Millaiset ne välit oikein olivat? Kaupallisia ja kulttuurisuhteita Saksaan ei kukaan ole kiistänytkään.
Oliko poliittista ja sotilaallista yhteistoimintaa, kuten erityisesti neuvostopropaganda ja sen myötäilijät ovat väittäneet?
Vai oliko Suomi puolueeton ja Kansainliittoon nojautuva Pohjoismaa?
Vai heiluttiinko kenties tapahtumien mukana eri suuntausten välillä?
Oliko poliittista ja sotilaallista yhteistoimintaa, kuten erityisesti neuvostopropaganda ja sen myötäilijät ovat väittäneet?
Vai oliko Suomi puolueeton ja Kansainliittoon nojautuva Pohjoismaa?
Vai heiluttiinko kenties tapahtumien mukana eri suuntausten välillä?
Vastaukset 96
Vanhimmat
nousulla ei ollut välitöntä vaikutusta maiden suhteisiin. Saksan kiinnostus oli vähäinen.
Presidentti Svinhufvud oli hyvin saksalaismielinen, samoin sotaväen päällikkö Österman. Kivimäen vähemmistöhallitus oli varsin oikeistolainen.
Oikeisto oli aluksi yleisesti tyytyväinen Hitlerin yhteistyöhön Saksan vanhan oikeiston kanssa.
Sosiaalidemokraatit suhtautuivat uuteen hallitukseen kielteisesti. Rupesihan se heti tuhoamaan sdp:a ja ay-liikettä kommunisteista puhumattakan.
Myös edistyspuolue ja maalaisliitto olivat melko kielteisiä. Uuden hallinnon kestävyyteen suhtauduttiin epäillen.
Ensimmäiset natsien väkivaltaaallot tuomittiin lehdistössämme kautta linjan.
Alusta alkaen oli tosin äärioikeiston lehdissä myös Hitleriin kohdistuvaa ihailua, teki hän mitä tahansa.
30-luvun alkupuolella saksalaissuuntaus oli vielä kabinettien varoissa. Eikä varsinkaan suomalaismediassa asiaa korostettu kun kansan tuki oli keskustan ja sdp:n puolella. Mutta salaiset yhteydet äärioikeiston lapualais-ikl-liikkeen ja ennenkaikkea Mannerheimin taholla tiivistyivät vuosi vuodelta. Mannerheimiltä oli vielä loppuselvittely tekemättä vuoden 1932 fiaskon jäljiltä. Voimakas russofobinen mielipiteenmuokkaus korvasi punaisten suomalaisten uhkailun oikeistoa yhtäpitävänä siteenä. Saksa oli mukana vahvasti ja se huomattiin NL:ssakin. Saksan voimakas lähettiläs von Blüher piti yhteyttä niin IKL:ään, RKP:hen kuin sotilasjohtoonkin. Vielä muistelmissaan hän kehaisi että Suomea ohjailtiin kuin tukkipölliä koskessa (mikä nousi sitten paljon myöhemmin muunneltuna oikeistolaisten historian uudelleenkirjoittajien mielilauseeksi).
ennen valtaannousuaan antaneen vain yhden Suomea koskevan lausunnon. Hän piti Suomea yhtenä bolsvismia patoavista voimista vuoden -18 tapahtumien perusteella.
1933 huhtkuussa kenraali von der Goltz saapui Helsingin valtauksen 15-vuotisjuhliin Hitlerin tieten ja suostumuksella.Tiettävästi G:n onnistui saada myös yhteys pian sotamarsalkaksi nimitettävään Mannerheimiin.
Suomen äärioikeistolaisten vierailut Saksassa alkoivat jo keväällä 1933.
Siellä kävi myös Tanner, jonka havainnot poikkesivat jyrkästi IKL:n miehistä.
Myös Tulenkantaja ja maalaisliiton lehdet arvostelivat jyrkästi kansalaisvapauksien hävittämistä.
Saksan lähetystö esitti jatkuvasti valituksia Suomen lehtien kirjoittelusta.
Suomen Berliinin suurlähettiläs Wäinö Wuolijoki vaihdettiin pian vähemmän kriittiseen henkilöön.
raju koko yhetsikunnan saattaminen natsipuolueen vallan alle. Osavaltiot ja paikallishallinto lakkautettiin ja tilalle määrättiin natsivirkamiehet.
Ammattiliitot lakkautettiin ja muut puolueet kiellettiin. Kirjaroviot paloivat. Suomalaiset lehdet ilmaisivat järkytyksensä.
Uusi lähettiläs Artturi Wuorimaa sai heti kutsun Nürnbergin puoluepäiville.Moni länsimainen lähettiläs jäi pois, mutta Wuorimaa katsoi alkajaisiksi olevan kohteliasta mennä.Monet lehdet paheksuivat hänen menettelyään.
Suomessa kehittyi poliittinen riita kokoomuksen vaadittua sdp:n lakkauttamista.
Muutenkin äärioikeisto virkistyi ja odotti vaalivoittoa eduskuntavaaleissa.
Toisin kävi. Kokoomus kärsi suurtappion ja IKL sai vain 14 paikkaa.
Vaalien jälkeen kokomus alkoi tehdä Paasikiven johdolla pesäeroa IKL:ään.
Saksan pitkien puukkojen yö järkytti suomalaisia.
Hindenburg kuoli ja Hitleristä tuli virallisestikin valtionpäämies.
käytiin. Suomi toi Saksasta kolmin verroin, mitä vei maataloustuotteita, mutta omavaraisuuteen pyrkivä Saksa korotti tulleja. Suomen lehdistö oli katkera. Saksan lehdet haukkuivat Suomea vihamieliseksi.
Lopulta saatiin sopimus aikaan. Vasemmalla se katsottiin Suomen tappioksi. Myös maalaisliiton ja kokoomuksen lehdet arvostelivat Saksaa.
Lopulta päästiin jonkunlaiseen sopuun, mutta kauppa pysyi Saksalle edullisena.
Esimerkiksi Ryti arvioi varustautumisesta johtuvan nousun lyhytaikaiseksi. Hän arvioi Hitlerin olevan pakko varjella rauhaa jo taloudellisista syistä. Saksa ei kestäisi sotaa.
heti 1933 suunnata matkojaan Saksaan. Siellä kävivät mm. IKL:n eversti evp. Arne Somersalo ja natsijohtaja kapteeni evp. Kalsta. Lapualaistenb väitettiin saaneen rahaa natseilta.
Moskovasa Suomes pidettiin hyvin saksalaismielisenä. Suomessa oltiin huolissaan sekä Saksan että NL:n uhasta. Suomi kieltäytyi liittymästä ulkoministeri Liotvinovin ehdottamaan julistukseen tsaarin valtiosta eronneiden valtioiden puolesta. Se oli tarkoitettu Saksaa vastaan. Suomi katsoi vuoden 1932 hyökkäämättömyyssopimuksen riittävän.
Saksa ja Puola solmivat 19354 hyökkäämättömyyssopimuksen.Sopimus vei Saksan huhtikuussa 1934 NL:n operaatiosuunnitelmiin ja vihollislistalle. Sitä olivat tähän asti hallinneet Englanti, Ranska ja Ruotsi, myös Puola ja Suomi.-
Somersalo entinen ilmavoimien komentaja?
Tosin ei tiennyt lentämisestä mitään ja ilmavoimat oli hänen aikanaan melkoisessa mahalaskussa.
Potkut 1926 saatuaan hän lähti politiikkaan ja toimi myöhemmin mm. IKL:n Ajan Suunnan päätoimittajana.Hän kaatui jatkosodasa Kiestingissä.
Versaillesin rauhansopimuksesta maaliskuusa 1935.
Suomessa toivottiin nyt syntyvän Eurooppaan voimasuhteiden tasapainoa, koska vain Saksa oli ollut aseistariisuttu.
Sotilasasiamies Aarne Snellman piti asiaa Suomelle edullisena. Saksalla olisi poliittisia intressejä tukea myös Suomen puolustuksen tehostamista.
Ranska ja NL solmivat keskinäisen avunantosopimuksen 2.5. 1935. Kolmanneksi tuli Tshekkoslovakia. NL auttaisi sitä kuitenkin vain, jos Ranska auttaisi ensin.
Englanti halusi vetää Saksan yhteistyöhön ja rauhoittaa Ranskaa ja NL:a. Sen politiikkana oli "appeasement" eli Saksan lepyttely.
Tällaista kirjaa kattelin eilen, en muista enää, mutta ranskalaisissa sotakouluissa oli paljon suomalaisia tuolloin. Miten Maginot opit purivat puna-armeijan psv. hyökkäyksiin. Eikö vastaiskua olisi muuten hoksattu käyttää puolustuksessa.
toistakymmentä upseeria sotakorkeakoulun ennen oman SKK:n perustamista 1925.
Suomessa kehitettiin oma kansallinen taktiikka, jossa vastahyökkäyksillä olit tärkeä sija.
1930-luvulla Suomen presidentit ja ministerit vierailivat kuukausittain Saksassa saamassa ohjeita natsismin kehittämiseen. Vain maanalainen politiikka , jonka kannatus oli n. 70% ei nojannut Hitleriin.
Suomen presidentti ei vieraillut 30-luvulla Saksassa kertaakaan. Muutamat ministerit kävivät joskus alansa asioita hoitamassa.
Natsismia ei Suomessa ollut paria vähäistä sirpaleryhmää lukuun ottamatta.
"Vain maanalainen politiikka , jonka kannatus oli n. 70% ei nojannut Hitleriin."
Mikähän tällainen politiikka oli? Yksikään puolue ei nojannut Hitleriin.
Aivan puuta heinää! Mahtoiko yksikään 30-luvun presidenteistä tehdä edes yhtä ainoaa valtiovierailua Saksaan?!? Minkä kiven alta näitä ryömii?
ei vieraillut Saksassa ennen sotia.
Tuollainen valehtelu voisi mennä läpi jossain stallarien kirjallisuuspiirissä. Tänne niitä lykkäävät nämä rumpalipojat, joilla ei ole edes sitä vähää tietoa, mitä ketaleen ja huttulan kaltaisilla vakiovalehtelijoilla.
Suomea valmisteltiin Saksa-liittoutumiseen epävirallista tietä. Mannerheimin vierailut Göringin, vanhan tuttavansa, luona välittivät Saksan tahdon Suomenkin hallitukselle. Itse asiassa koko 30-luku oli sodan odotusta ja nimenomaan Saksan liittolaisena.
nimitettiin Suomeen kansallissosialisti Hans Büsingin tilalle 1935.
B. sai syksyllä -35 kutsun Hitlerin puheille. Tämä puhui Itämeren tilanteesta ja tarpeesta sulkea Englanti sieltä pois.
Ulkoministeri Neurath kehoitti herättämään suomalaisissa luottamusta Kolmanteen valtakuntaan.
Uusi lähettiläs pani tyytyväisenä merkille Suomen puolueettomuuden ja asialliset välit Saksaan. Hän loi laajat yhteydet Suomen poliittiseen, sotilaalliseen, taloudelliseen, kaupalliseen ja kulttuurieliittiin.
Englannin ja Saksan laivastosopimus 1935 koettiin Suomessa vastapainona Ranskan, NL:n ja Tsh:n "sotaiselle" liittopolitiikalle.
Sdp ilmaisi pettymyksen Englantiin. Sopimus lisäsi Suomen riippuvuutta Saksan ja NL:n suhteista. Moskova oli huolissaan Saksan vahvistumisesat Itämerellä. NL esitti mielikuvituksellisia väitteitä Suomen ja Saksan yhteistyöstä.
jyrkästi kuuluminen Saksan vaikutuspiiriin. Suomen sosiaalidemokraatti totesi maassa olevan pienen "huitojien ryhmän", joka vaati rajaa Uralille, mutta sillä ei ollut kannatusta.
Pääministeri Kivimäki vakuutti Suomen noudattavan ehdottoman puolueettomuuden politiikkaa ja yhteistyötä muiden pohjoismaiden kanssa.
Ulkoministeri Hackzell vieraili 1935 Puolassa, mutta ei suostunut lähtemään Moskovaan. Se herätti siellä epäilyksiä.
NL:n lähettiläs kävi pää- ja ulkoministerien puheilla kesäkuussa 1935 valittamassa huonoista suhteista ja vihjasi NL:n sotatapauksessa ehkä miehittävän osia Suomesta.
NL piti Puolan ja Saksan sopimusta itseään vastaan tähdättynä. Itämeren tilanne oli muuttunut.
Suomen olisi selvitetttävä puolueettomuuspolitiikkaansa entistä paremmin.
vieraili Saksassa kesällä 1934. Hän katsoi juutalaisten kohtelun menneen jo täydellisiin mahdottomuuksiin.
Professori Kaarlo Hilden selviti HS:sa natsien rotuteorioiden virheellisyyttä.
Arjalaisuus oli kielitieteellinen käsite, jolla ei ollut mitään tekemistä rodun kanssa. Arjalalaisia kieliä puhutaan Persiassa ja Intiassa.
Valkoiseen suurrotuun kuuluvat juutalaiset siinä kuin saksalaiset.
Juutalaisvainojen alettua IKL:n äänenkannattaja Ajan Suunta vastusti heidän vastaanottamistaan Suomeen. Hallitus käännytti osan juutalaispakolaisia takaisin.
Saksalaissuuntaus alkoi vasta talvisodan aikana. Tietysti äärioikeistolla oli hyvät suhteet sinnepäin jo aiemminkin.
"Saksalaissuuntaus alkoi vasta talvisodan aikana."
Myönteisyys Saksaa kohtaan kasvoi aika nopeasti keväällä -40. Valtion johdon tasolla suhteita alettiin solmia vasta syksyllä -40.
Tiukka kanta NL:n vaatimuksiin otettiin helmikuussa -41.
"Saksalaissuuntaus alkoi vasta talvisodan aikana."
Päinvastoin, talvisodan aikana yleinen mielipide oli kyllä hyvin pettyunyt Saksaan.
Saksa oli hyvin penseä Suomelle talvisodan aikana ja NL oli sen liittolainen.
Tietenkin kaikki muuttui heti kun alkoi näyttää siltä, että Saksasta saadaan apu venäjän karhua vastaan. Talvisodan aikana ei kumminkaan siltä näyttänyt vaan päinvastoin.
Suomi olisi halutessaan pystynyt puristamaan omahyväisiä saksalaisia isän kädestä liittoutumalla Englannin , Ranskan ja Ruotsin kanssa. Se olisi ollut todellinen rauhan politiikka, kuristaa Hitler Stalinin syleilyyn.
sellainen ei juolahtanut Suomen johdon mieleen.
Milloin tuollainen voimapolitiikka olisi ollut mahdollista?
Ruotsalaiset paskat housussa imivät aatua. Määrätyt tahot marskin lähipiirissä ajoivat tätä ransusuuntausta, jossa ryssäkin tippuu kuin mätä omena, kun sanktiot laukeavat. Aatu ja molo kävivät clearing kauppaa, ne olisi ollut helppo jättää ilman tätä talousapua.
miten aatua imetään? Kuinka konjakkia leikataan?
"Ruotsalaiset paskat housussa imivät aatua."
Niinkö? MIksi sitten Hitler oli jatkuvasti tyytymätön Ruotsissa esitettyyn arvosteluun. Ruotsi ei suostunut hyökkäämättömyyssopimukseen 1938.
"Määrätyt tahot marskin lähipiirissä ajoivat tätä ransusuuntausta, jossa ryssäkin tippuu kuin mätä omena, kun sanktiot laukeavat."
Mitkä tahot? Marski asettui Pohjoismaisen suuntauksen kannalle alusta alkaen. Samalla hän kannatti pohjoismaista yhteistyötä esimerkiksi aseteollisuuden rakentamisessa.
"Aatu ja molo kävivät clearing kauppaa, ne olisi ollut helppo jättää ilman tätä talousapua. "
Kun ne ei käyneet mitään kauppaa ennen kesää -39. Mikä talousapu?
Et taida olla penaalin terävin kynä - likikään.
Kaikilla länsimailla oli jättimäiset saatavat clearingin takia samoin NL ja Nazigermaania olivat epätasapainossa näissä asioissa. NL kuitenkin hyvitti jotenkin clearingin jopa Suomelle mittailemalla mineraalivarantojamme ym. pientä.
ei selviä, mitä tarkoitat? Ymmärrätkö itsekään?
Länsivallat eli imperialistit yrittivät saada NL, Nazipaktin pihteihinsä, pihtien kärjet Lähi-itä ja Suomi tai Ruotsi=saarto. NL oli aivan hysteerinen sillä Petsamoon maihinnousu ja suomalaiset etelässä korventamassa motteja 1939. Tulikin tämä Ruotsin malmivaroilla uhkaaminen Pechengan tilalla ja aatulta pääsi housuun.
Ainakin se, että et ymmärrä asiasta mitään. Tarkoitatko Talvisodan aikaa?
Tässä on teemana Suomen ja Saksan suhteet 1930-luvulla.
Etkö sinä poika osaa numeroita, pääotsikossa on 1939 ja tässä sitä pintaa syvemmältä käsitellään.
selvempää. Mitään motteja ei kärvennetty 1939, eikä maihinnousua Petsamoon valmisteltu. Kaiki tuo tapahtui 1940 puolella.
Suomen ja Saksan suhteita juttusi eivät käsittele mitenkään.
Olet täysin pihalla teemasta.
Vuonna 1937 ilmeni. että myös saksalaiset olivat kiinnostuneita Kolosjoen nikkelistä ja Petsamon alueesta. Saksalainen kalastusyhtiö tarjoutui ostamaan Liinahamarin kalajauhotehtaan. Sekä englantilaiset että suomalaiset tulkitsivat tarjouksen sotilaspoliittiseksi kiinnostukseksi, ja se liittyikin 1936 esitettyyn vaatimukseen tukikohdasta Petsamossa. Suomalaiset vakuuttivat englantilaisille, etteivät päästä Saksaa alueelle.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kolosjoen_kaivos
Ranskalaiset suunnittelivat myös maihinnousua Petsamossa yhdistettynä Muurmanskin saartoon Pohjoiselta jäämereltä[78] sekä hyökkäystä Neuvostoliittoon lähtien samanaikaisesti Suomesta ja Syyriasta.[79] Suunnitelmaa hyökätä Lähi-idästä käytettiin myöhemmin hämäämään retkikunnan varsinainen operaatioalue.
on aivan totta.
Ranskalaisten maihinnousukaavailu taas liittyy Talvisotaan.
Suunnitelmalla hyökätä samanaikaisesti pohjolassa ja etelässä ei ollut mitään reaalista pohjaa.
Natsit tekivät sopimuksen katolisen kirkon kanssa.
Evankelisten kanssa syntyi ankarar riita.Natsien tukemat kirkonmiehet valtasivat evankeelisen kirkkoliiton tilat.Kriisi jakoi luterilaisen kirkon kahtia.
Suomen kirkko asettui varovasti natsien vastustajien kannalle.Vain IKL ja sen toiminnassa olevat papit kannattivat natsien järjestelyjä.
Kaikki Pohjoismaiden kirkot irtaantuivat Saksan kirkon vaikutuspiiristä ja muodostivat yhdessä Englannin kanssa uuden kokonaisuuden 1934.
Vuoden 1934 lopussa kaikki puolueet paitsi IKL suhtautuivat Saksaan hyvin pidättyvästi.
Gestapo pidätti 1937 mm. pastori Martin Niemölleri, mikä muutti Suomen kirkon kannan entistä kriittisemmäksi Saksan toimille.
Toisaalta Saksan kasvanut mahti suitsi lehdistön kantoja.
muutko perässä?
Helsingin yliopiston kevätjuhlassa 1933 Arnold Uotila piti natsi-Saksaa ylistävän puheen.
Ylioppilaskunta oli AKS-johtoinen ja ryhtyi 1935 solmimaan yhteyksiä Saksaan.
Tulenkantajat -lehti varoitteli suhteiden solmimisesta Hitlerin Saksaan.
Suomea oli jo länsieurooppalaisissa lehdissä pidetty Saksan vasallina.
NL:n lehdissä kerrottiin Suomen sotavarustelusta ja liittolaisuudesta Saksan kanssa. Ylioppilaslehti totesi ne propagandaksi.
Kulttuurilehti Valvoja-Aika julkaisi rauhoittavia artikkeleita. Kansallissosialismi ei ollut vientitavaraa.
Suomessa tapettiin jo ennen Nazikiihkoa tuhansia juudalaisia
Vapaus ja komminismi!!!
Tietenkin veljeys ja torvisoitto myös. Te uskotte vain nazipropagandaa ja monarkisteja.
tapettu juutalaisia lainkaan. Kahdeksan pakolaista luovutettiin Saksalle.
"Suomessa tapettiin jo ennen Nazikiihkoa tuhansia juudalaisia"
Juutalaiset olivat aivan samanlaisia kansalaisia kuin muutkin.
Suomi sai kansainvälisiltä juutalaisjärjestöiltä erityisen kiitoksen juutalaisten hyvästä kohtelusta.
NL aloitti juutalaisvainot 40-luvun lopulla.
kohdin edellä esitetyt tutkimustulokset ovat virheellisiä.
Suomessa reilut pari tuhatta. Miten oli mahdollista tappaa tuhansia?
Ja missä ynnä miten ilmeni "Nazikiihkoa"?
Olisijko mahdollista pitää joku tolkku valehtelussakin?
Saksasta 1935 alkaen. Hallitus ja Mannerheim asettuivat pohjoismaisen suuntauksen kannalle.
Ruotsi pelkäsi laivastosopimuksen mahdollistavan hyökkäyksen etelästä.Pohjoismainen yhteistyö antaisi Ruotsillekin suojaa. Se ryhtyi myös varustautumaan uudelleen.
Puolueista vain IKL torjui suuntautumisen Skandinaviaan. Kokoomus kääntyi myönteiseksi Mannerheimin ja Walldenin painostuksen jälkeen.
Ulkoministeri Hackzell piti kuitenkin tärkeänä hyviä suhteita myös Saksaan ja Puolaan.
Pohjoismaiden sosdem pääministerit vierailivat joulukuussa 1935 Helsingissä.
Izvestija väitti Suomen vain käyttävän Pohjoismaita verhonaan jatkaessaan yhteistyötä Saksan ja Puolan kanssa. Mitään konkreettista lehti ei kyennyt esittämään.
Saksa huolestui Skandinavian mahdollisesta joutumisesta Englannin etupiiriin. Pian Saksassakin puhuttiin kuitenkin luontevasti Suomesta osana Pohjoismaista ryhmää.
Väinö Tanner kävi 17 eri kertaa nazi juhlissa 1930-luvulla. Myöhemmin hän ryhtyi sotarikolliseksi.
Voisitko mainita ihan esimerkin vuoksi pari "nazijuhlaa", joissa Tanner kävi? Olet ainoa, joka niistä tietää.Varo kuitenkin valeita. Jäät niistä aina kiinni.
Tuolla edellä valehtelit jo juutalaisista.
Tanner vastusti natseja järjestelmällisesti. Hän toimi aina rauhan puolesta. Tietysti hän puolusti Suomen itsenäisyyttä NL:n hyökkäyksiä vastaan. Myös hän aina vastusti kommunistien maanpetturuutta.
luottaa!!
Maaliskuussa 1936 Ranska ja Nl solmivat avunantosopimuksen. Siihen liityi myös Tsh-a. Saksa uhkasi jäädä saarroksiin.
Hitler lähetti joukot Reininmaalle. Hän oli jo rikkonut sopimuksia moneen kertaan. Blücher väitti Suomen sotilas- ja oikeistopiirien suorastaan innostuneen asiasta. Sdp tuomitsi jyrkästi Hitlerin toimet.
Englanti ei ryhtynyt toimiin, vaan jatkoi lepyttelypolitiikkaansa. Saksa aloitti Länsivallin rakentamisen.
Mannerheim tarkisti alkujaan melko myönteistä suhtautumistaan natseihin ja varoitti Englantia heidän varustautumisestaan 1936 sekä uudelleen 1938.
Göringillä oli Suomea kohtaan erityisiä sympatioita. Suomi oli hänen mukaansa "hyökkäysportti" NL:on. Lähettiläs Wuorimaa varoitti raporteissaan Saksan valmistautuvan uuteen sotaan.
Sotilasasiamies Snellman pelkäsi Suomen joutuvan NL:n hyökkäyksen kohteeksi. Hän valitti viilenneitä suhteita Saksaan.
Saksa korosti lausunnoissaan Pohjoismaiden puolueettomuuden välttämättömyyttä. Ne olivat Saksalle tärkeitä tuontimaita.
Göring sanoi Suomelle. Tehdään yhdessä nazi-invaasio.
mahtoi tapahtua?
Saksa salasi Operaatio Barbarossan Suomelta hyvin tarkasti toukokuuhun -41 asti. Silloinkin sovittiin lähinnä saksalaisille annettavasta tuesta.
Göring ei ollut millään tavalla mukana näissä neuvotteluissa.
Suomi teki omat ratkaisunsa kesäkuun lopulla -41.
opiskele historiaaa! Talvisodan aikaan käytiin nazi-neuvottelut. Göring lupasi nazi-toimintaa
"Talvisodan aikaan käytiin nazi-neuvottelut. Göring lupasi nazi-toimintaa "
Milloin ja missä?
Saksa oli Talvisodan aikana liitossa NL:n kanssa. Sitä pidettiin Suomessa lähinnä vihollisena. Se kielsi kaiken avun läpikulunkin.
Jäit taas valeesta kiinni.
talvisodan lopussa tehtiin nazi-sopimus. Suomi saa Siperian ja kaikki alueet. Sen teki Göring. Selvää nazi-kiihkoilua
NL ja natsit olivat tuolloin liittolaisia. Suomi ei käynyt natsien kanssa mitään neuvotteluja.
Göring kyllä kehoitti tekemään rauhan NL:n kanssa, koska pelkäsi sen muuten etenevän Tornionjoelle. Suomi ei Göringin näkemyksiä ottanut huomioon. Rauha oli tehtävä, koska rintama oli murtumassa. Apua tarjottiin lähinnä lännestä.
Kyllä nazien kanssa siis käytiin neuvotteluita. Göring kehoitti rauhaan ja lupasi yhteisen nazi-invaasion
eikä mitään invaasiota ollut edes suunnitteilla ennen kesää -40.
Saksa oli liitossa NL:n kanssa ja jakoi sen kanssa yhdessä Eurooppaa. Vuoroon tulivat Tanska ja Norja.
Työnnät loputtomia valeita.
kyllä neuvottelut oli ja Göring lupasi valtavat alueet
ja milloin ne pidettiin? Kuka edusti Suomea ja missä on sopimusasiakirjat?
Vain sinä tiedät näistä asioista.
Tai sitten lopeta valehtelu.
Nazismia ei saa piilottaa. Tämä on yleisesti tunnettu nazi-asia.
tuossakin puhutaan
http://yle.fi/uutiset/goringin_risti_saatteli_suomen_sotaan/5380067
jättiläisnazismista
jo syttynyt. Ennen kaikkea oli käyty Talvisota ja NL oli jatkanut painostustaan ajaen Suomen Saksan syliin.
Mikset kerro faktoja väittämästäsi Suomen ja Saksan sopimuksesta.
Ei sodan aikana annettu kunniamerkki ole mikään sopimus ennen sotaa.
Vääristelet ja valehtelet koko ajan.
Tässä on kyse Suomen ja Saksan suhteista ENNEN Talvisotaa.
"Tuomiojan mielestä ansiomerkin myöntäjät ovat olleet perillä Göringin talvisodan loppuvaiheessa esittämästä lupauksesta saada Suomen aluemenetykset korkojen kanssa takaisin."
talvisodan aikaan, talvisodan aikaan. Siis kyse oli talvisodan supernazismista
millään tavalla otettu huomioon Talvisodan rauhasta päätettäessä. Saksa ja NL olivat silloin liittolaisia ja jakoivat Eurooppaa hyvässä sovussa keskenään.
Göring kuului Suomen kannalta lähinnä vihollisleiriin. Göring ei myöskään ollut Saksan ulkopolitiikan johtaja.
Tilanne oli alkukesällä -41 täysin toinen ja Saksa hyökännyt NL:on Suomen ollessa sen kanssa samalla puolella.
Mikset kerro faktoja väittämästäsi Suomen ja Saksan sopimuksesta.
Ei sodan aikana annettu kunniamerkki ole mikään sopimus ennen sotaa.
Jäät aina valeista kiinni.
Ytit salata nazineuvottelujen nazilupaukset ja yhteisen nazi-invaasion
Kerro sitten niistä neuvotteluista ja yhteisestä invaasiosta 1933-39.
Tapahtumat 1940 keväästä alkaen ovat kokonaan toinen asia. Talvisota muutti tilanteen. Suomen ja Saksan yhteistoiminta alkoi kauttakulkusopimuksesta syyskuussa -40.
Yrität aivan turhaan valehdella. Et tunne historiaa lainkaan. Mitään faktoja et kykene esittämään, vain sotkemaan asioita.
Talvisodan nazi neuvottelijat oli Saksasta Herman Göring ja Suomen puolelta laitettiin Helsingistä Hermannin kööri asialle. Nazi-lupaus siitä tuli, kuten Tuomiojakin vahvisti.
neuvottelua ei lainkaan tunneta. Göring viestitti rauhankehoituksen suoraan lähettiläs Kivimäelle.
Tuomioja on vahvistanut vain kehoituksen. Se on tiedetty iät ajat.Suomen hallitus ei noteerannut sitä lainkaan.
Kehoituksen taustalla oli Saksan huoli puna-armeijan päätymisestä Ahvenanmaalle ja Tornionjoelle sekä brittien ilmaantumisesta Narvikiin.
Et edelleenkään tunne historiaa lainkaan.
Jaa, ettei Hermannin kööriä ollutkaan?
siitä tietää. Kerro, mikä se oli ja millaisia sopimuksia se teki ja kenen kanssa. Suomen ja Saksan hallitukset eivät tiedä sellaisista mitään.
Taiudat jo tajuta itsekin, miten pahasti olet jäänyt valeista kiinni?
No mutta, kun Ragnar sanoi , että se on varmasti niin ja Heikkikin vahvistaa.
Kerro, mikä se Hermannin kööri oli ja millaisia sopimuksia se teki ja kenen kanssa. Suomen ja Saksan hallitukset eivät tiedä sellaisista mitään.
Taidat jo tajuta itsekin, miten pahasti olet jäänyt valeista kiinni?
No kyllä meidän pitää uskoa Ragnaria ja Heikkiä. Tietenkin Herman Göringin kanssa.
Minkä sopimuksen Suomi ja Saksa tekivät Talvisodan päättyessä?
Olivatko Ragnar ja Heikki jotenkin mukana?
Kerro, mikä se Hermannin kööri oli ja millaisia sopimuksia se teki ja kenen kanssa. Suomen ja Saksan hallitukset eivät tiedä sellaisista mitään.
Taidat jo tajuta itsekin, miten pahasti olet jäänyt valeista kiinni?
Ragnar ja Heikki ovat kertoneet asioista lukeville
mikä sopimus, milloin missä??
Valeiden toisto ei auta.
länteen.
Eduskuntavaalit pidettiin 1936. Sdp sai peräti 83 paikkaa. Maalaisliitto säilytti 53 paikkaa. Kokoomus sai pari paikkaa lisää, yhteensä 20. IKL jäi 14:een, mitä voi itse asiasa pitää tappiona.
Kallio muodosti porvarillisen vähemmistöhallituksen ulkoministerinä Rudolf Holsti, joka nojautui läntisiin demokratioihin ja Kansainliittoon. Hän piti Saksaa suurimpanan vaarana rauhalle.
Suomea pidettiin saksalaismielisenä ja Holsti halusi häivyttää tämän vaikutelman.
Mosokovan epäluuloja oli vähennettävä ja liikkeelle lähdettävä sen kautta.
Presidentti vaati, ettei suhteita Saksaan saanut kylmentää.
Holsti vieraili Moskovassa helmikuussa 1937.Hän vakuutti, ettei Suomella ollut mitään neuvostovastaista tekeillä Saksan kanssa.
Blücherin mielestä H. halusi etäännyttää Suomea Saksasta ja vahvistaa pohjoismaista suuntausta.
Uudeksi presidentiksi valittiin 1937 Kyösti Kallio. Sekin tulkittiin Suomen haluksi irtautua Saksasta.
Ensi kerran itsenäisyyden aikana muodostettiin ns punamultahallitus keskeisinä puolueina maalaisliitto ja sdp, pääministerinä edistyksen Cajander. Holsti jatkoi ulkoministerinä.
Ulkopolitiikka jatkui muuten entisellään, mutta Saksaa ei ohjelmassa mainittu lainkaan.
Helsingissä pidettiin huhtikuussa -37 pohjoismainen ulkoministerikokous. Se heräti Saksassa levottomuutta.
Englannin ulkoministeriön korkea virkamies lordi Plymouth vieraili Suomessa. Se oli vastaus Mannerheimin vierailuun edellisenä vuonna.
Holsti vakuutti Suomen haluavan pitää hyvät suhteet Saksaaan, NL:on ja Pohjoismaihin.
Mannerheimin 70-vuotisjuhlissa oli näyttävät valtuuskunnat Saksasta ja Ruotsista.
Saksa oli huolissaan Suomen politikan suunnasta.Se näytti olevan ehdottoman puolueetonta aiemman saksalaisystävyyden asemesta.
keskustelivat 15.10, 37 G:n metsästyslinnassa M:n palatessa terveyslomaltaan. Göring ilmaisi pelkonsa Suomen ja Ruotsin liittymisestä NL:n rinnalle Saksaa vastaan.
Mannerheim korosti Suomen tarvetta olla hyvissä suhteissa kaikkiin maihin ja tarvetta parantaa suhteita Venäjään. Göring näytti olevan tyytyväinen selitykseen.
Ulkoministeri Holsti vieraili Berliinissä 22.-24.10. 1937. Ulkoministeri Neurathin mukaan Saksan tavoitteena oli säilyttää Suomen puolueettomuus.Oli otettava huomioon sekä Saksa että Venäjä.
Neurath oti esille Suomen kiellon perustaa saksalainen kalajauhotehdas Petsamoon, kun kuitenkin oli Englannille annettu lupa louhia nikkeliä.
Holsti ei kyennyt vakuuttamaan saksalaisia. IKL:n lehdet arvioivat Holstin käyntiä suoranaiseksi virheeksi.
Saksan asema vahvstui 1938 kuluessa. Se kaappasi Itävallan vuoden alussa ja esitti vaatimuksia Tshekkoslovakialle.
Saksa loukkaantui virallisestikin Suomen lehdistön kirjoittelusta.
Syntipukiksi valittiin Holsti ja hänen länsimielinen politiikkansa. Myös muita pohjoismaita moitittiin.
Pääministeri Cajander piti syyskuussa -38 radiopuheen, jossa pyrki ottamaan etäisyyttä Saksaan. Suomen oli pysyttävä erossa diktatuurien riidoista.Saksan lehdet tuomitsivat puheen epäystävälliseksi.
Wuorimaa sai Saksan ulkoministeriössä käydessään tietää, että Holsti oli Genevessä esittänyt loukkaavia huomautuksia Hitleristä. Juttu oli tekaistu, mutta Saksan painostuksesta Holsti pyysi lopulta 12.11 38 eroa.
Tilalle tuli Eljas Erkko.Suomen linja tulisi punnittavaksi.
Suomi yritti elää monen eri asian puristuksissa, ennen olimme Ruotsin ja Venäjän vallan alla ja nyt siis itsenäisiä 33-39.
Ns. sisällissodan / vapaussodan aikoihin oli suomalaisia sotilaita saamassa jääkärin oppeja saksassa, tästä on ollut hyötyä sitten myöhemmin sodissa 39 - 45. Kuitenkaan ei voida puhua kunnolla sotilaallisesta yhteistyöstä koska suomalaiset saivat ns. oppia / toki sotimalla muttei Suomessa ollut saksalaisia tai muuta kuin tuo jääkärin oppi.
Toki neuvostopropaganda ja sen myötäilijät voivat väittää mitä tahtovat.
Suomi pyrki olemaan jo tuolloin puolueeton ja yritti välttää tulevan sodan mutte siihen pystynyt ja isoin tekijä on tästä alla:
- Saksa ja Neuvostoliitto sopi hyökkäämättömyys sopimuksen, jossa Suomi sidottiin NL:n etupiiriin ja NL sai vapaat kädet sitten tehdä Suomen kanssa mitä lystää ilman että Saksa hyökkäisi
(tässä tietysti voidaan pitää taka-alalla se, että jo tuolloin Hitlerillä oli suunnitelmia NL:n pään menoksi ja halusi vain tällä tavalla saada NL:n ansaan eli syyn siihen, että Saksa voi auttaa Suomea ja sitten jatkossa hyökätä Suomen kautta NL:toon ja näin ollen esittäytyä Suomen pelastajana antaen sotilasapua mutta samalla ennen tätä kuitenkin kierosti myi Suomen NL:lle)
Tuossa olis siis se isoin tekijä, jolla Suomi myytiin ja samalla siis saatiin myöhemmin Saksalle myötämielisyyttä kun saatiin sitä apua sieltä mm. aseapu jne. eli suoraan sanoen kieroiltiin koko homma Suomen menoksi..kiitos Saksa ja NL / Venäjä tästäkin pas....k ......a touhusta.
Suomella ei hirveesti ollut liikkuma varaa ja käytännössä Suomi soti täysin yksin talvisodassa jonka aikana sitten Saksa tuomitsi NL:n hyökkäyksen Suomeen ja samoin teki USA ja muut muttei apuja juurikaan mistään tullu..kiitos tästäkin pas..ka toiminnasta kaikille muille. (ainoa todellinen apu tuli Ruotsilta ja Tanskalta). Suomi siis ei voinut välttää sotaa koska NL oli niin päättänyt. Suomella ei siis ollut juurikan mahdollisuuksia ja NL esitti aivan mahdottomia aluevaatimusjuttuja ja perusteettomia koska Suomen kautta tai Suomen toimesta ei uhkaa oikeasti Leningradin sotilaspiirin osalta ollut.
Sota sitten alkoi NL: provokaatiolla Mainilasta.
Suomi siis myytiin ja sidottiin Saksan ja NL:n sotaan.
Ja aina jaksan ihmetellä sitä asiaa, että vaikka Suomi sitten soti Saksalaisten kanssa niin silti kuuluttiin pelkästään häviäjäpuoleen vaikka todellisuudessa oltiin siis ihan lopussa liittoutuneiden puolella. miksi siis sotakorvaukset ym. pask...at niskaan.. kiitos NL / Venäjän kus---päiden, kiitos runkku Saksan..siinä kaksi Suomen kannalta petollista maata kun muistellaan sotia 39 - 45.
jouduttiin torjumaan sitäkin. Etsivä Keskuspoliisi valvoi Saksan lähetystöä ja seuraili vakoilijoita ympäri maata. Saksalaisia kiinnosti erityisesti Ahvenanmaa, itäraja ja Pohjois-Suomi. EK pidätti ja karkoitti 30-luvulla useita saksalaisia vakoojia.
Painopiste oli tietysti kommunismin torjunnassa ja NL;n vakoilun estämisessä. Tässä oltiin jo 1933 alkaen yhteistoiminnassa Saksan kanssa. Se alkoi luutnantti Pentikäisen vakoilutapauksesta. Gestapon päällikkö Heinrich Müller vieraili Suomessa 1937.
EK:n päällikkö Riekki tapasi useilla Saksan matkoillaan mm. Himmlerin, Canariksen, Heydrichin ja Göringin.
Gestapo valvoi Suomessa myös kansallissosialistien vastustajia. Tshekkoslovakaista tuli pakolaisia, joiden kertomuksia mm. Sosiaalidemokratti julkaisi.Saksan lähetystö paheksui asiaa.
EK.n päivät olivat kuitenkin luetut. Sisäministeri Kekkonen laaditutti uudet säännöt ja EK ristittiin Valpoksi 1938.
Kova isku poliisiyhteistyölle oli MR sopimus 1939. Se näkyi heti sakslaisista tehtyinä ilmiantoina ja niitä seuranneina karkoituksina,
paljon yhteisiä muistoja saksalaisten kanssa jo vuosilta 1915-18. Aseveljeyttä verestettiin jokakeväisillä Helsingin valtauksen muistojuhlilla.
Sotilaslehdet otivat Hitlerin valtaannousun myönteisesti vastaan.
Jo kesällä 1933 Saksa teki neljä laivastovierailua Suomeen.Laivastot olivat läheisesä yhteistyössä. Suomi sai mm. valvontakalustoa.
Mannerheim tutustui 1934 Englannin, Ranskan ja Saksan ilmavoimiin. M. kaavaili Junkers 86-pommikoneen ostoa, mutta se hävisi Luftwaffen testit ja Suomi osti pommikoneet Englannista.
Suomi suuntasi jatkuvasti asehankinnat muualle kuin Saksaan.
VFuosina 1935-37 monet merkittävät sotilaat vierailivat Saksassa, Vierailuja oli niin runsaasti, että sotaväen päällikön vierailua lykätiin vuodella.
"Saksalaisia kiinnosti erityisesti Ahvenanmaa, itäraja ja Pohjois-Suomi."
Muistan jossain kerrotun saksalaisten kartoittaneen ahkerasti itärajaa koko 30-luvun.
Selitys oli jotakin matkailijoille tarkoitetuista oppaista, itse asiassa se oli kai sotaan valmistautumista.
Eri asia että oliko varsinaista suunnitelmaa sodasta vielä tuolloin mutta valmisteluja tehtiin kai sen varalta.
Olisiko tästä tarkempaa tietoa?
ollut vain rutiininomaisesta tiedustelusta, ei kartoituksesta.
Saksan sotasuunnitelmat idässä käsittivät kesään -40 asti vain puolustusta.
vierailuvuosi oli 1938. Helsingin valtauksen 20-vuotisjuhiin tuli Saksasta 40-miehinen lähetystö. Mannerheim oli mukana seppleenlaskussa, mutta ei enää paraatissa.Itävallan Anschluss oli kiusallisen lähellä ja demarit kieltäytyivät virallisesta vierailusta. Mannerheim otti etäisyyttä saksalaisin ja mm meni lomalle Italiaan.
Vapaussodan muistojuhlassa Mannerheim korosti Pohjoismaista yhteyttä ja puolueettomuutta.Vain IKL oli tyytymätön noudatettuun politiikkaan. M. vieraili Englannissa, missä hänellä ei arvioitu olevan saksalaissympatioita.
Vierailut Saksaan jatkuivat tiiviinä. Sotaväen päällikön Saksan matka heräti kiusallista huomiota. Österman oli muutenkin hyvin sakslaismielinen.Myös Hitler otti Ö:n vastaan. Hän valitti Pohjoismaiden ynseyttä ja varoitti Venäjän uhasta.
Ö. tapasi myös Ribbentropin ja Göringin, joka toivoi Suomen pysyvän puolueettomana.
NL:n lähettiläs ihmetteli Ö:n Saksan matkaa niin pian Itävallan miehityksen jälkeen.
Vielä toukokuussa -39 kävi noin 200 hengen jääkäriryhmä Lockstedtissa paljastamassa jääkärimuistomerkin.
kiristivät tunteita myös Suomessa.
Itävallan Anschluss sai kannatusta vain IKL:n suunnalla. HS arvosteli Saksaa jyrkästi.
Samaan aikaan Hitler vaihtoi miehiä armeijan ja ulkoministeriön johdossa. Linja koveni.
Saksa kritisoi ankarasti myös Suomen ja Tshekkoslovakian välistä kulttuurisopimusta.
Suomi korosti pohjoismaista yhteistyötä entistä enemmän. Samaan aikaan myönnettiin ensi kerran merkittävät puolustusmäärärahat.
NL tunsi asemansa heikentynen. Suomea muistutettiin jälleen kerran, että Leningrad oli vain 70 km Suomen rajasta. Suomelle esitetttiin kirjallista sopimusta NL:n avunannosta Saksan hyökätessä. Suomi torjui.
Sitten tuli Münchenin sopimus. Senkin Hitler rikkoi miehittämällä koko Tshekkoslovaian.
Nyt Englanti ja Ranska vastasivat takaamalla Puolan rajat.
Suomen yleinen mielipide asettui Tsh:n miehitystä vastaan. Mm. Mannerheim nimitti Hitleriä "kaaameaksi" Englannin lähettiläälle. Blücherille hän sanoi Saksan näyttäneen huonoa esimerkkiä.
Isojen poikien pelissä vain sisäpiiri tietää pelin hengen, mutta sekä länsi että saksa halusivat suojella Suomea idän uhkaa vastaan. Ei nämä ollut helppoja ennenkään kun Napo antoi Suomen pois jne
kevään ja kesän -39 aikana. NL:n asema vahvistui, kun Ranska ja Englanti pyrkivät sen kanssa yhteistyöhön.
Erkko antoi Englannille tietoja NL:n vaatimuksista Suomelle. Brittien käsityksen mukan sotilasjohdon saksalaismieliset henkilöt ( ei Mannerheim!) havittelivat liittoa Saksan kanssa.
OM Uuno Hannulalle osoitettiin Saksan vierailulla aivan erityistä huomiota. Myös Ribbentrop otti hänet vastaan.
Hannulan matkan tarkoitus oli vahvistaa puolueettomuuspolitiikkaa yhdessä toisten Pohjoismaiden kanssa. Hän sai Saksasta erittäin hyvän vaikutelman ihmetellen muun muassa suuria rakennustöitä.
Stalin piti 10.3. 39 enteellisen puheen, jossa vaati rauhanpolitiikan jatkamista ja asevoimien vahvistamista. Toisaalta hän vihjasi, että Saksan ja NL:n välinen poliittinen sopu olisi mahdollinen.
Englanti ja Ranska ehdottivat NL:lle yhteisiä neuvotteluja sen tilanteen varalle, että nämä maat joutuisivat Saksan hyökkäyksen kohteeksi avustaessaan Puolaa tai Romaniaa, joiden rajat ne olivat taanneet. Suomessa pelättiin jouduttavan NL:n tukikohtavaatimusten kohteeksi.
Presidentti Roosevelt esitti Hitlerille ja Mussolinille vetoomuksen, että nämä lupaisivat olla hyökkäämättä lueteltuihin maihin 10 vuoden ajan. Listan ensimmäisenä oli Finland.
284.39 Pohjoismaille sekä Virolle ja Latvialle hyökkäämättömyyssopimusta.Vain Tanska asettui myönteiselle kannalle.Suomi pelkäsi myöntymyksen johtavan NL:n sopimuksen irtisanomiseen.Suomen kielto oli yllätys Saksalle. Suomi halusi kuitenkin pysyä tiukasti suurvaltaryhmittymien ulkopuolella,
Göring ilmoiti Talvelalle 18.12. 40 kieltäytymisen olleen syynä Suomen jättämiseen NL:n vaikutuspiiriin.Tosin Baltian maat joutuivat siihen suostumisestaan huolimatta.
Huhtikuussa -39 kävi NL:n suurlähettiläs ilmoittamassa Saksan ulkoministeriöön, ettei ollut estettä ylläpitää normaaleja suhteita Saksaan. Oli muodostumassa kokonaan uusi, yllättävä asetelma.
Moskovassa ilmoitettiin yllättäen 3.5. 39, että juutalaisen Litvinovin tialle oli nimitetty ulkoministeriksi Molotov.Se oli loppu länteen suuntautuneelle turvallisuuspolitiikalle.
Toukokuussa NL ja Saksa aloittivat neuvottelut taloudellisista ja poliittisista kysymyksistä, Hitler tarttui Stalinin ojentamaan käteen.
Suomessa kiihtyi Saksan arvostelu. Mannerheim lähetti päätoimittajille kirjeen, jossa toivoi tasapuolista suhtauutmista suurvaltoihin.
Suomessa pelättiin lännen ja NL:n kolmiliiton vievän maan NL:n valtapiiriin. NL piti kiinni Virolle, Latvialle ja Suomelle annettavista takuista. Suomi katsoi takuun loukkaavan itsenäisyyttä ja olevan hyökkäystoimi.
Mannerheimin vanha tuttava, vieraili Suomessa kesäkuussa -39. Hän ei kyennyt antamaan täyttä selvyyttä NL:n vaatimuksista.
Mannerheim arvioi Suomen kannalta pahimmaksi vaihtoehdoksi NL:n ja Saksan liiton.
Jos taas länsivallat ja NL liittoutuisivat, ei sotaa tulisi lainkaan.
Erkko oli sitä mieltä, että paras olisi kun NL:lla ei olisi liittoa kenenkään kanssa.
NL ilmoitti pitävänsä pikkumaille annettavia takuita sopimuksen ehtona.
Suomi piti edelleen kiinni pohjoismaisesta puolueettomuuspolitiikasta.
"Suomella" on yhteydet saksalaiseen ritarikuntaan ja katoliseen kirkkoon ml. sen väkivaltakoneisto jo tuhannen vuoden takaa, ja aina vihollinen on tullut yhdestä ilmansuunnasta.
Kuinka vaikea tätä on täällä Homma "Historia" Forum käsittää ???
EU = Eurooppa = puolustusliitto
Pohjoismaat = mennyt ja kenties tuleva puolustusliitto
t5aas yksi pipipää, joka ei lainkaan käsitä, mistä on kyse?
Ottamatta kantaa lähi-idän tilanteeseen tai 3. valtakunnan Assyria/Babylonia/Rooma muistuttavaan luonteeseen (vrt. hail caesar tervehdys jne) tai rahan liikkeisiin rajojen ylitse vailla kotimaata, voisi todeta että yhteys on 1000 vuotta vanha ainakin ja jatkumo on luonnollinen. Sodissa aina suunta itään.
yhtä pipi.
Saksan tiedustelujohtaja silloinen kommodori Canaris vieraili Suomen yleisesikunnassa 16.-18.6. 39. Hänen mukaansa sota Puolaa ja Englantia vastaan ei ollut vältettävissä. Hän vihjaisi ajankohdaksi elokuu-syyskuun vaihteen. Hän vihjaisi suomalaisille myös NL:n ja Saksan sotilassuhteiden lähenemisestä.
Mannerheim jätti eroanomuksensa, koska hänen pysymisensä asemassaan olisi voitu tulkita Suomen riittävästi varustautuneeksi ja valmiiksi sotaan.
Kenraali Halder, Saksan maavoimien esikuntapäällikkö, vierali kesä-heinäkuun vaihteessa. Se oli vastaus Östermanin vierailuun edellisenä vuonna. Kyse oli siis aseveljeyden ylläpidosta.
Mannerheimin tasapainotaiteilua kuvaa, että hän poistui vierailun ajaksi Tukholmaan.
Halderia isännöi mm. ulkoministeri Erkko, jokak kertoi saaneelta vieraalta "hyviä terveisiä".
Mannerheim kehoitti varovaisuuteen puolen valinnassa. Saksa saattaisi hävitä sodan, niin kuin 1918.
Halderin käynti on voinut olla yksi sysäys MR sopimukselle. Olihan mahdollista, että Saksa voisi muodosta Baltiasta ja Suomesta NL:n vastaisen ryhmän. Alue oli Saksalle kauppatavaraa ja ostaja löytyikin pian.
Saksa ilmoitti NL:lle, että kaikki asiat Itämereltä Mustallemerelle voitaisiin sopia.
Kauppaneuvottelut jatkuivat heinäkuussa.
Holsti ilmoitti Genevestä jo 2.7.,että Saksa ja NL jakaisivat Puolan ja NL saisi Baltian. Saksan diplomaatit kiistivät tällaiset tiedot.
Sopimus yllätti sitten kaikki. Salaisesta pöytäkirjastakin alkoi tihkua tietoja melko nopeasti. Suomen kohtalosta ei aluksi ollut selvyyttä. Uskottiin, että Saksa ei päästä NL:a Suomeen. Käsitys oli pahasti virheellinen.
Suomessa arvioitiin Saksan välttäneen kahden rintaman sodan ja NL:n onnistuneen jäämään sodan ulkopuolelle. Näinhän asia oli.
aloittivat 2.MS:n hyökkäämällä sopimallaan tavalla Puolaan. Saksa 1.9. 39 ja NL 17.9. Koska Englanti ja Ranska olivat taanneet Puolan rajat, ne julistivat uhkavaatimuksen jälkeen sodan Saksalle 3.9. NL:n hyökkäys alkoi sen verran myöhään, ettei Puolan hallitus julistanut sotaa. Näin sitä eivät tehneet myöskään länsivallat.
NL vaati välittömästi tukikohtia Baltian maista ja lähetti niihin joukkojaan.
Suomella oli suuri syy huoleen.