Jos minulla on uppokuumennin, jonka teho on 12v jännitteellä 400w (todellakin, 12v ei nimellis 12v, eli 12,8, 14,8v tai sinnepäin), pystyn tuottamaan laitteelle korkeintaan 380w (aurinko,tuuli) optimitilanteessa, tapahtuuko jotain jännittävää, jos syötänkin kuumentimelle tuon kaiken 14,8v jännitteellä (=lyijyakut täynnä ja täysi tuotto)? Entäs pitkällä aikavälillä? Käytössä lataussäädin joka dumppaa ylijäämän 14,8v jännitteellä akkujen ollessa täysiä.
Tuntuisi turhalta laittaa vielä yksi jännitteensäädin kuumentimen eteen hukkaamaan sähköä lämmöksi.
Asialliselle kommentoijalle hyvää mieltä.
Tuntuisi turhalta laittaa vielä yksi jännitteensäädin kuumentimen eteen hukkaamaan sähköä lämmöksi.
Asialliselle kommentoijalle hyvää mieltä.
Vastaukset 41
Vanhimmat
Ei kait se noin pienestä ylivirrasta "kärsi", kunhan vaan pidät huolen että jäähdytys toimii (riittävästi vettä).
Tosin tollasen dumppivastuksenhan nyt aika kätevästi itsekin käämii sopivan kokoisesta käämilangasta ja upottaa sitten johonkin vesialtaaseen...
Okei! Ymmärrät siis asiasta selvästi enemmän kuin minä. Osaatko selittää minkälaisen käämin tekisit, minkälaisesta langasta? Jos pidät lähtökohtana sitä, että jännite olisi 12v, tasan. Miten se eroaisi sellaisesta, että tekisit sen 14,8v jännitteelle?
Miksi sähköllä? Sähkö on tietysti kätevä mutta jossain tapauksis nestekaasu toimii hyvin.
Alkup. 12V---400W
Jos syötät tuohon vaikkapa 14V, niin teho on 14/12*400 eli 466 Wattia. Ei sen kummempaa jännää siinä ole.
Jos syötät siihen 14,8V...teho nousee 14,8/12*400 eli 493:n vattiin.
Ei sen kummempaa jännää siinäkään ole.
Käytännön vinkkejä. Uppokuumennin ei ole tarkka jännitteestä, joten sen 12V uppokuumentimen voit laittaa siihen järjestelmääsi ilman erillistä säädintä. Sitävastoin akkuun tulee syöttäää virtaa vain säätimen kautta.
Sitten toinen asia: 400 watin teholla 12V-järjestelmässä menee 34A virta. Se vaatii PAKSUT johdot. Eli se 12V ja 400W-laite on melkoisen järeä kapistus. Eli et voi (todennäköisesti) ottaa virtaa säätimen kautta lainkaan, vaan akusta suoraa. Ja se uppukuumennin toimii, kuten yllä kerroin. Ja 34A-voi vähän salamoida...jolloin vasta ladatusta akusta voi tulla vetypommi...! Jos ole nuori, niin älä rakentele niitä yksin.
Joskus on hyvä kertoa suoraan, mitä "salaista" suunnittelee. Nimittäin siihen voisi löytyä valmiita osia.
Anteeksi, pikaisesti laitoin väärin. Eli jos,
12V = 400W, niin
12,8V =455W
14,8V =608W
Lukemat ovat joka tapauksessa vain suuntaa-antavia.
Uppokuumennin toimisi joka tapauksessa, jos saat sille tarpeeksi virtaa, jopa 40A. Käytännössä sitä ei ole helppo saada?
Eli se 380W:n lähtöteho ei riitä.
Ongelmaan voidaan etsiä mahdollisia ratkaisuja, jos kerrot tarpeesi, ja esimerkiksi generaattorin arvot. Nimittäin tuo antamasi tehoarvo on laskennallinen ja se tulee säätimen kautta, jolloin säädin jää ongelmaksi.
Pelkkään lämmitykseen ei kannata rakentaa mitään käämejä. Oikein mitoitetulla vastuksella saa kaiken tehon lämmöksi yksinkertaisesti.
Mistä löytyy 12V-400W vastus?
T.Energia
Kiitos vastauksestasi T.Energia.
Brittiläinen valmistaja/myyjä (ebayn kautta) myy toivomuksen mukaan 12v uppokuumentimia (immersion heater, en edes tiedä onko se suomeksi noin) aina johonkin 800-1000w asti, mutta nämä ovat hänen mukaansa "tarkasti viritettyjä 12voltille" ja hän ehdotti jännitteen tasaamista 14,8:sta 12 volttiin (emac&co).
Jenkkivalmistaja (Missouri wind and solar, http://www.mwands.com/index.php?main_page=product_info&cPath=40&products_id=430) tekee/myy 12v 600w uppokuumentimia, ja valmistaja sanoi samaa kun sinä: kunhan yli 12v jännitettä, jonka jälkeen ei niin tarkka suhde v/amp kunhan kokonaisteho ei ylitä 600w.
Aurinkopaneelini ja tuulimylly tuottavat noin 380w maksimitehon. Nämä lataavat akkuja. Aurinkopaneeleilla oma pvm lataussäädin (ehkä turha, mutta valmiina järjestelmässä asennettuna). Akkuihin liitän Karasouli scc50 (http://www.karasouli.com/microgen/?page_id=6) lataussäätimen, joka akkujännitteen ylittäessä 14,8v (säädettävissä muillekin jännitteille) alkaa dumppaamaan (pvm) ylimääräisen sähkön eteenpäin. Säädin on maks 50amp virralle.
Tämän ylimääräisen virran syötän kuumentimelle lämmittämään pienehköä vesitankkia, joka on vasta suunnitteilla/tekeillä.
Järjestelmä ei siis ole tarkoitettu ensisijaisesti lämpimän veden tuottoon. Se on sivutuote. Järjestelmä suojaa akkuja ja lähtökohtaisesti ajattelin, että on hölmöä johtaa ylijäämäsähkö lämmittämään jännitteensäädintä tai ylimääräistä vastusta, kun sen voi laittaa lämmittämään vettä. Aivan sama minulle lämmittääkö se 1 vai 30 astetta, minuutissa tai tunnissa. Kunhan akut säilyvät täysinä eivätkä kiehu.
Tämmöistä puuhastelen. En niinkään salassa keneltäkään, lähinnä vaimolta, häntä kun ei kiinnosta, ymmärrettävästi. Ja testaan toki järjestelmän lopullista asentamista. En vain viitsinyt heti alkuun selostaa systeemiä, koska olen jo kuullut (foorumilta) siitä miksi se ei ole järkevä. Tiedä sitten miksi esim jenkeissä vaikuttavat rakentavan myös samanlaisia systeemejä (veneisiinsä)..
12V:n nimellisjännitteelle tarkoitetut lämpövastukset kestävät kytkeä ilman lataussäädintä. Jännitteensäädin tarvitaan vain AKKUA varten. Se säädin siis estää akkua kiehumasta pilalle. Jotkin erikoisakut voivat olla tarkkoja latausjännitteestä.
Pienitehoisia lämpövastuksia saa esim. http://www.caravantukku.fi/0700304-lampovastus-vesisailioon-12v-30w.html tai
http://www.neljaysi.fi/index.php?page=shop.product_details&flypage=flypage.tpl&product_id=2536&category_id=174&vmcchk=1&option=com_virtuemart&Itemid=89 tai 35Wattisen http://www.spelektroniikka.fi/tuotteet/passiivikomponentit-paivitys-kesken-lammitysvastukset-sekalaiset- mallit/kylmasavustusvastus-12v-35w-100255
Nyt kuitenkin auheuttaa ongelmia se, että miten saa lämpövastuklselle ohjattua "vain" ylimääräisen energian. Jos syötät akkuun sekä paneelilla, että generaattorilla, on viisainta ohjata kaikki latus ensin akkuun. Paneeli voi pukata ilman säädintä vaikka 40V, mutta hyytyy kuormittaessa, ehkä 18V:n josta säädin poistaa muutaman voltin.
Priatteessa järjestelmään tulisi saada sellainne "suntti", joka lisää (lämmittimen) kurmitusta ylöspäin, kunnes akkujännite asettuu n.14V-tietämille. Silloin kaikki ylimääräinen energia menisi lämmitykseen. Tässä lienee jokin suntti-systeemi http://www.mwands.com/images/Element_Diagram.jpg
Nopeasti täällä näyttäis olevan jotain säätimiä http://scoraigwind.co.uk/using-a-high-power-resistor-as-a-dump-load/
Eli kuten itsekin katselit, sellainen "sunttisäädin" lienee välttämätön.
Jos sinulla on jo säädin, niin voithan vetää ne säätimen vastukset vesiastiaan...? Tai kytkimellä käännät ne lämmittimelle tarpeen mukaan.
Kiitos näistä! Minulla siis on jo tällainen aikaisemmin mainitsemani lataussäädin: http://www.karasouli.com/microgen/?page_id=6
Noista se scc50-versio 50 amp virralle. Tuo säätimen vastukset vesiastiaan -idea oikeastaan käynnisti koko tämän projektin pohdinnan ja samalla sellaisen lataussäätimen etsimisen, joka tosiaan ohjaisi suoraan ylijäämäsähkön eteenpäin. Yhtä hyvin sillä voisin pyörittää tuulentinta tms.
Ja tämä säädin siis ohjaa ainoastaan sähköä vesilämmittimelle tai muulle kuormalle akkujen jännitteen ylittäessä sille annetun rajan. Voi siis säätää erityyppisille akuille sopivaksi.
Tosin alkuperäinen kysymys liittyi juuri tuohon brittivalmistajan väitteeseen siitä, että jännitteen oltava juuri 12v hänen laitteelle ja vaatii sen jännitteensäätimen järjestelmään. Päätin siten palauttaa sen ja ostaa vastaavan ei niin herkän ameriikoista.
SIinäpä se, kiitokset kommenteista!
Jospa se brittimyyjä tarkoitti että ilmoitettu nimellisteho toteutuu nimellisjännitteellä (12 V). Eihän pelkän vastuselementin käyttöjännite voi olla niin kriittinen.
Samaa mietin itsekin kriittisyydestä käyttöjännitteen suhteen. Kyse oli myyjän mukaan tosiaan siitä, ei kokonaiswattimäärästä. Mikä ei tosin sekään olisi kasvanut yhtään mihinkääm maksimista, koska tuotto ei ylitä 380w, oli jännite mikä hyvänsä, koska sitä enempää en koskaan pysty tuottamaan. Ehkä päiväntasaajalla tuulen puhaltaessa keskipäivällä yli 40m/s..
En kuitenkaan alkanut kinata tästä asiasta sen enempää, koska olen perin ymmärtämätön sähkön ja sähkölaitteiden syvemmästä olemuksesta ja käyttäytymisestä. Erehdyin toki ihmettelemään myyjälle, miksi nämä aurinko/tuuli -järjestelmiin suunnitellut vedenlämmittimet ovat 'viritetty' juuri 12voltille, kun se ei ole oikeastaan mikään rajajännite tuollaisessa järjestelmässä. Siihen vaaditaan säädin jo akun ollessa täysi, saati sitten työnnettäessä akkuun lisää sähköä paneelista tai myllystä. Kaikkea 14-15 voltin välillä (12v järjestelmä) olisin ymmärtänyt.
Eikä tuo oikeastaan haittaa, että myyjä jäi siihen ymmärrykseen, että en ymmärtänyt itse hölkäsenpöläystä myyjän puheista tai koko hommasta yleensäkään. Itselleni jäi käsitys, että myyjä oli tosiaan myyjä, eikä missään nimessä laitteen valmistaja tai valmistuttaja.
Käämi on oikeassa. Niin on usea muukin vastaaja. Ei saa olla turhan tarkka noista jännitearvoista.
230V jakelussa on jännitevaihteluita. Kulutuskojeiden tulee kestää ne jännitevaihtelut, myös esim. vastusperiaatteella toimivat sähkölämmittimet. http://fi.wikipedia.org/wiki/Vaihtovirta ilmoittaa jännitevaihtelurajoiksi 207 ja 244 V. Suhde on 1,18.
12 V jännite on lähes aina akkujännite, jonka arvo vaihtelee. Jos akku on tyhjänpuoleinen, sitä ei varata mutta kuormitetaan paljonkin niin jännite käsittääkseni voi laskea alle 12V, esim. 11,5V saakka ja kulutuskojeiden pitää toimia. Jos taas akkua ladataan niin jännite voi eräissä tapauksissa nousta yli 15V. 12V laitteen tulee toimia eikä saa rikkoontua tällaisista normaalista vaihteluista. Suhde 15V / 11,5V on 1,3.
Autoissa akkujännite voi käynnistyksen aikana laskea paljon alle tuon 11,5V eikä mikään auton sähkölaite saa vahingoittua. Tosin laitteiden ei tarvitse toimia käynnistyksen aikana. Sama koskee veneitä ja kaikkia muitakin 12V kulutuskojeita ja laitteita.
Tuo brittiläinen myyjä ei ollut perillä jännitevaihteluiden suuruuksista ja antoi ns. turvallisen vastauksen jonka perusteella myyjää ei voida syyttää mistään vahingoista tms. väärien neuvojen vuoksi.
Aloittaja, älä murehdi.
kerranki asiallisia keskusteluita !
nämä ebayssa myytävät
http://search.eim.ebay.fi/?kw= WATER HEATER IMMERSION ELEMENT solar wind V&ect=&elc=3&eb=Hae
kyllä näillä lämmittää sen mitä tarviikin !
muistetaan taas että ei mopolla fi vauhtiin päästä !
olen kokeillut mökillä kahta versioo toimii kun ei kiire
ja että ei haluta heti 80as .
Minkälaista vesimäärää lämmitit?
Palaan vielä T Energian huomautukseen että tarvitaan PAKSUT johdot. Laskin paljonko saa olla 1,5 mm2 johtoa että lämpöä menee puoliksi vastukseen (se 400W vastus) ja puoliksi johtoihin. Sain tulokseksi 15 m (menopaluu).
Tämä siis tarkoittaa että tehosta puolet lämmittää johtoa ja puolet sitä vastusta. Jos akkujännite on vaikka 12V niin vastuksen päissä jännite on enää 6V tuollaisella kaapeloinnilla.
Jos tosiaan haluat hyödyntää sitä yliljäämätehoa 12V jakelulla niin huolehdi T Energian viisaan neuvon mukaan että johdot ovat paksut. Jos etäisyys on kaapelia pitkin 15 m niin tarvitset luokkaa yli 30mm2 johtoja että lämmitystehosta alle 5% hukkuu kaapeliin. 5% on sekin iso luku.
paljua 25l lämmittelin
Riittääkö tuo 25 litran tankki?
Jos on hyvät tuuli- ja aurinkokelit ja akut ennestään täynnä, niin 25 litraa 20 asteista vettä muuttuu 100 asteiseksi noin 9 tunnissa.
Jos tuo 25 litran palju ei ole eristetty mutta hyvin suljettu ettei haihdu niin ei hätiä. Lämmittää mökkiä etenkin hellepäivinä.
Jos taas palju on hyvin eristetty niin tuo vastus voi hiljalleen keittää paljun tyhjäksi ja sitten kun se on tyhjä niin paljusta saattaa tulla tulipalon alku.
Sehän tuosta tankin mitoittamisesta ja eristämisestä tekee; saako ikinä edes haaleaa vettä kun sitä tarvitsee ja kiehuuko vesi silloin kuin ei pitäisi.
Jälkimmäiseen lääkkeenä toki jättää virtaa käyttäviä laitteita sen verran päälle, että lataussäädin ei pääse dumppaamaan lämmittimelle liikaa sähköä. Näin ei vesikän kiehu. Lämmittimen puhallin pari amppeeria, muutamia hehkulamppuja, joiden tilalle en ole ehtinyt asentaa led-polttimoita jne.
Jos muuten tarvetta ilmenee jollakulla tuollaiselle dumppaavalle lataussäätimelle, niin valmistaja lupasi 10 pinnan alennuksen KFIN10 koodia käyttäen. Pieni firma tuntui vielä olevan, mutta palvelu ystävällistä ja asiantuntevaa. Jopa minä ymmärsin mistä myyjä puhui..
Noista kaapelien paksuuksista: ajattelin käyttää 16mm2 hitsauskaapelia, mylly-akut n. 6m, akut-säädin 1m ja säädin-kuumennin 1m. Kuulostaako alkuunkaan järkevältä mitoitukset? Tarvitseeko kaikissa väleissä positiivinen ja negatiivinen olla yhtä vahvaa kaapelia?
Harvinaisen asiallisena ja rakentavana säilynyt keskustelu, pakko myöntää!
Myllyltä akuille riittää mainiosti 16 mm2 poikkipinta, jännitehäviötä ei tule kuin reilut 2 % täydellä teholla.
Noille lyhyille pätkille, säädin - kuumennin riittää ohuempikin kaapeli, 6-10 mm2.
Niin ja, + että - johtimien on oltava yhtä vahvoja.
Edellisessä myllyn tehoksi oletettu 300 W.
"ajattelin käyttää 16mm2 hitsauskaapelia"
Vihjeeksi, että laita säädin vasta akkujen lähelle. Se parantaa hyötysuhdetta. Samalla varmistuu, että latusjännite on se, mitä säädin syöttää.
"Tarvitseeko kaikissa väleissä positiivinen ja negatiivinen olla yhtä vahvaa kaapelia?"
Kyllä tarvitsee. Koko lenkki on merkitsevä.
Kaapelin paksuuteen vaikuttaa se, millä jännitteellä mylly syöttää virtaansa lataussäätimelle. Lisävahvuudesta ei ole haittaa kustannusten lisäksi.
Kannatta suunnitella koko "ketju" ennen rakennuspuuhien aloittamista.
Mistä ja millä hinnalla saa noita suntilla olevia säätimiä?
Vesisäiliöksi on hyvä laittaa muovitynnyri ruostumisen estämiseksi.
HITSAUS KAAPELIT OVAT PARHAITA AKUSTOON !
PS :KOKEILKAA LÄMMINVESIVARAAJAA ESIM 30-80L
niin tiedätte että lämpiääkö?
ja jos on viikonloppu käyttö niin pärjää hienosti 2henkilöä !
tuulivoimala 25m 1kw
aurinkopaneeleita 6kpl 200w
nyt puolen vuoden kokemus !
Teho nousee suhteessa jännitteen neliöön eli teho 14,8 voltin jännitteellä lasketaan seuraavasti: 14,8^2/12^2*400 W. Tuloksi tulee n. 610 W.
14,8 voltin jännite on 23,3 % ylijännite eli aika reilu. Yleensä jännitteen yläraja on 10 %, mikä 12 voltin jännitteellä tekee 13,2 V.
Täsmennän sen verran, että virta nousee kuitenkin vain jännitteen suhteessa eli sen 23,3 %. 12 voltin jännitteellä virta on 33,3 A ja 14,8 voltin jännitteellä n. 41 A. Eli tarvitset tuhdit johtimet.
Vielä sen verran, että jännitteen säätäjä ei muuta sähköä lämmöksi. Se vain säätää jännitettä. Tietenkin sillä on sisäiset häviöt kuten kaikilla sähkölaitteilla eli lämpiää hieman.
"Yleensä jännitteen yläraja on 10 %, mikä 12 voltin jännitteellä tekee 13,2 V. "
Tuo 10% ei koske akkuja. Akkujen osalta jännite asettuu akkujen tarpeen mukaan, ei minkään kaavamaisen 10% mukaan.
"Vielä sen verran, että jännitteen säätäjä ei muuta sähköä lämmöksi."
Tavallan totta, mutta säätimiä on erilaisia ja niiden käyttötavasta riippu, mitä sähkölle tapahtuu.
Ilmeisesti aloittaja haki vastausta, "miten hyödyntää ylimääräinewn teho vedenlämmitykseen." Silloin pelkkä jännitteensäädin estää kokonaistehon hyötykäytön
. Usein perinteisiä akkuja ladataan vain säätämällä latausjännitettä, jolloin akun ominaisuudet säätävät loput. Ns.älylaturit puolestaan lataavat ohjelmiensa mukaisesti ja ne ohjelmat on eri akkutyypeille erilaiset. Näillä menetelmillä ei hyödynnetä ylimääräistä tehoa, eli teho jätetään ottamatta sähköverkosta.Ja niiden ohjelmien hyötyä on vaikea näyttää toteen.
Mutta ei tyrmätä aloittajan innovatiivisuutta liiallisella tekniikalla.
Luulisin että ko. kuumentimessa ei ole tarpeeksi järeitä liitäntä johtoja , joten osa jännitteestä jää myös liitänt'äjohtojen kuumentamiseen ja näin ollen vastuksen yli ei jää paljoakaan yli sen 12V , teitenkin sen voi mitata ja voin olla väärässäkin .
ei 12v järjestelmässä tarvi olla
aina järeitä kaapeleita
olen aina pärjänny mmj
akuissa 16mm
Johtimen läpimitta määräytyy kuorman mukaan. Pienillä tehoilla ja lyhyillä etäisyyksillä ei ole ongelmia. Jos on suuria tehoja niin tarvitaan järeitä kaapeleita. Jos vielä hyväksyy sen että merkittävä osa tehosta häviää kaapeleihin mutta laitteet toimivat jotenkuten niin mikäs siinä.
Tässä keskustelussa on puhetta 400W kuormituksesta. Siitäkö nikki mmj johto kirjoittaa?
400 wattia ja 12volttia pieni virta,joka
ei tarvitse paksuja kaapeleita !
mutta jos sen vie 50m päähän niin sitten on eriasia silloin
voi 20w olla johdon päässä
Jahas, ovatkohan kaikki autonvalmistajat erehtyneet, kun laittavat paksut käynnistimen kaapelit?
watit hukkuu: kumarrus ja kunnioitus sinulle kun osaat laskea!
näin on !
No siksi autoissa on isot jotta ioimiia kaikissa lämpötiloissa.
Totta kuin potta. Johtimetkin kutistuvat pakkasessa.
autossa vain startille paksunpi !
muuten heikkoja johtoja!
paljonkos startti ottaa hetkellisesti watteja ?
Olisi ihan hyvä jos hi hiii kerrankin elämänsä aikana avaisi konepellin ja tutkisi minkälaisia johtoja on mihinkäkin sähköä kuluttavaan laitteeseen autossa. Myös minkävahvuiset johdot menevät generaattoriin joka antaa sähköä koko autoon ja samalla lataa akkuja. Generaattorit antavat satoja watteja tehoa ulos.
Erään henkilöauton startin teho on 800-Wattia. Puhutaan vähintään 70:n ampeerin virrasta. Ja tällainen startti on pieni
Erään koneen 12V-startti on 3kw,eli. arvelisin sen ottavan n. 270 ampeerin virran.
Nämä luvut ovat vain suuruusluokkaa antavia. Tuolla virralla raudasta ja kuparista tulee äkkiä nestemäistä.
On siis parempi kysyä, kuin kokeilla.