Kuulema EU:n ansiota että Euroopassa on ollut kohta 70 vuotta rauha maassa. Aivan käsittämätöntä höpinää sillä kun Saksa oli hävinnyt sodan se jaettiin kahtia ja miehitettiin. Kuinka se olisi voinut aloittaa sodan ketään vastaan?
Vai onko nämä EU:n ylistäjät sitä mieltä että muut Euroopan maat olisivat alkaneet toisiaan vastaan sotimaan, ei nyt sentään. EU:n merkitystä rauhan takaajana on suunnattomasti liioiteltu. Ilman sitäkin oltaisiin sodilta vältytty.
Vai onko nämä EU:n ylistäjät sitä mieltä että muut Euroopan maat olisivat alkaneet toisiaan vastaan sotimaan, ei nyt sentään. EU:n merkitystä rauhan takaajana on suunnattomasti liioiteltu. Ilman sitäkin oltaisiin sodilta vältytty.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Saksan valtiollinen kahtiajako ei ollut varmaa siinä vaiheessa, kun Euroopan hiili- ja teräsyhteisö luotiin. Sen sijaan Ranskan ja Länsi-Saksan yhteinen Nato-jäsenyys samoihin aikoihin teki keskinäisen sodan erittäin epätodennäköiseksi.
Jos kuitenkin ajatellaan rauhaa laajemmassa kuin sotilaallisessa mielessä, EU:lla on ollut merkitystä ehkäisemässä pääministereiden keskinäistä vittúilua, valtioiden välisiä kostotulleja ja vastaavaa epäsopua, koska tämänkaltainen vääntö käydään Brysselissä. Toisaalta uskon, että kansainvälinen kapitalismi olisi johtanut ajan myötä lähes vastaaviin ratkaisuihin ilman EU:takin.
Palkinnon perusteet ovat siis liioittelua, mutta eihän Nobelin rauhanpalkintoa ole montakaan kertaa tosissaan jaettu eli tämä viimeinenkin tulee hautautumaan aiempien munausten joukkoon.
Saksa oli jaettu kahtia ja länsi-Saksa oli kolmen voittajavaltion miehittämä, ei se olisi pystynyt mitään sotia aloittamaan. Sitäpaitsi oli yhteinen vihollinen, Neuvostoliitto. EU:lla ei ole rauhan kanssa mitään tekemistä, vain joku A. Stubbin kaltainen voi EU-kiimassaan sellaista väittää.
Siinä olet kyllä aivan oikeassa että palkinto on annettu välillä kovin heppoisin perustein. Olipa vuonna 1945 vakavasti otettavana ehdokkaana generalissimus Josif Stalin. Eivät sentään hänelle iljenneet sitä antaa...
Saksa oli jaettuna miehitysvyöhykkeisiin, mutta kyllä 1940-luvun lopulla ja vielä 1950-luvullakin aivan konkreettisena lähtökohtana oli, että kun miehittäjät vetäytyvät, jäljelle jää vain yksi Saksa. Periaatteellisella tasolla Saksojen yhdistäminen ei kuollut missään vaiheessa ja juuri siksihän useimmat maat eivät tunnustaneetkaan kumpaakaan valtiota virallisesti, käytännön tasolla toki.
Nimenomaan 1940-luvun näkökulmasta keskeisenä ideana hiili- ja teräsyhteisön perustamisessa oli estää sota Saksan ja Ranskan välillä.
Sitä paitsi pelkkä Länsi-Saksakin olisi ollut varteenotettava sotilasmahti, kunhan se nousee ensin taloudellisesti jaloilleen. Mutta siinä vaiheessa Nato oli jo perustettu ja Länsi-Saksan ja Ranskan yhteiseksi viholliseksi oli tullut Neuvostoliitto ja muut Itäblokki. Naton painoarvo ylitti hiili- ja teräsyhteisön painoarvon kirkkaasti jo 1950-luvulla.
Heh-heh, saahan sitä kaikenlaista kaunista suunnitella mutta et kai tosissaan usko että NL olisi luopunut itä-Saksasta? Vaikka sellainen ihme olisi tapahtunut niin miehitysjoukkoja olisi maahan jäänyt. Yhdistyneen Saksan kanssa ei olisi otettu mitään riskejä, kaksi maailmansotaa on sen takonut kaikkien päähän.
Saksan miehitys takasi rauhan, ei EU.
Saksa kun ei ollut syyllinen ensimmäiseen kahinaan... Eikä täysin yksin toiseenkaan.
Kyllä Saksan ja Ranskan välisen hiili- ja teräskaupan helpottaminen ylikansallisen organisaation avulla sisälsi ajatuksen myös näiden maiden sodanriskin pienentämisestä. Siitä et pääse mihinkään.
Ja vaikka monet noista hiili- ja teräsyhteisön perustajista olisivat nähneetkin Itä-Saksan jäävän lopullisesti Neuvostoliiton hallintaan, mitä helskutin merkitystä sillä asiassa oli. Pääosa saksalaisista asui Länsi-Saksan puolella ja se väestöpohja olisi riittänyt vallan hyvin hyökkäämään Ranskaan heti, kun maa pääsee tolpilleen.
Rauhanpalkintoa ei jaettu siitä, että EU olisi todellisuudessa estänyt uuden sodan Saksan ja Ranskan välillä, koska kukaan ei voinut tietää, olisiko niin käynyt ilman EU:ta tai Natoakaan. Palkinto tuli EU:n perustamisperiaatteesta.
on, ettei ole aluevaatimuksia naapureille, eikä rajariitoja yleensäkään.
Se on oleellinen pointti.
Niinpä Turkin jäsenyyden tiellä on mm. riita jo jäseneksi hyväksytyn Kyproksen kanssa. Välit Kreikkaan ovat myös kehnot.
Molemmat kuitenkin mahtuvat samaan puolustusliittoon, Natoon. Jos maiden välillä syttyisi sota kumman puolelle menisi Nato, entä mitä tekisi EU?
Ilman Natoa se sota olisi jo käyty.
takiahan sota ei ole mahdollinen.
Kreikan ja Turkin sota ei ole mahdollinen, se on siis mahdotonta. Vai niin, tuollaista on kyllä kuultu monta kertaa ennenkin. Väitetään että joku on mahdotonta, ei voi ikinä tapahtua mutta kuinka ollakaan, sitten se vaan tapahtuu. Kannattaisi vähän historiaa lukea niin ymmärtäisit. Aika paljon on tapahtunut "mahdottomia" asioita, niitä sanotaan yllätyksiksi.
Viimeisin on viisi vuotta sitten alkanut EU:n talouskriisi. Jos seitsämän vuotta sitten joku olisi väittänyt että euromaiden valtiot eivät saisi markkinoilta rahaa hänelle olisi naurettu, selitetty että ei sellaista voi tapahtua. Tottakai valtiot saavat lainattua rahaa, eihän valtio voi mennä konkurssiin. Eipä olisi Kreikka saanut rahaa, eikä kyllä Irlanti eikä Portugalikaan. Joten älä tule höpöttämään jostain mahdottomuuksista.
"Saksan miehitys takasi rauhan, ei EU."
Minkään yksittäisen maan miehittäminen ei sinänsä kyllä takaa mitään rauhaa.
Sota voi loppua miehitetyn maan osalta ainakin joksikin aikaa miehitysjoukkojen ansiosta, mutta eikös rauha pitemmällä aikavälillä perustuu poliittiseen yhteisymmärrykseen ja jonkinlaiseen tasapainoon eri valtioiden välillä.
Näkemys, että sota Euroopassa syttyy aina Saksan toimesta on vähintäänkin kapeakatseinen. Onhan Euroopassa sodittu aivan viimeaikoinakin ilman Saksan osallisuutta.
Vaikka EU rauhanpalkinnon saajaksi oli hieman ristiriitainen (ehkä jopa huono) valinta, on EU kuitenkin osaltaan vakauttanut Euroopan maiden poliittisia suhteita.
Jos maassa on massiivinen miehitysarmeija ei se pysty varustautumaan. Saksan miehitys takasi rauhan. Ensimmäinen ja toinen maailmansota oli sellainen opetus ettei Saksan kanssa otettu mitään riskejä.
varustautui 1956 alkaen. Tosin Naton jäsenenä.
DDR varustautui koko ajan Varsovan liitossa.
Jösses sentään mitä paskapuhetta.
v.1870-71 sodan julisti Ranska. 1900-luvun alkuun mennessä sen johto oli jo päättänyt saada kostonsa Saksasta. Tämä johti suoraan Euroopan jännitteen kasvamiseen, joka puhkesi Ensimmäiseen maailmansotaan. Ensimmäiseen kahinaan ovat kaikki osapuolet päällisin puolin yhtä syyllisiä, ja jos täytyy noukkia kaikkein suurimmat syntipukit, ne ovat Venäjä, Serbia ja Ranska.
Toinen maailmansotaan johtaminen nyt oli niin onnekkaiden sattumusten sarja että huhhuh. sekin olisi voitu estää, mikäli ympärysvallat eivät olisi niin sanotusti "lyöneet lyötyä" Saksan tapauksessa
Todella erikoinen asenne olettaa että sodan aloittaja tai aiheuttaja Euroopassa voi olla vain ja ainoastaan Saksa. Eli jos Saksa pidetään "kurissa" ei Euroopassa ole sodan vaaraa. Tällainen näkemys perustuu "peruskoulun historiankirjojen" antamaan kuvaan Saksasta pahana maana muiden ollessa hyvien puolella. Muut länsimaat tai NL (Venäjä) eivät ole potentiaalisia sodan aiheuttajia, nehän taisteli aikoinaan hyvien puolella.
Saksan "kurittaminen" miehitysjoukoilla ei ole taannut Euroopan rauhaa vaan se diplomaatinen työ jossa EU:lla on ollut oma kasvava roolinsa sekä tietenkin kauhun tasapaino ja ns kylmä sota (Nato-Varsovan liitto).
Euroopassa on sodittu esim Jugoslavian hajottua. Saksan miehitys ei mitenkään sitä estänyt.