin. Samalla tulee kerratuksi, kuinka todella lähellä Suomen katkaiseminen Stalinin riemumarssilla oli. Jostain Suomi sai uskonsa takaisin ja tappoi mielettömän määrän puna-armeijan sotilaita Kainuun korpiin.

Pekka Kymäläinen

Teemu Keskisarja: Raaka tie Raatteeseen.

329 sivua. Siltala 2012.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu