Poimin tämän "Timon" kommentin facebookista
******. Alkuperäiseen oppiin ei liittynyt esklusiivistä seurakuntaoppia. Se päästös tehtiin vasta 30 luvulla virallisesti kuin puhujat kulki omin lupiin Amerikassa saarnaamassa. Henkilökohtainen synninpäästö on Raattamaan keksintö. Lestadius ei sitä harrastanut. Tämä vääristynyt oppi nykypäivänä perustuu täysin siiheen että srk halusi vallan määritellä kuka on oikea kristitty ja kuka ei. Elävä kristillisyys on kulkenut sydämmesta sydämmeen ja siinä ei ole ollut tarveta määritellä kenenkään sieluntilaa. Vaan se on jätetty Jumalalle. Ja kun puhutaan muuttumattomasta opista niin se on liikkeen suurin valhe. Koska se on muuttunut aina tarpeen mukaan sulkemaan pois ihmiset jotka ovat osoittaneet eriävän mielipiteen johtohenkilöitä kohtaan. Elikä srk:laisuus on eriseuraopin äiti.*****
******. Alkuperäiseen oppiin ei liittynyt esklusiivistä seurakuntaoppia. Se päästös tehtiin vasta 30 luvulla virallisesti kuin puhujat kulki omin lupiin Amerikassa saarnaamassa. Henkilökohtainen synninpäästö on Raattamaan keksintö. Lestadius ei sitä harrastanut. Tämä vääristynyt oppi nykypäivänä perustuu täysin siiheen että srk halusi vallan määritellä kuka on oikea kristitty ja kuka ei. Elävä kristillisyys on kulkenut sydämmesta sydämmeen ja siinä ei ole ollut tarveta määritellä kenenkään sieluntilaa. Vaan se on jätetty Jumalalle. Ja kun puhutaan muuttumattomasta opista niin se on liikkeen suurin valhe. Koska se on muuttunut aina tarpeen mukaan sulkemaan pois ihmiset jotka ovat osoittaneet eriävän mielipiteen johtohenkilöitä kohtaan. Elikä srk:laisuus on eriseuraopin äiti.*****
Vastaukset 13
Vanhimmat
Taaskin huuhaa-aloitus joltakin.
Jo vuonna 1911 puhujainkokouksessa ilmaistiin yksimielinen kanta ettei vanhoillislestadiolaisuuden ulkopuolella ole Kristuksen seurakuntia. On siis valhetta tai tietämättömyyttä puhua 30-luvusta aloittajan tapaan.
Eksklusiivisuus oli selvää jo 1800-luvulla. Yksittäisiä poikkeuksia oli kuten Raattamaa joka sekoili muutenkin mm puolustamalla Amerikan eriseuraa, sekä uusevankelinen lestadiolaissaarnaaja August Lundberg kannattajineen. Myös Iin pappeinkokous vuonna 1885 poikkesi lestadiolaisesta opista (mm eksklusiivisesta seurakuntaopista) ja heitä ei pidetty sen takia enää uskovaisina. Iin pappeinkokous oli oikeastaan kaikissa asioissa samoilla linjoilla kuin vuoden 1960 pappiseriseura eli "elämänsanalaisuus", sekä vuoden 1910 Norjan eriseura eli erikiinit.
Myös 1860-luvunhuttulalaisilla oli sama epäeksklusiivinen harhaoppi kuin elämänsanalaisilla ja rauhansanalaisilla. Huttulalaisuus eli pahkamaalaisuus erkani vanhoillislestadiolaisuudesta juuri epäeksklusiivisen seurakuntaopin ja lisäksi väärän kasteoppinsa takia. Lisäksi pahkamaalaiset uskoivat että rukouksessa voisi muka saada synnit anteeksi. Pahkamaa sanoi että "kun rukous ylös menee niin armo alas tulee".
Onpas tästä aloituksesta poistettu monta kommenntia..
Kiitokset vl-miehelle mielenkiintoisista historiatiedoista.
vl mies on selvästi perillä asioista!
Vl-mies kirjoittelee vastoin totuutta. Eksulsiivisyys SRK:laisessa muodossa ei ole ollut voimassa kuin 1960 luvun alkupuolelta joidenkin yksittäisten saarnaajien julistuksessa.
Enemmistö nykyisistäkin vl-puhujista uskoo Raamatun, Lestadiuksen, Lutherin ja Ev.lut kirkon oppiin näkymättömästä Jumalan valtakunnasta jonka voi löytää syntien sovituksen kautta.
Esim. rauhanyhdistysten toiminta on rekisteteröity ylläpitämään isänmaallista mieltä jolla ei ole pyhän seurakunnan merkkejä ei valtuuksia esim. sakramenttien toimittamiseen.
Kun rukous ylös menee niin armo alas tulee. Teidän pitää ymmärtää että sitä ei sanottu facebookissa. Vaan kokoonnuttiin kerran kuussa kuuntelemaan. Se on suoraan Lutherin opista ja koetettiin saada Laestadiuksen opista takaisin rukoilevaisuuteen. Niinkuin Jeesus opetti. TV Jaakko Pahkamaan tyttären tyttären pojanpoika. Siis viimeinen pahkamaalainen
Mitä tulee henkilökohtaiseen synnininpäästöön, että se olisi Raattamaan keksintöä, epäilen?
Siitä olen kuullut erään teologin sanoneen, että Luther on aikanaan vaatinut, että jokaisen saarnaajan puheeseen tulee sisältyä synninpäästö! Onko kenties ollut yleinen
Mitään dokumenttia en ole nähnyt tai lukenut.
Taisi olla se Jaakko Pahkamaa minun isän äidin äidin isä. Joka sitä uskoa saarnasi. Soitti myös viulua ja oli valtiopäivämies siis keisarillisessa senaatissa Alatornion talonpoikaissäädyn edustajana
No sukuun oot sinäkin syntynyt, otan osaa.
Saunassa syntyneelle. Kiinnostaisi jos jostain löytyisi j. Pahkamaan e Sassin saarnoja kirjoitettuna. Ehkä mummolan vintistä.
Kiinnostaa tuo 1800 luku
murjaistu.
Minä olen kiinnostunut myös 1700-luvusta.
Jos joku vielä tulee tähän ketjuun ja väittää olevansa kiinnostunut 1600-luvusta, pistän vielä paremmaksi: keksin itselleni uuden nimimerkin ja menen 1500-luvulle eli Lutherin aikaan.
Ongelma on että lestadiolainen "kapulaoppi" on ristiriidassa tämän eksklusiivisen opin kanssa. Eipä olisi Luther, Lestadius tai herrnhutilaisuus , joka oli yhteyksiä hakeva, ekumeeninen liike ennen ekumeniaa, ollut kuin hoitokokousten ja väärien henkien kohde. Se ttä Sekä Luther että Lestadius olivat avaramman näkymättömän kirkon edustajia ei oikein tue minua siinä että olivi vain vanhoillislestadiolainen liike. Uskon kulkeminen opetuksessa juuri herrnhutilaisuuden kautta on tässä se kertakaikkisen kummallinen opetus, kun hernhutilaisuuden alkysynty kreivi Zinzendorfin maatilalla ja hänen ekumeenisesti suuntautuneessa uskonkäsityksessään sekä se että hrnnhutilaisuus on ollut sekä lähetystyötä tekevä liike että ekumeeninen liike ei tee lestadiolaisesta opista ollenkaan uskottavaa. Tuntuu sille että se on yhtä vankalla pohjalla (ei ei millään pohjalla) kuin hevosvaunuoppi pohjoisessa maassa lepäävästä hengestä.
Tämä ei poista sitä etteikö lestadiolaisessa seurapuheessa voisi kuulla sitä mikä oli hernnhutilaisuuden synnyssä merkityksellisin:
" Keskukseen hänen uskonkäsityksessään
nousivat Kristuksen haavat ja veri.
Kristuksen ristintyö, sovintoveri ja kyl-
kihaava olivat pääsävelinä hänen julis-
tuksessaan. Näin muotoutui omalaatui-
nen hengellinen liike, jonka me yleensä
tunnemme herrnhutilaisuutena. "
Jostakin syystä en ole löytänyt muuta tutkimuksellista tietoa tästä "kapulaopista" kuin Jouko Talosen tutkimukset, eikä niistä oikein löydy tukea sille, että käsitys näkymöttömästä seurakunnasta olisi eksklusiivinen.