Pankit, kautta maailman, ovat ajaneet asiakkaansa tutuilta asiakaspalvelutiskeiltä vieraaseen, asiakkaan näkökannalta epävarmaan, internett-asiointiympäristöön. Tällaista muutosta voisi kuvata parhaiten entisaikojen lännenelokuvat, joissa karjavarkaat ajavat varastamaansa karjalaumaa kovalla kiireellä pois turvallisilta laitumilta kohti kojoottien ja shakaallien vartioimia vaarallisia olosuhteita, kohti vedettömiä aavikoita..
Aivan samoin kuin valtiovalta ohjailee kansalaistensa ostoskäyttäymistä erilaisin veroin, yms. maksuin, ovat pankit ohjailleet asiakkaittensa pankkiasiointikäyttäytymistä erilaisin palvelutaksoiin.
Aivan samoin kuin valtiovalta ohjailee kansalaistensa ostoskäyttäymistä erilaisin veroin, yms. maksuin, ovat pankit ohjailleet asiakkaittensa pankkiasiointikäyttäytymistä erilaisin palvelutaksoiin.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Viitaten vielä tuohon edelliseen....
"Onko 7 euroa laskun maksamisesta sopiva hinta? Sen verran osa pankeista nappaa vaivanpalkakseen laskun näpyttelystä. Moni pankki on nostanut jo ennestään kalliita palvelumaksuja."
Lainaus Taloussanomien sivulta, web-osoitteesta:'
http://www.taloussanomat.fi/raha/2010/05/02/tassako-kallein-tapa-maksaa/20106195/139
Tämä on, jos ei muuta, pankkiasiointikäyttäöytymisen ohjailua
Kun "pikavippikeisari" pyytää 50 euron lainasta 5 euroa korkoa, se on köyhän ihmisen riistoa.Mutta kun pankki pyytää laskunmaksusta 7 euroa, niin se ei olekaan riistoa, vaan täysin laillista liiketoimintaa.
Otsikkosi rinnastus pankeista ahneisiin cowboyhin ontuu pahasti.
Yleisö saa tarkemman kuvan asioista kun he näkevät tämän:
http://www.youtube.com/watch?v=pUY7o7pX6vk&feature=related
Yksi yhteinen tekijä löytyy, löydätkö sinä sen?
Ongelma taitaapi olla jo liian suuri, ja siksi ei ole enää muuta vaihtoehtoa kuin pysytellä vaiti, etteivät asiakkaat äänestäisi vain omilla jaloillaan, veisi säästöjään tai rahoittaisi investointejaan muiden rahoituslaitoksen palveluilla tai muine keinoineen.
Vai onko syynä se, että ongelman poistaminen kävisi liian kalliiksi pankkien omistajille, ja pankit näin ollen julkisina yhtiöinä osakkeiden omistajien vaatimuksista, eivät liiketaloudellisista syistä ota enää takapakkia kohti palvelutiskipalveluita, hinnoitellakseen ne uudelleen asiakasystävällisemmiksi.
Ymmärtäisin pankkivirkailijan kanssa käymäni keskustelun perusteella, asiakaspalvelun yhteydessä, että pankit eivät enää kanna taloudellista vastuuta nettipankkiryöstöissä, vaan vierittävät vastuut tietoturvayhtiöiden harteille. Kumpi loppujen lopuksi on sitten se vastuunkantaja, tietoturvayritys vai rahansa menettänyt asiakas?
Onko julkisuudessa esitelty sellaisia perusteita palvelujen siirtämiselle palvelutiskeiltä internetympäristöön, että niillä keinoin yritettäisiin asioinnin helpottamisen myötä parantaa myös asioinnin turvallisuutta? Mikäli joitakin tällaisia argumentteja on esitetty, on paikallaan esittää pari lisäkysymystä, ja tarvittaessa jopa tarkastella niitä asiakkaiden näkökannalta:
- Poistivatko palvelutiskipalvelujen minimointi pankkipetoksien mahdollisuudet minimiin?
- Vai siirtyikö pankkipetoksien valmistelu/toteutusalusta riskittömämpään ympäristöön, palvelujen siirtyessä internetiin?
Viitteeksi laitan alla oleva lainauksen lähdetietoineen.
” Työntekijät tehtailevat petoksia pankeissa.
Jopa seitsemän kymmenestä rahoitusalan yrityksestä on joutunut vuoden sisällä työntekijänsä tekemän petoksen uhriksi.
Samassa kyselyssä ilmeni, että vain 28 prosenttia vastanneista pankeista ei ollut kärsinyt vuoden sisällä työntekijöiden tekemistä petoksista.
Tyypillisin vilungin tekijä on menestyvä ja luotettu työntekijä, joka tietää sisäisen valvonnan heikot kohdat.
– Pankit eivät halua puhua ongelmasta eivätkä kaikki pankit edes ymmärrä kuinka suuri ja todennäköinen riski on, sanoo Wachovia Bankin sisäisestä tarkastuksesta vastaava johtaja Shirley Inscoe.”
Lainattu lähteestä: http://www.taloussanomat.fi/rahoitus/2009/10/06/tyontekijat-tehtailevat-petoksia-pankeissa/200921443/12
Mitä tämä kaikki kertoo, yhteiskunnan varoin tuetuissa, pankeissa vallitsevasta tilasta: yleisestä moraalista, asiakaspalvelun laadusta ja vastuunkannosta sen asian yhteydessä, että ovat ajaneet ahneiden cowboytten tavoin asiakkaansa, kuin varastamansa karjalauman, turvattomaan internetympäristön vedettömille aavikoille, säälimättömien kojoottien ja sakaalien armoille?
Onko pankkien viisasta sälyttää vastuunsa tietoturvayhtiöille nykypäivän olosuhteissa, joissa maailman suurimmatkin tietoturvayhtiöt tuntevat voimattomuutta? Ja mikäli näin ovat tekemässä tai ovat jo tehneet, mitä se kertoo pankkien omistajista? Pankkihan on vain väline rahan tekemiseen.
Viitteeksi laitan alla olevat lainaukset lähdetietoineen.
”McAfeen johtajan Dave Marcusin mielestä haittaohjelmien tekijöillä on selkeästi sisäpiirin tietoa siitä, millaisia haittaohjelmia pankit etsivät. Tutkimuksen ovat tehneet tietoturvayhtiöt McAfee ja Guardian Analytics. Uusi tutkimus täydentää japanilaisen Trend Micron viime viikolla julkistamaa tutkimusta.”
Lainauksen lähde: http://www.digitoday.fi/tietoturva/2012/06/26/ovela-pankkihuijaus-leviaa-kolmella-mantereella/201232221/66
”Artikkelin mukaan lehdellä oli käytössä Symantecin virussuoja, joka useita kuukausia kestäneen hyökkäyksen aikana hälytti vain yhden kerran haitallisesta ohjelmasta. Hyökkääjät kuitenkin käyttivät jopa 45:tä räätälöityä haittaohjelmaa lehteä vastaan.”
Lainattu lähteestä: http://www.itviikko.fi/uutiset/2013/01/31/kopelolta-nayttanyt-symantec-puolustautuu-pelkka-virussuoja-ei-riita/20131772/7
”Nettirikolliset ovat iskeneet kaikkien suurimpien pankkien asiakkaisiin. OP-Pohjolan verkkopalveluista vastaava johtaja *** ******* kertoo Ylelle, että edes kotikoneen päivitetty virustorjunta ei aina riitä. Hänen mukaansa viime aikoina on ollut liikkeellä ohjelma, jota virustorjunta ei havaitse. Suomen suurin nettipankkiryöstö sattui pari vuotta sitten, kun sadalta Nordean asiakkaalta vietiin 1,2 miljoonaa euroa.”
Lainauksen lähde: http://www.taloussanomat.fi/raha/2012/04/23/yle-tileilta-varastetaan-rahaa-netin-kautta-joka-viikko/201227900/139