Jonkin aika sitten kevät talvella muistaakseni minulle naurettiin kun mainitsin että asuntoauton tai vaunun sisäseinän tapetin tulee olla huokoinen ja joka "hengittää." Kerroin muistaakseni että tämä tapetin ominaisuus antaa seinälle mahdollisuuden kuivua. Minulle annettiin täällä "selkään" ajatuksestani vaikka olin ja edelleen olen vakuuttunut siitä että vaikka kuinka tiiviin seinän tekee niin lämmönvaihtelusta johtuvaa kosteutta muodostuu seinänä sisään. Ja se EI VOI poistua sieltä jos seinän tapetti on tiivis ja silloin piilossa alkaa ehkä vuosia kestävä lahoaminen. Hyvällä tuuletus mahdollisuudella ongelma olisi kuluttajan seurauksen ja hoidon alaista. Monien tehtaiden tuotannossa tuota mahdollisuutta EI ole huomioitu ja seuraukset ovat esimerkiksi että:
lämmönvaihtelusta tai vuodosta muodostuva kosteus EI pääse näkyviin ennenkuin vuosien kuluttua ja siten aiheuttaa suuria korjauskustannuksia kun se huomataan "liian myöhään".
Nyt, eräs valmistaja jo mainostaa valmistavansa ainakin asuntoautoa "hengittävillä" tapeteilla jotta kosteus pääsee haihtumaan pois tuuletuksen mukana. Ja samalla kyseisen omistajalla on hyvä mahdollisuus itse seurata jos ja missä kosteutta esiintyy. Käsittääkseni näin voi itse myötävaikuttaa ja estää lahoamisilmiön etenemistä.
Katselen edessäni olevaa tehtaan tarinaa ja mietin vanhan ja uuden rakennustyylin etuja ja haittoja. Minulle on kuitenkin selvää että vanhantyylin haittana on se että sisälle päässyt kosteus ei pääse ulos ja siten aiheuttaa suurempia lahoamisongelmia kuin olis tarpeen. Olen vuosien kuluessa tullut vakuuttuneeksi siitä että ilmavirtaukset ja materiaalien huokoisuus, kyky "hengittää" on paras suoja homehtumista vastaan. Asuntoauton ja vaunun suhteen tuo "hengitys" tulee tapahtua sisältä ja sen vuoksi onkin tärkeää että tuuletus toimii kaikkina vuoden aikoina esteettömästi silloinkin kun asuntoauto tai vaunu on talvehtimassa. Hyvällä tuuletuksella kosteudelle annetaan mahdollisuus poistua ilmavirtauksien mukana pois aiheuttamasta homevaurioita.
Se siitä ja kiitos minua haukkujille joilta sain syyn seurata syvemmin kehityksen edistymistä alalla ja tulen miettimään tätäkin asiaa vielä uusien materiaalien ja kokemuksien myötä!
ajatukselleni naurettiin
46
12619
Vastaukset
- Väiski
Olen samaa mieltä, minkä kesä tai talvi kastelee, sen tuuletus kuivassa paikassa kuivattaa.
Liika on tietenkin liikaa tässäkin tapauksessa. - Teuvo
Rakennuksissa ja matkailuvälineissä ei ole mielestäni samanlaiset ratkaisut käyttökelpoisia. Esim. painovoimainen ilmanvaihto rakennuksessa poistaa kosteutta ja huonon ilman . Ei onnistu matkailuvälineessä jossa sadesäällä keitettäessä perunoita lyö joka paikan "märäksi. Seinät on kovalevyä jotka turpoaa helposti tapetin saumoihin jääneestä raosta tai reiästä.. Summa summarei asiasta voi vääntää, liekkö "oikeata" ollenkaan. Säännöllisellä kosteusmittauksella ja huolellisella hoidolla ( olettaen että tehdas on tehnyt hyvää jälkeä) päästään jo pitkälle. Miten sen kosteuden jostain komeron nurkasta näkee, jos odottaa vain tapetin kostumista voi lattia pettää.
- lahjomaton
Vaikea on kosteutta nähda olipa se missä oli mutta mittarilla sen havaitsee.
Perunoita keittäessä avaan hiukan ikkunaa ja käynnistän liesipuhaltimen niin ei kastu sisällä paikat. Minun vanhassa autossa ei ole kovalevyä ollenkaan mutta vaneri on tapetin alla. Valitettavasti vinyylitapetti jota pitää silmäillä ettei se ala säilömään kosteutta seinän sisään. Yhden ikkunan ala-osassa oli pieni alku ja minulle osoitus siitä että liian tiivis tapaetti olis lahottanut sen kohdan ellen ihan muista syistä poistanut ikkunaa ja tutkinut ennenkuin asensin ikkunan takaisin. Huomioni sai aikaan sen että ostin kosteusmittarin ja kävin läpi kaikki paikat mistä kostetta voi ulkoapäin sisään päästä. Ja sitämyötä olen 14 vuotta vanhan asuntoautoni butyylimassat vaihtanut uuteen ja sitä ennen varmistaunut mittauksilla ettei kosteutta ole yli sallitun rajan. Kahdesta kohtaa löysin 12% ja ne paikat kuivattelin 3 vrk. ennenkuin pistin listat paikoileen. Muistaakseni puu luokitellaan kuivaksi 8%:sena.
Vain kesäkäytössä olevan ei välttämättä kannate asentaa esimerkiksi liesituuletinta. Ikkunat ja kattoluulut vaan reilusti auki niin sekin auttaa. Talvikäytössä liesituuletin on mielestäni välttämätön. Minulla on itse asennettu liesituuletin joka toimii molempiin suuntiin, ei tehdas valmisteinen komeus. Siis toimii puhaltimena kun kytken virran ja säädän puhaltimen nopeuden, sekä raitis-ilman sisään päästäjänä kun tuulettimen virta on kytketty pois päältä. Siten olen varmistaunut että raitista ilmaa pääsee sisään jos/vaikka esimerkiksi lumi peittäsi tietämättäni asuntoauton alla olevat ilma-aukot. Kaksi kattoluukkua katolla voi myöskin tunkkeentua lumesta ja estäää ilman vaihtumisen ja siksi WC/suihku komerossa on myös venttiili ylempänä kuin keittiön venttiili ja siten ilman kiertoa syntyy SEINISSÄ olevien venttiilien kauttakin turvallisuuden ylläpitäjänä.
Toi lattian on paha juttu. Siinä on oltava vesitiivinen pinta niin sisä kuin ulko puolellakin. Siksi parhaillaan rakentelen lattian alle alkuperäiselle ja vielä kuivana olevalle lattian alle "suojalattiaa." Niiden väliin jätän ilmalle aukot ja tilaa kiertää. Liiallinen tiiveys väärässä paikassa voi johtaa pahoihin yllätyksiin ja kustannuksiin!
Mainitsit rakennuksista. Oliskohan siksi monet 1800-luvun ja jopa vanhempiakin taloja pystyssä kun ne eivät olleet "liian tiiviitä"? Meillä olis varmaan aihetta miettiä asiaa ja ehkä ottaa opiksikkin, meinaan ku 50-luvulla olevia taloja sekä nuorempiakin lahoaa pystyyn! - Teuvo
lahjomaton kirjoitti:
Vaikea on kosteutta nähda olipa se missä oli mutta mittarilla sen havaitsee.
Perunoita keittäessä avaan hiukan ikkunaa ja käynnistän liesipuhaltimen niin ei kastu sisällä paikat. Minun vanhassa autossa ei ole kovalevyä ollenkaan mutta vaneri on tapetin alla. Valitettavasti vinyylitapetti jota pitää silmäillä ettei se ala säilömään kosteutta seinän sisään. Yhden ikkunan ala-osassa oli pieni alku ja minulle osoitus siitä että liian tiivis tapaetti olis lahottanut sen kohdan ellen ihan muista syistä poistanut ikkunaa ja tutkinut ennenkuin asensin ikkunan takaisin. Huomioni sai aikaan sen että ostin kosteusmittarin ja kävin läpi kaikki paikat mistä kostetta voi ulkoapäin sisään päästä. Ja sitämyötä olen 14 vuotta vanhan asuntoautoni butyylimassat vaihtanut uuteen ja sitä ennen varmistaunut mittauksilla ettei kosteutta ole yli sallitun rajan. Kahdesta kohtaa löysin 12% ja ne paikat kuivattelin 3 vrk. ennenkuin pistin listat paikoileen. Muistaakseni puu luokitellaan kuivaksi 8%:sena.
Vain kesäkäytössä olevan ei välttämättä kannate asentaa esimerkiksi liesituuletinta. Ikkunat ja kattoluulut vaan reilusti auki niin sekin auttaa. Talvikäytössä liesituuletin on mielestäni välttämätön. Minulla on itse asennettu liesituuletin joka toimii molempiin suuntiin, ei tehdas valmisteinen komeus. Siis toimii puhaltimena kun kytken virran ja säädän puhaltimen nopeuden, sekä raitis-ilman sisään päästäjänä kun tuulettimen virta on kytketty pois päältä. Siten olen varmistaunut että raitista ilmaa pääsee sisään jos/vaikka esimerkiksi lumi peittäsi tietämättäni asuntoauton alla olevat ilma-aukot. Kaksi kattoluukkua katolla voi myöskin tunkkeentua lumesta ja estäää ilman vaihtumisen ja siksi WC/suihku komerossa on myös venttiili ylempänä kuin keittiön venttiili ja siten ilman kiertoa syntyy SEINISSÄ olevien venttiilien kauttakin turvallisuuden ylläpitäjänä.
Toi lattian on paha juttu. Siinä on oltava vesitiivinen pinta niin sisä kuin ulko puolellakin. Siksi parhaillaan rakentelen lattian alle alkuperäiselle ja vielä kuivana olevalle lattian alle "suojalattiaa." Niiden väliin jätän ilmalle aukot ja tilaa kiertää. Liiallinen tiiveys väärässä paikassa voi johtaa pahoihin yllätyksiin ja kustannuksiin!
Mainitsit rakennuksista. Oliskohan siksi monet 1800-luvun ja jopa vanhempiakin taloja pystyssä kun ne eivät olleet "liian tiiviitä"? Meillä olis varmaan aihetta miettiä asiaa ja ehkä ottaa opiksikkin, meinaan ku 50-luvulla olevia taloja sekä nuorempiakin lahoaa pystyyn!Taas mies joka puhui pelkkää asiaa. Hyvää ja kiitos.
- vinkki
lahjomaton kirjoitti:
Vaikea on kosteutta nähda olipa se missä oli mutta mittarilla sen havaitsee.
Perunoita keittäessä avaan hiukan ikkunaa ja käynnistän liesipuhaltimen niin ei kastu sisällä paikat. Minun vanhassa autossa ei ole kovalevyä ollenkaan mutta vaneri on tapetin alla. Valitettavasti vinyylitapetti jota pitää silmäillä ettei se ala säilömään kosteutta seinän sisään. Yhden ikkunan ala-osassa oli pieni alku ja minulle osoitus siitä että liian tiivis tapaetti olis lahottanut sen kohdan ellen ihan muista syistä poistanut ikkunaa ja tutkinut ennenkuin asensin ikkunan takaisin. Huomioni sai aikaan sen että ostin kosteusmittarin ja kävin läpi kaikki paikat mistä kostetta voi ulkoapäin sisään päästä. Ja sitämyötä olen 14 vuotta vanhan asuntoautoni butyylimassat vaihtanut uuteen ja sitä ennen varmistaunut mittauksilla ettei kosteutta ole yli sallitun rajan. Kahdesta kohtaa löysin 12% ja ne paikat kuivattelin 3 vrk. ennenkuin pistin listat paikoileen. Muistaakseni puu luokitellaan kuivaksi 8%:sena.
Vain kesäkäytössä olevan ei välttämättä kannate asentaa esimerkiksi liesituuletinta. Ikkunat ja kattoluulut vaan reilusti auki niin sekin auttaa. Talvikäytössä liesituuletin on mielestäni välttämätön. Minulla on itse asennettu liesituuletin joka toimii molempiin suuntiin, ei tehdas valmisteinen komeus. Siis toimii puhaltimena kun kytken virran ja säädän puhaltimen nopeuden, sekä raitis-ilman sisään päästäjänä kun tuulettimen virta on kytketty pois päältä. Siten olen varmistaunut että raitista ilmaa pääsee sisään jos/vaikka esimerkiksi lumi peittäsi tietämättäni asuntoauton alla olevat ilma-aukot. Kaksi kattoluukkua katolla voi myöskin tunkkeentua lumesta ja estäää ilman vaihtumisen ja siksi WC/suihku komerossa on myös venttiili ylempänä kuin keittiön venttiili ja siten ilman kiertoa syntyy SEINISSÄ olevien venttiilien kauttakin turvallisuuden ylläpitäjänä.
Toi lattian on paha juttu. Siinä on oltava vesitiivinen pinta niin sisä kuin ulko puolellakin. Siksi parhaillaan rakentelen lattian alle alkuperäiselle ja vielä kuivana olevalle lattian alle "suojalattiaa." Niiden väliin jätän ilmalle aukot ja tilaa kiertää. Liiallinen tiiveys väärässä paikassa voi johtaa pahoihin yllätyksiin ja kustannuksiin!
Mainitsit rakennuksista. Oliskohan siksi monet 1800-luvun ja jopa vanhempiakin taloja pystyssä kun ne eivät olleet "liian tiiviitä"? Meillä olis varmaan aihetta miettiä asiaa ja ehkä ottaa opiksikkin, meinaan ku 50-luvulla olevia taloja sekä nuorempiakin lahoaa pystyyn!mistä materiaalista olet tuon lisälattian ajatellut rakentaa?
itsellä on sama ajatus ollut mielessä ja olen ajatellut käyttää ihan tuollaista talonrakennusmallista sinistä uretaanilevyä, helppo muotoilla ja possumassalla kiinni ja tarvittaviin kohtiin alumiiniprofiililla kehystetyt huoltoluukut. keulaan ja perään tuuletuskanavat. mielipiteitä? - lahjomaton
vinkki kirjoitti:
mistä materiaalista olet tuon lisälattian ajatellut rakentaa?
itsellä on sama ajatus ollut mielessä ja olen ajatellut käyttää ihan tuollaista talonrakennusmallista sinistä uretaanilevyä, helppo muotoilla ja possumassalla kiinni ja tarvittaviin kohtiin alumiiniprofiililla kehystetyt huoltoluukut. keulaan ja perään tuuletuskanavat. mielipiteitä?Vettä hylkivää arkikielessä vesivaneeriksi kutsuttua käytän materiaalina. 12 millimetrin ja painoa tulee lisää mutta jos noin 30 kg vähenee auton maksimi kuormasta (950 kilosta) niin ei tuota minulle ongelmia sillä yleensä liikun 4-500 kiloa alle maksimin. Kiinnitys "kelluva" kumi tai/ja muovi alustoilla auton rungoon. Siten tukevakaan "suojalattia" ei estä auton rungoa joustamasta ja rakennelma ei mene rikki kun joustamisen liikehdintää tapahtuu, sekä samalla estyy kolinat ja narinat joita joskus kiinnityksestä tulee. En laita ainakaan vielä lämpöeristettä sillä asuntoautossani on lattia hyvin eristetty 3-vuodenajan käyttöä varten. Rakennelma olen suunnitellut niin että sitä ei tarvii purkaa pois jos/kun eristeet halutaan lisätä. Ensin haluan varmistautua että lisälattian ja akuperäisen lattian väli pysyy kuivana pistäaikaisissa sade olosuhteissa ajellessa. Jos tuuletus toimii, ja välitila pysyy kuivana niin sen jälkeen voi lisätä eristeet. Jos kosteutta alkaa ilmaantuun, silloin lasken "suojalattiaa" alemmas ja lisään ilmanvaihtoa ja jälleen uusi testaus ajanjakso...
Tuollaiset ovat suunnitelmat mutta noihin voi tietysti tulla muutoksia...
Jossakin vaiheessa laitan luonnoksen ja ehkä kuvia sekä kokemuksia asiasta osoitteeseen:
http://w1.185.comhem.se/~u18518585/
tai suoraan:
http://w1.185.comhem.se/~u18518585/huolto/huolto.htm
linkki: Lattia
Materiaali valintasi on mielestäni ihan hyvä. Mutta en kiinnittäsi alkuperäisen lattian pohjaan mitään vaan jättäisin muutaman sentin tuuletus kanavan jotta ilmavirta pääsis siellä kiertämään. Samalla kun rakentaa on hyvä jättää helposti avattavia luukkuja tms. pohjaan josta voi seurata esimerkiksi kosteusmittarilla kuinka alkuperäinen lattia voi. Siten välttyy yllätyksiltä. Ja nuo luukut vois tarvittaessa kesällä kuivalla ilmalla liikkuessa tai/ja talvisäilössä sisätiloissa pitää auki niin tuuletuksen teho ja hyöty lisääntyy!
Alumiinisten listojen kiinnitykseen olis kans varmaan sit hyvä kiinnittää huomiota ettei ne pääse johtamaan "melua" mikäli kyseessä on asuntoauto. Näin, pikasesti ajetellen kommentoisin jos olen ymmärtänyt suunnitelmasi oikein. - jep
lahjomaton kirjoitti:
Vettä hylkivää arkikielessä vesivaneeriksi kutsuttua käytän materiaalina. 12 millimetrin ja painoa tulee lisää mutta jos noin 30 kg vähenee auton maksimi kuormasta (950 kilosta) niin ei tuota minulle ongelmia sillä yleensä liikun 4-500 kiloa alle maksimin. Kiinnitys "kelluva" kumi tai/ja muovi alustoilla auton rungoon. Siten tukevakaan "suojalattia" ei estä auton rungoa joustamasta ja rakennelma ei mene rikki kun joustamisen liikehdintää tapahtuu, sekä samalla estyy kolinat ja narinat joita joskus kiinnityksestä tulee. En laita ainakaan vielä lämpöeristettä sillä asuntoautossani on lattia hyvin eristetty 3-vuodenajan käyttöä varten. Rakennelma olen suunnitellut niin että sitä ei tarvii purkaa pois jos/kun eristeet halutaan lisätä. Ensin haluan varmistautua että lisälattian ja akuperäisen lattian väli pysyy kuivana pistäaikaisissa sade olosuhteissa ajellessa. Jos tuuletus toimii, ja välitila pysyy kuivana niin sen jälkeen voi lisätä eristeet. Jos kosteutta alkaa ilmaantuun, silloin lasken "suojalattiaa" alemmas ja lisään ilmanvaihtoa ja jälleen uusi testaus ajanjakso...
Tuollaiset ovat suunnitelmat mutta noihin voi tietysti tulla muutoksia...
Jossakin vaiheessa laitan luonnoksen ja ehkä kuvia sekä kokemuksia asiasta osoitteeseen:
http://w1.185.comhem.se/~u18518585/
tai suoraan:
http://w1.185.comhem.se/~u18518585/huolto/huolto.htm
linkki: Lattia
Materiaali valintasi on mielestäni ihan hyvä. Mutta en kiinnittäsi alkuperäisen lattian pohjaan mitään vaan jättäisin muutaman sentin tuuletus kanavan jotta ilmavirta pääsis siellä kiertämään. Samalla kun rakentaa on hyvä jättää helposti avattavia luukkuja tms. pohjaan josta voi seurata esimerkiksi kosteusmittarilla kuinka alkuperäinen lattia voi. Siten välttyy yllätyksiltä. Ja nuo luukut vois tarvittaessa kesällä kuivalla ilmalla liikkuessa tai/ja talvisäilössä sisätiloissa pitää auki niin tuuletuksen teho ja hyöty lisääntyy!
Alumiinisten listojen kiinnitykseen olis kans varmaan sit hyvä kiinnittää huomiota ettei ne pääse johtamaan "melua" mikäli kyseessä on asuntoauto. Näin, pikasesti ajetellen kommentoisin jos olen ymmärtänyt suunnitelmasi oikein.Karmannin koppa transitin päällä. Ajatus on tehdä pohjasta mahdollisimman tasainen eli ilmarakoa varsinaisen pohjan ja tämän ilmanohjainpohjan väliin jää ainakin parikymmentä senttiä. ongelmanahan siinä on tuo pakoputken koteloiminen, jonka ajattelin tehdä omaan kouruunsa tarvikeosista eli paljon mutkia pois ja auton sivulta ulos. kouru alumiinikennolevystä ja kova villa taakse. uretaanilevy tulee siis helmamuovien alapinnan tasalle siellä missä on mahdollista jolloin tankit ja nuut rensselit jäävät kaksoispohjan sisälle. taka-akselihan siinä vaatii hieman enemmän puuhaa, mutta katsotaan miten homma etenee. samoin truman ilmanottokotelo vaatii ilmeisesti suoran yhteyden ulkoilmaan..ettei tule kaasutaskua auton alle.
- lahjomaton
jep kirjoitti:
Karmannin koppa transitin päällä. Ajatus on tehdä pohjasta mahdollisimman tasainen eli ilmarakoa varsinaisen pohjan ja tämän ilmanohjainpohjan väliin jää ainakin parikymmentä senttiä. ongelmanahan siinä on tuo pakoputken koteloiminen, jonka ajattelin tehdä omaan kouruunsa tarvikeosista eli paljon mutkia pois ja auton sivulta ulos. kouru alumiinikennolevystä ja kova villa taakse. uretaanilevy tulee siis helmamuovien alapinnan tasalle siellä missä on mahdollista jolloin tankit ja nuut rensselit jäävät kaksoispohjan sisälle. taka-akselihan siinä vaatii hieman enemmän puuhaa, mutta katsotaan miten homma etenee. samoin truman ilmanottokotelo vaatii ilmeisesti suoran yhteyden ulkoilmaan..ettei tule kaasutaskua auton alle.
...toi kaksois pohja. Kannattis tutkia miten tehtaat ovat järjestäneet kaksoispohjan lämmityksen. Tarkoitan että samalla saat jätevesitankin paikkaan jossa se ei jäädy talvellakaan lämmityksen ollessa päällä! Ehkä 20-30 millin eriste ja muutama neliö 4 mm vaneeria alimmaiseen pohjaan olis ajattelemisen arvoinen. Eriste alimmassa pohjassa lisää ylemmän, siis lattian lämpöäkin joten siinäkin mielessä ei ollenkaan hullumpi ratkaisu sinänsä. Ainakin sen mahdollisuuden vois ottaa huomioon kun rakentaa niin lisäyksen voi suorittaa mahdollisesti myöhemmin...
Nyt ymmärrän huoltoluukkujen tarpeen sillä sinnehän saa mahtumaan lastia aika paljon. Ja se on lastitilana hyvä sillä painopiste tulee alemmaksi ja vakauttaa ajo-ominaisuuksia.
Mun tehdastekoisessa truma (3002 SL) ei ota happea sisätiloista vaan auton alta. Turvallinen systiimi. Monet ovat valittaneet ettei lämmitys toimi ajon aikana vaan sammuu. Epäilen, että heillä on katolla väärän mallinen "hattu" ajoneuvon ilmavirtauksia ajon-aikana ajatellen. Minulla on T-mallinen jossa ajosuuntaan nähden sivuilla savujen poistoaukot. Ja heti hatun takaa katto nousee noin 20 senttiä ylemmäs joka nostaa ilmavirtaa ajon aikana...
En usko että tuo pakoputki hommeli sinulle tuottaa suurempia ongelmia. Olet mielestäni oikeassa siitä mitä sen rakentaminen vaatii joten jossakin vaiheessa ratkaisu tulee. Ehkä katsastusmiehillä olis muutama pieni vinkki sinulle varastossa sen asian suhteen. He kun työkseen harrastelijoiden ratkaisuja tarkkailevat.
Olis mahtavaa jos voisit rakennusvaiheen tallentaa kuvina ja pistää esiin netille niin ehkä joku toinenkin hyötys niistä ja voisi ehkä hänkin vuorostaan esittää parannuksia ja ajatelmiaan. Esiin olis hyvä saada niin onnistuneet kuin vähemmän onnistuneet ratkaisut. Ne ratkaisut mitkä mahdollisesti ovat huonoja yhdelle voisivat olla tosi hyviä toisille! - Asmo
lahjomaton kirjoitti:
Vettä hylkivää arkikielessä vesivaneeriksi kutsuttua käytän materiaalina. 12 millimetrin ja painoa tulee lisää mutta jos noin 30 kg vähenee auton maksimi kuormasta (950 kilosta) niin ei tuota minulle ongelmia sillä yleensä liikun 4-500 kiloa alle maksimin. Kiinnitys "kelluva" kumi tai/ja muovi alustoilla auton rungoon. Siten tukevakaan "suojalattia" ei estä auton rungoa joustamasta ja rakennelma ei mene rikki kun joustamisen liikehdintää tapahtuu, sekä samalla estyy kolinat ja narinat joita joskus kiinnityksestä tulee. En laita ainakaan vielä lämpöeristettä sillä asuntoautossani on lattia hyvin eristetty 3-vuodenajan käyttöä varten. Rakennelma olen suunnitellut niin että sitä ei tarvii purkaa pois jos/kun eristeet halutaan lisätä. Ensin haluan varmistautua että lisälattian ja akuperäisen lattian väli pysyy kuivana pistäaikaisissa sade olosuhteissa ajellessa. Jos tuuletus toimii, ja välitila pysyy kuivana niin sen jälkeen voi lisätä eristeet. Jos kosteutta alkaa ilmaantuun, silloin lasken "suojalattiaa" alemmas ja lisään ilmanvaihtoa ja jälleen uusi testaus ajanjakso...
Tuollaiset ovat suunnitelmat mutta noihin voi tietysti tulla muutoksia...
Jossakin vaiheessa laitan luonnoksen ja ehkä kuvia sekä kokemuksia asiasta osoitteeseen:
http://w1.185.comhem.se/~u18518585/
tai suoraan:
http://w1.185.comhem.se/~u18518585/huolto/huolto.htm
linkki: Lattia
Materiaali valintasi on mielestäni ihan hyvä. Mutta en kiinnittäsi alkuperäisen lattian pohjaan mitään vaan jättäisin muutaman sentin tuuletus kanavan jotta ilmavirta pääsis siellä kiertämään. Samalla kun rakentaa on hyvä jättää helposti avattavia luukkuja tms. pohjaan josta voi seurata esimerkiksi kosteusmittarilla kuinka alkuperäinen lattia voi. Siten välttyy yllätyksiltä. Ja nuo luukut vois tarvittaessa kesällä kuivalla ilmalla liikkuessa tai/ja talvisäilössä sisätiloissa pitää auki niin tuuletuksen teho ja hyöty lisääntyy!
Alumiinisten listojen kiinnitykseen olis kans varmaan sit hyvä kiinnittää huomiota ettei ne pääse johtamaan "melua" mikäli kyseessä on asuntoauto. Näin, pikasesti ajetellen kommentoisin jos olen ymmärtänyt suunnitelmasi oikein.Vesivaneeri = Vesivaneri. Ei ole tarkoitus saivarrella, mutta puualan miehenä korjaan erään väärän käsityksen. Vesivaneri nimitys on saanut alkunsa siitä, kun vanerissa alettiin käyttämään vedenkestävää liimaa, eli tällöin vaneria voitiin käyttää ulkotiloissa. Ainoa vaneri, joka hylkii vettä on pinnoitettu vaneri. Usein pintaan on laminoitu filmi. Tällöin sitä kutsutaan nimellä filmipintainen vaneri tai Filmivaneri.
- lahjomaton
Asmo kirjoitti:
Vesivaneeri = Vesivaneri. Ei ole tarkoitus saivarrella, mutta puualan miehenä korjaan erään väärän käsityksen. Vesivaneri nimitys on saanut alkunsa siitä, kun vanerissa alettiin käyttämään vedenkestävää liimaa, eli tällöin vaneria voitiin käyttää ulkotiloissa. Ainoa vaneri, joka hylkii vettä on pinnoitettu vaneri. Usein pintaan on laminoitu filmi. Tällöin sitä kutsutaan nimellä filmipintainen vaneri tai Filmivaneri.
Hyvä, että meillä on mies joka tietää viralliset nimet materiaaleille. En todellakaan ota pahaksi. Toivottavasti toisetkin lukee tämän niin ei tule väärinkäsityksiä!
- lämmitys
lahjomaton kirjoitti:
...toi kaksois pohja. Kannattis tutkia miten tehtaat ovat järjestäneet kaksoispohjan lämmityksen. Tarkoitan että samalla saat jätevesitankin paikkaan jossa se ei jäädy talvellakaan lämmityksen ollessa päällä! Ehkä 20-30 millin eriste ja muutama neliö 4 mm vaneeria alimmaiseen pohjaan olis ajattelemisen arvoinen. Eriste alimmassa pohjassa lisää ylemmän, siis lattian lämpöäkin joten siinäkin mielessä ei ollenkaan hullumpi ratkaisu sinänsä. Ainakin sen mahdollisuuden vois ottaa huomioon kun rakentaa niin lisäyksen voi suorittaa mahdollisesti myöhemmin...
Nyt ymmärrän huoltoluukkujen tarpeen sillä sinnehän saa mahtumaan lastia aika paljon. Ja se on lastitilana hyvä sillä painopiste tulee alemmaksi ja vakauttaa ajo-ominaisuuksia.
Mun tehdastekoisessa truma (3002 SL) ei ota happea sisätiloista vaan auton alta. Turvallinen systiimi. Monet ovat valittaneet ettei lämmitys toimi ajon aikana vaan sammuu. Epäilen, että heillä on katolla väärän mallinen "hattu" ajoneuvon ilmavirtauksia ajon-aikana ajatellen. Minulla on T-mallinen jossa ajosuuntaan nähden sivuilla savujen poistoaukot. Ja heti hatun takaa katto nousee noin 20 senttiä ylemmäs joka nostaa ilmavirtaa ajon aikana...
En usko että tuo pakoputki hommeli sinulle tuottaa suurempia ongelmia. Olet mielestäni oikeassa siitä mitä sen rakentaminen vaatii joten jossakin vaiheessa ratkaisu tulee. Ehkä katsastusmiehillä olis muutama pieni vinkki sinulle varastossa sen asian suhteen. He kun työkseen harrastelijoiden ratkaisuja tarkkailevat.
Olis mahtavaa jos voisit rakennusvaiheen tallentaa kuvina ja pistää esiin netille niin ehkä joku toinenkin hyötys niistä ja voisi ehkä hänkin vuorostaan esittää parannuksia ja ajatelmiaan. Esiin olis hyvä saada niin onnistuneet kuin vähemmän onnistuneet ratkaisut. Ne ratkaisut mitkä mahdollisesti ovat huonoja yhdelle voisivat olla tosi hyviä toisille!Kyseinen tankki on jo nyt irrotettavan uretaanikotelon sisällä ja sinne on vedetty truman ilmalinjasta oma suljettavissa oleva putki. sama putki kiertää myös huussin tankin kotelon kautta eli tarvittaessa molemmat saa lämpimiksi. tuorevesitankki on sisällä. itsellä on myös tuo 3002 sl poikittaisella t-piipulla eikä ole ikinä viimaan sammunut.
itse asiassa tämä kaksoispohjajuttu on mulla alkanut siitä kun toisesta autosta oli hetken aikaa konetilan alasuojat pois ja vaikutus melutasoon oli huomattava eli koitetaanpas nyt mitä ajoviiman suhinoiden poisto vaikuttaa tässä autossa. taka-akselin taakse pohjaan tulee kuormatila eli siellä uretaanilevyn lisäksi laitan alumiinikennolevyn kuormaa kantamaan. kyseinen levy ei paina juuri mitään ja kestää painoa aivan valtavasti.
talven aikana projekti on tarkoitus toteuttaa ja voin taltioida sen ja laitetaan se vaikka stetsonin alle nähtäväksi?
muuten hyvä konsti vakuuttaa itselleen kumpi on parempi..huokoinen vai tiivis rakenne..kummassa leipä säilyy homehtumatta..muovi vai paperipussissa? - lahjomaton
lämmitys kirjoitti:
Kyseinen tankki on jo nyt irrotettavan uretaanikotelon sisällä ja sinne on vedetty truman ilmalinjasta oma suljettavissa oleva putki. sama putki kiertää myös huussin tankin kotelon kautta eli tarvittaessa molemmat saa lämpimiksi. tuorevesitankki on sisällä. itsellä on myös tuo 3002 sl poikittaisella t-piipulla eikä ole ikinä viimaan sammunut.
itse asiassa tämä kaksoispohjajuttu on mulla alkanut siitä kun toisesta autosta oli hetken aikaa konetilan alasuojat pois ja vaikutus melutasoon oli huomattava eli koitetaanpas nyt mitä ajoviiman suhinoiden poisto vaikuttaa tässä autossa. taka-akselin taakse pohjaan tulee kuormatila eli siellä uretaanilevyn lisäksi laitan alumiinikennolevyn kuormaa kantamaan. kyseinen levy ei paina juuri mitään ja kestää painoa aivan valtavasti.
talven aikana projekti on tarkoitus toteuttaa ja voin taltioida sen ja laitetaan se vaikka stetsonin alle nähtäväksi?
muuten hyvä konsti vakuuttaa itselleen kumpi on parempi..huokoinen vai tiivis rakenne..kummassa leipä säilyy homehtumatta..muovi vai paperipussissa?Kiva toi leivän säilytys vinkki! Itse olin miettinyt lasipurkki testiä. Siis tiiviiksi kannella suljettua lasipurkki lämpövaihteluun jotta se saa sisälle kosteutta... ja toinen kanneton... Kummassa home ja kosteus viihtyy paremmin ja tärkeintä on tietää kummassa huonommin kun ne laitetaan kumolleen! (kumolleen oleva on kuin huokoinen tapetti)
Uretaani on mahtava eristykseen. Tosin painava kevyempiin verrattuna mutta kosteuden hylkimiseen hyvä. Oikean liiman löytäminen vaikuttaa monella olevan ongelma uretanin suhteen... - vai sika
lahjomaton kirjoitti:
Kiva toi leivän säilytys vinkki! Itse olin miettinyt lasipurkki testiä. Siis tiiviiksi kannella suljettua lasipurkki lämpövaihteluun jotta se saa sisälle kosteutta... ja toinen kanneton... Kummassa home ja kosteus viihtyy paremmin ja tärkeintä on tietää kummassa huonommin kun ne laitetaan kumolleen! (kumolleen oleva on kuin huokoinen tapetti)
Uretaani on mahtava eristykseen. Tosin painava kevyempiin verrattuna mutta kosteuden hylkimiseen hyvä. Oikean liiman löytäminen vaikuttaa monella olevan ongelma uretanin suhteen...Olen käyttänyt vähemmän sileitä tasausta vaativia pintoja vasten sikaa ja suorissa uretaanin leikatuissa saumoissa Tetrakemin 1065 kontaktiliimaa. toi kontaktiliima on todella lujaa tavaraa ja työlämpötila alkaa jo nollasta asteesta, eli jopa kylmässä tallissa homma onnistuu.
joo, painaahan tuo uretaanilevy hieman enemmän,mutta toisaalta ei välttämättä vaadi tukirakenteita tai listoja liittämiseen ja on helppoa työstää vaikeisiinkin muotoihin. - lahjomaton
lämmitys kirjoitti:
Kyseinen tankki on jo nyt irrotettavan uretaanikotelon sisällä ja sinne on vedetty truman ilmalinjasta oma suljettavissa oleva putki. sama putki kiertää myös huussin tankin kotelon kautta eli tarvittaessa molemmat saa lämpimiksi. tuorevesitankki on sisällä. itsellä on myös tuo 3002 sl poikittaisella t-piipulla eikä ole ikinä viimaan sammunut.
itse asiassa tämä kaksoispohjajuttu on mulla alkanut siitä kun toisesta autosta oli hetken aikaa konetilan alasuojat pois ja vaikutus melutasoon oli huomattava eli koitetaanpas nyt mitä ajoviiman suhinoiden poisto vaikuttaa tässä autossa. taka-akselin taakse pohjaan tulee kuormatila eli siellä uretaanilevyn lisäksi laitan alumiinikennolevyn kuormaa kantamaan. kyseinen levy ei paina juuri mitään ja kestää painoa aivan valtavasti.
talven aikana projekti on tarkoitus toteuttaa ja voin taltioida sen ja laitetaan se vaikka stetsonin alle nähtäväksi?
muuten hyvä konsti vakuuttaa itselleen kumpi on parempi..huokoinen vai tiivis rakenne..kummassa leipä säilyy homehtumatta..muovi vai paperipussissa?Kiireessäni unohdin kysyä että mikä materiaali mielestäsi sopis parhaiten asuntoauton ohjaamon ja asunto puolen väliseinäksi?
Sen tulisi olla käytännöllinen sikäli että seinä pitäisi olla helppo asentaa ja poistaa tarpeen tullen. Ei tarvitse olla talvikäytöön vaan ihan 3-vuoden ajan sellainen. Suurin lämpöhukka varhain keväällä ja myöhään syksyllä on ohjaamon yksinkertainen lasitus ja tehtaan valmistamat "termoverhot" ei ole mielestäni riittävät. Ajattelin kokeilla retkeilijöiden käyttämiä makuu alusta muovia. Ne on helppo sijoittaa talteen patjan alle silloin kun niitä ei tarvitse. Mutta ehkä sinulla on parempi idea?!
Jeps.. Ota kuvia ja e-mail osoite on stetsonin sivuilla.. - lahjomaton
vai sika kirjoitti:
Olen käyttänyt vähemmän sileitä tasausta vaativia pintoja vasten sikaa ja suorissa uretaanin leikatuissa saumoissa Tetrakemin 1065 kontaktiliimaa. toi kontaktiliima on todella lujaa tavaraa ja työlämpötila alkaa jo nollasta asteesta, eli jopa kylmässä tallissa homma onnistuu.
joo, painaahan tuo uretaanilevy hieman enemmän,mutta toisaalta ei välttämättä vaadi tukirakenteita tai listoja liittämiseen ja on helppoa työstää vaikeisiinkin muotoihin.Onko tuo liima sellaista ettei kovetu kovaksi?
Autoa tai/ja vaunulla liikkuessa runko vääntyilee ja jos liima kovettuu niin silloin se ei kestä!
Sitkeeksi venyväksi muuttuva liima olis mielestäni paras kysyiseen tarkoituksiin!
Maitsemasi lämpöominaisuus on todella hyvä. - jep
lahjomaton kirjoitti:
Onko tuo liima sellaista ettei kovetu kovaksi?
Autoa tai/ja vaunulla liikkuessa runko vääntyilee ja jos liima kovettuu niin silloin se ei kestä!
Sitkeeksi venyväksi muuttuva liima olis mielestäni paras kysyiseen tarkoituksiin!
Maitsemasi lämpöominaisuus on todella hyvä.jää hieman pehmeäksi, mutta tarttuu kosketuspintoihinsa todella lujasti ja ei välitä pakkasestakaan, tätä käytetään autojen ja veneiden sisustusmateriaalien liimauksissa eli kosteusominaisuudet on testattu ihan ammattilaisten toimesta, ei pelkästään mainosmiesten.
joo liimaamaan pystyy kun pinnat ei ole huurteessa..kuivia nyt kuitenkin mut lämpötilat saa olla niin alhaisia et näppien jäätyminen rajoittaa ennemmin kuin liiman ominaisuudet. - hyvä
lahjomaton kirjoitti:
Kiireessäni unohdin kysyä että mikä materiaali mielestäsi sopis parhaiten asuntoauton ohjaamon ja asunto puolen väliseinäksi?
Sen tulisi olla käytännöllinen sikäli että seinä pitäisi olla helppo asentaa ja poistaa tarpeen tullen. Ei tarvitse olla talvikäytöön vaan ihan 3-vuoden ajan sellainen. Suurin lämpöhukka varhain keväällä ja myöhään syksyllä on ohjaamon yksinkertainen lasitus ja tehtaan valmistamat "termoverhot" ei ole mielestäni riittävät. Ajattelin kokeilla retkeilijöiden käyttämiä makuu alusta muovia. Ne on helppo sijoittaa talteen patjan alle silloin kun niitä ei tarvitse. Mutta ehkä sinulla on parempi idea?!
Jeps.. Ota kuvia ja e-mail osoite on stetsonin sivuilla..tuntuisi olevan hyvä aine tuohon paikkaan. jos sen vielä ompelisi vaikka markiisikankaan sisään jonka reunaan olisi helppo laittaa vetoketjut?
mulla on sellaisesta paksusta 10 mm huovan tapaisesta kankaasta tehdyt kiinteät verhot ja niiden laskostaminen penkin taakse on aika paksu paketti, tosin toimivat hyvin, mut näkyvyyttä takaa tuulilasille saisi lisää jos verhot olisivat poistettavissa.
- Asmo
Itse kun tuossa korjailin vanhan Kafini kostuneita/mätiä lattioita ja seiniä mietin, että miksi ihmeessä seinä- ja lattiarakenteista ei ole tehty vastaavasti tuulettuvia kuten asuinrakennuksissa. Kafin seinät ovat ulkoapäin lukien 1. Al.pelti 2. Styroksi 3. Vaneri 4. Muovitapetti. Esimerkiksi tuo styroksi olisi voitu urittaa siten, että ilma kiertää. Reunassa olevalla alumiinilistalla voitaisiin suojata rakenne sateelta siten, että ilma kuitenkin pääsisi kiertämään.
Itse olisin hieman skeptinen tuon hengittävän tapetin kanssa. Mitenkähän tuo vaneri mahtaisi kestää? Toisaalta kuitenkin, materiaalit ovat kehittyneet ja olisi tuo varmaankin parempi ratkaisu kuin kokonaan hengittämätön seinä.- lahjomaton
Jakautunut ajatuksissani olen minäkin tuon hengittävän tapetin suhteen.
Vuosin kuluessa olen kuitenkin alkanut miettimään asiaa niin että lämmön vaihtelusta syntyy esim. seinän ja eristeen sisään kosteutta jos siellä on vähänkään tilaa, ilmaa. Ja jotenkin tuntuu itsestään selvältä, että jos seinän rakenne on niin ulos kuin sisäänkin päin tiivis niin eihän se pääse sieltä ulos vaan kosteus on kuin vesi suljetussa purkissa.
Katsoin keväällä yhden tuttavan vaunua jossa oli pieni vuoto ulkoa päin, luultavasta usean vuoden vuoto. Jos sisäseinän tapetti olis ollut huokoista niin vuoto olis paljastunut välittömästi ja olis voitu heti korjata pienillä kustannuksilla. Mut kun tapetti oli vinyyliä niin kosteus sai muhia vuosia ennenkuin hän alkoi ihmettelemään kun ruuvein kiinnitetty alumiinilista ulkopuolelta irtoaa. Hän soitti minulle ja menin katsomaan tilannetta. Luulin ensiksi että ruuvien kannat ovat ruostuneet mut kun menin vaunun sisälle ja painoin sormella tapettia sisäpuolelta niin vanerikin oli isolta alueelta kuin sulatejuustoa, täysin lahonut - ei ihme että alumiinilistan ruuvit ulkopuolella irtosivat!
Tietysti tuon tilanteen olis voinut ennakolta torjua vuosittaisilla kosteustarkastuksilla. Mut harva tulee ostaneeksi edes yksinkertaisen kosteusmittarin ja korjaamot velottavat aika hyvästi tärkeästä työstään.
Uskon edelleen että ainakin sellaisille joilla on kuiva talvehtimis paikka asuntoautoille ja vaunuille huokoinen tapetti sopii oikein hyvin. En tiedä kenelläkään olevan kokemuksia huokoisen tapetin suhteen ulkona talvehtivista.
Mut oli miten oli niin yks asia on minulle selvää, minä haluaisin huokoisen tapetin joka "juoruaa" AJOISSA kun voi huonosti! Ja ilmeisesti huokoisen tapetin etuja on jo valmistajankin taholta testattu kun ainakin yksi valmistaja tekee nyt asuntoautoja huokoisella tapetilla. Ei kai tehdas sentää uskalla ihan kokeilematta ryhtyä valmistamaan myyntiin noin radikaalisia muutoksia testaamatta!
Aika näyttää ja kuluttajat tulee kertomaan aikanaan miten asia on... - Asmo
lahjomaton kirjoitti:
Jakautunut ajatuksissani olen minäkin tuon hengittävän tapetin suhteen.
Vuosin kuluessa olen kuitenkin alkanut miettimään asiaa niin että lämmön vaihtelusta syntyy esim. seinän ja eristeen sisään kosteutta jos siellä on vähänkään tilaa, ilmaa. Ja jotenkin tuntuu itsestään selvältä, että jos seinän rakenne on niin ulos kuin sisäänkin päin tiivis niin eihän se pääse sieltä ulos vaan kosteus on kuin vesi suljetussa purkissa.
Katsoin keväällä yhden tuttavan vaunua jossa oli pieni vuoto ulkoa päin, luultavasta usean vuoden vuoto. Jos sisäseinän tapetti olis ollut huokoista niin vuoto olis paljastunut välittömästi ja olis voitu heti korjata pienillä kustannuksilla. Mut kun tapetti oli vinyyliä niin kosteus sai muhia vuosia ennenkuin hän alkoi ihmettelemään kun ruuvein kiinnitetty alumiinilista ulkopuolelta irtoaa. Hän soitti minulle ja menin katsomaan tilannetta. Luulin ensiksi että ruuvien kannat ovat ruostuneet mut kun menin vaunun sisälle ja painoin sormella tapettia sisäpuolelta niin vanerikin oli isolta alueelta kuin sulatejuustoa, täysin lahonut - ei ihme että alumiinilistan ruuvit ulkopuolella irtosivat!
Tietysti tuon tilanteen olis voinut ennakolta torjua vuosittaisilla kosteustarkastuksilla. Mut harva tulee ostaneeksi edes yksinkertaisen kosteusmittarin ja korjaamot velottavat aika hyvästi tärkeästä työstään.
Uskon edelleen että ainakin sellaisille joilla on kuiva talvehtimis paikka asuntoautoille ja vaunuille huokoinen tapetti sopii oikein hyvin. En tiedä kenelläkään olevan kokemuksia huokoisen tapetin suhteen ulkona talvehtivista.
Mut oli miten oli niin yks asia on minulle selvää, minä haluaisin huokoisen tapetin joka "juoruaa" AJOISSA kun voi huonosti! Ja ilmeisesti huokoisen tapetin etuja on jo valmistajankin taholta testattu kun ainakin yksi valmistaja tekee nyt asuntoautoja huokoisella tapetilla. Ei kai tehdas sentää uskalla ihan kokeilematta ryhtyä valmistamaan myyntiin noin radikaalisia muutoksia testaamatta!
Aika näyttää ja kuluttajat tulee kertomaan aikanaan miten asia on...Eikö olisikin loistava homma, jos styroksi olisi uritettu pystysuuntaan siten, että isommat kosteudet joko valuisivat uria myöten maahan ja lopun kuivauksen hoitaisi urissa kulkeva ilma. Ainakin Kafissani tämän tyyppinen ratkaisu olisi voitu toteuttaa aika helposti.
Kun purkasin läpimärkää styroksia vaunun peräosan lattiasta (kaareva peltipintainen osa aivan perässä jossa perään kondensoitunut vesi pikkuhiljaa valuu styroksin läpi alaspäin pääsemättä kuitenkaan rakenteesta ulos) em. ajatus tuli mieleeni. Itse asiassa toteutinkin sitä. Laitoin tilalle uuden hieman ohuemman styroksin ja peltipintaa vasten liimasin soirot, jotka pitävät eristeen irrallaan pellistä. Lopuksi tein vielä 1,5 mm reijät jotta vesi pääsee valumaan rakenteesta pois. Suojasin ne ulkoapäin hattulistan mallisella pellinpalalla.
Mitä luulet, toimiiko? - lahjomaton
Asmo kirjoitti:
Eikö olisikin loistava homma, jos styroksi olisi uritettu pystysuuntaan siten, että isommat kosteudet joko valuisivat uria myöten maahan ja lopun kuivauksen hoitaisi urissa kulkeva ilma. Ainakin Kafissani tämän tyyppinen ratkaisu olisi voitu toteuttaa aika helposti.
Kun purkasin läpimärkää styroksia vaunun peräosan lattiasta (kaareva peltipintainen osa aivan perässä jossa perään kondensoitunut vesi pikkuhiljaa valuu styroksin läpi alaspäin pääsemättä kuitenkaan rakenteesta ulos) em. ajatus tuli mieleeni. Itse asiassa toteutinkin sitä. Laitoin tilalle uuden hieman ohuemman styroksin ja peltipintaa vasten liimasin soirot, jotka pitävät eristeen irrallaan pellistä. Lopuksi tein vielä 1,5 mm reijät jotta vesi pääsee valumaan rakenteesta pois. Suojasin ne ulkoapäin hattulistan mallisella pellinpalalla.
Mitä luulet, toimiiko?Kaikki keinot jotka poistaa kosteutta ovat hyviä jos ne toimivat silleen etteivät päästä kosteutta sisään. Uskoisin ideasi toimivan. Tosin pieni reikä tunkkeentuu nopeasti mutta mikä estää pitämästä silmällä ja "nuohota" sen voi auki...
Liiallisen tiiveyden pahapuoli on se että kosteus ei pääse pois jota lämmönvaihtelusta pakostakin muodostuu. Juuri tuollaiset toimivat, ehkä vielä halvatkin ideat ovat kuluttajan kannalta tärkeitä. Ei tehtailijat ja jälleenmyyjät ole asioista silleen kiinnostuneita - ymmärrettävistä syistä =)
- Kari
Käytännössä ilmankuivaimia kosteina/kylminä vuodenaikoina?
Niitä on ainakin kahta perussorttia, toisen toiminta perustuu suolan kosteutta sitovaan ominaisuuteen. Sen voi jättää pidemmäksikin ajaksi vaunuun, eikä tarvii mitään ulkopuolista sähkön syöttöä. Ja toinen on jonkinlainen pumppu joka taas vaatii sähkövirtaa.- kyllä
talvet ladossa seisovassa rättikatossa on sisällä varmuuden vuoksi ämpärin pohjalla pari kappaletta noita suolakuppeja, hyvin toimivat, verhoiluihin tai kattoon ei ole tullut mitään homeenpoikastakaan. kuukauden välein olen tyhjentänyt kupit. ja suolana olen käyttänyt tiemestarilta hakemaani maantiesuolaa..kaupan pikkupussin hinnalla sai ottaa peräkärryyn niin paljon kun uskalsi.
- lahjomaton
..toimii ja olen kokeiltu aikanaan veneessäkin. Ei muuta ku venttiilit auki että ilma pääsee esteettömästi kiertämään. Itse pidän 2 suolapönttöä noin 20 kuutiota kuivattamaan...
Sähköisiä en suostu käyttämään. Tietoisuus siitä että oikosulku vois aiheuttaa tulipalon halissa jossa talvehtii 30 asuntoautoa/vaunua tuollaisen riskin ottaminen on tarpeetonta.
- _oi
Jos sisäpintaan laitetaan huokoinen materiaali ei kosteus suinkaan poistu seinän sisältä vaan sisäilman kosteus läpäisee entistä helpommin seinän päätyen uloimman pinnan sisäpintaan. Kosteushan kondensoituu kylmään pintaan.
Tuollaisen kopin valmistajalle kuin myöskään itse kopille en ennusta pitkää ikää.
Oikea rakenne on
höyrytiivis sisäpinta-lämpöeriste-tuuletusrako-ulkopelti.
Tuuletusraot on oltava siksi, että kondensoitumista tapahtuu vuorokauden lämpötilanvaihtelun johdosta, vrt peltikatot.
Outoa asennetta esiintyy täällä: tehdään vapaaehtoisesti väärin, jotta voidaan nähdä, missä home muhii! Miksi ei tehdä siten, ettei home muhi ollenkaan?!
Onko kiva mittailla kosteutta vai miksi sitä tehdään? Mittaamalla ei kosteus poistu mistään rakenteesta.
Muovi/paperipussivertaukset eivät liity tähän koska niissä ei esiinny lämpötilaeroja.- lahjomaton
No onhan se ihme jos ei kosteus poistus lämpimässä sisäseinän pinnalta paremmin kuin TIIVIISTÄ seinä rakennelmasta. Emme keskustele peltikatosta täällä!
Sinun oikea rakenne sopii varmaan hyvin peltikattoihin mutta ajoneuvoissa on otettava huomioon muitakin seikkoja. Eikä tuo tuuletus rako ulkopeltin alla ole ollenkaan uusi idea mutku sitä on vaikea toteuttaa ajoneuvoissa niin on etsittävä muita ratkaisuja.
Jos muovi- ja paperipussi vertailut ei sovi tänne niin voin vakuuttaa että on se parempi kuin sun peltikattos! Voisit niistä jutella vaikka rakunnuksista kiinnostuneissa keskustelu foorumeissa.
Juttujen outous johtuu siitä että sinua ei kiinnosta muu kuin keljuilu. Kehittävään keskusteluun tarvitaan muutakin.
Eikä kukaan täällä ole väittänyt että kosteus mittaamalla lähtis pois joten opettele lukemaan tai käy näkötarkastuksessa. - _oi
lahjomaton kirjoitti:
No onhan se ihme jos ei kosteus poistus lämpimässä sisäseinän pinnalta paremmin kuin TIIVIISTÄ seinä rakennelmasta. Emme keskustele peltikatosta täällä!
Sinun oikea rakenne sopii varmaan hyvin peltikattoihin mutta ajoneuvoissa on otettava huomioon muitakin seikkoja. Eikä tuo tuuletus rako ulkopeltin alla ole ollenkaan uusi idea mutku sitä on vaikea toteuttaa ajoneuvoissa niin on etsittävä muita ratkaisuja.
Jos muovi- ja paperipussi vertailut ei sovi tänne niin voin vakuuttaa että on se parempi kuin sun peltikattos! Voisit niistä jutella vaikka rakunnuksista kiinnostuneissa keskustelu foorumeissa.
Juttujen outous johtuu siitä että sinua ei kiinnosta muu kuin keljuilu. Kehittävään keskusteluun tarvitaan muutakin.
Eikä kukaan täällä ole väittänyt että kosteus mittaamalla lähtis pois joten opettele lukemaan tai käy näkötarkastuksessa.Vertaus peltikattoon oli tarkoitettu vuorokautisen lämpötilavaihtelun havainnollistimiseksi, ei rakenteellisesti, kuten viisaammat varmaan ymmärsivätkin.
Kehittävän keskustelun lähtökohtana täytyy valitettavasti olla myös edes vähän tietoa fysiikan ilmiöistä eikä pelkästään sinisilmäistä uskoa ihmeisiin.
Se ihme todella valitettavasti ei toteudu että kosteus haihtuisi seinästä vaan seinään menee koko ajan lisää kosteutta jos pinta on huokoinen, seinän eritysmateriaali ei kuitenkaan ole höyrytiivis.
Mutta kun ei tieto kelpaa ja totuus koskee, mittaile vaan homeitasi. - lahjomaton
_oi kirjoitti:
Vertaus peltikattoon oli tarkoitettu vuorokautisen lämpötilavaihtelun havainnollistimiseksi, ei rakenteellisesti, kuten viisaammat varmaan ymmärsivätkin.
Kehittävän keskustelun lähtökohtana täytyy valitettavasti olla myös edes vähän tietoa fysiikan ilmiöistä eikä pelkästään sinisilmäistä uskoa ihmeisiin.
Se ihme todella valitettavasti ei toteudu että kosteus haihtuisi seinästä vaan seinään menee koko ajan lisää kosteutta jos pinta on huokoinen, seinän eritysmateriaali ei kuitenkaan ole höyrytiivis.
Mutta kun ei tieto kelpaa ja totuus koskee, mittaile vaan homeitasi.Ei ole myytävänä mun homeeton kaappi!
Fysiikka ei yksistään riitä kun erottelee peltikaton ja asuntoauton/vaunun rakenteiden vaatimuksia toisistaan, kuten viisaammat varmaan ymmärsikin!
Totuus on että nykyinen rakenne periaatteessa on juuri sellainen kuin sinä sen haluut ja jota tulisi kehittää.
*nyt kalaan ja puolukkaan* - järki mukaan
OI:lla ensimmäinen järkevä kommentti tähän keskusteluun.
Samat fysiikan lait ovat voimassa puhutaampa sitten peltikatosta tai piironkiauton/vaunun seinästä.
Rakennuksessakin (asunto ilman pyöriä) on häyrysulku sisimpänä ja eristävä rakenne tuuletettu ulkoa päin.
Tärkeintä on estää veden pääsy rakenteeseen. Pidetään saumat tiiviinä, niin ei tarvitse rakennella huokoisia seiniä mihinkään.
Miksi pitää keksiä suossakulkemisvälineitä sen sijaan, että mietittäisiin miten suosta päästään kokonaan pois! - Asmo
Rakennehan pitäisi olla ilman muuta tuulettuva. Itselläni on vanha Kafi ja siinä on täysin "vesi"- ja ilmatiivis rakenne, sekä seinissä että katossa. Lattia nyt hengittää mitä hengittää alimmaisen vanerin kautta. Mikäli seinäelementtien styrosseihin olisi ajettu vaikkapa pystysuuntainen uritus, olisi siitä varmaan ollut jonkinlaista apua. Luonnollisesti tämä olisi aiheuttanut myös muiden ratkaisujen muuttamista kuten esim. reunalistat.
Mietin tuossa vielä tuota hengittävää sisäpinnoitetta. En tiedä fysiikasta mutta ajatuksenahan se voisi toimia. Yksi ongelma syntyy kuitenkin materiaali valinnasta ottaen huomioon homehtumisen. Se ei voisi olla mitään kangasmaista. Ainoa vaihtoehto mielestäni olisi reijitetty muovitapetti tai sitten jokin ohut panelimainen puulevy. Mikäli sisäpuoli olisi hengittävä, voitaisiin kai sitä tehdä ulkopuolestakin hengittävä.
No kuitenkin, kyllä mielestäni tuo tuulettuva rakenne olisi kaikkein fiksuin ja varmaankin suhteellisen vaivattomasti toteutettavissa. - lahjomaton
järki mukaan kirjoitti:
OI:lla ensimmäinen järkevä kommentti tähän keskusteluun.
Samat fysiikan lait ovat voimassa puhutaampa sitten peltikatosta tai piironkiauton/vaunun seinästä.
Rakennuksessakin (asunto ilman pyöriä) on häyrysulku sisimpänä ja eristävä rakenne tuuletettu ulkoa päin.
Tärkeintä on estää veden pääsy rakenteeseen. Pidetään saumat tiiviinä, niin ei tarvitse rakennella huokoisia seiniä mihinkään.
Miksi pitää keksiä suossakulkemisvälineitä sen sijaan, että mietittäisiin miten suosta päästään kokonaan pois!"Tärkeintä on estää veden pääsy rakenteeseen."
Lämmönvaihtelusta syntyvä kosteus EI pääse pois jos rakentaa tiiviiksi! Pitämällä "saumat" tiivinä lämmönvaihtolu kosteus ei pääse koskaan pois rakennelmista... Siis mielestäni rakennelmassa tulee olla "ohjattua" ilmanvaihto joka vie kosteuden pois, esim huokoinen tapetti hyvin tuutelluvassa vaunussa... - lahjomaton
Asmo kirjoitti:
Rakennehan pitäisi olla ilman muuta tuulettuva. Itselläni on vanha Kafi ja siinä on täysin "vesi"- ja ilmatiivis rakenne, sekä seinissä että katossa. Lattia nyt hengittää mitä hengittää alimmaisen vanerin kautta. Mikäli seinäelementtien styrosseihin olisi ajettu vaikkapa pystysuuntainen uritus, olisi siitä varmaan ollut jonkinlaista apua. Luonnollisesti tämä olisi aiheuttanut myös muiden ratkaisujen muuttamista kuten esim. reunalistat.
Mietin tuossa vielä tuota hengittävää sisäpinnoitetta. En tiedä fysiikasta mutta ajatuksenahan se voisi toimia. Yksi ongelma syntyy kuitenkin materiaali valinnasta ottaen huomioon homehtumisen. Se ei voisi olla mitään kangasmaista. Ainoa vaihtoehto mielestäni olisi reijitetty muovitapetti tai sitten jokin ohut panelimainen puulevy. Mikäli sisäpuoli olisi hengittävä, voitaisiin kai sitä tehdä ulkopuolestakin hengittävä.
No kuitenkin, kyllä mielestäni tuo tuulettuva rakenne olisi kaikkein fiksuin ja varmaankin suhteellisen vaivattomasti toteutettavissa.Eräs valmistaja käyttää jos "hengittävää" tapettia. Sain tiedon noin viikko sitten. Minun ainakin on vaikea uskoa että he tekisivät sellaisen muutoksen tuotantoonsa ilman testejä. Ja kun jo hyvän naineen saaneena tuollaiseen muutokseen ryhtyy niin minulla einakin on hyvä syy uskoa "hengittävät" tapetin toimivuuteen on olemassa hyviä mahdollisuuksia.
- _oi
lahjomaton kirjoitti:
"Tärkeintä on estää veden pääsy rakenteeseen."
Lämmönvaihtelusta syntyvä kosteus EI pääse pois jos rakentaa tiiviiksi! Pitämällä "saumat" tiivinä lämmönvaihtolu kosteus ei pääse koskaan pois rakennelmista... Siis mielestäni rakennelmassa tulee olla "ohjattua" ilmanvaihto joka vie kosteuden pois, esim huokoinen tapetti hyvin tuutelluvassa vaunussa...fysiikan lait.
Kosteus kondensoituu kylmään pintaa.
- Jos sisäpinta on tiivis, ei kylmää pintaa ole, johon kondensoitumista tapahtuisi.
- Jos sisäpinta on huokoinen pääsee kosteus lämpöeristeen läpi ulkopinnan kylmään sisäpintaa, jonne se kondensoituu.
Ei tiiviiksi pidä rakentaa koko seinämää ainoastaan sen sisäpinta. Tuulettuminen pitää tapahtua kylmempään suuntaa eli ulospäin.
Kosteus, joka on läpäisemässä eristettä fysiikan lakien mukaisesti ja kondensoituu ulkopinnan sisäpintaan ei todellakaan tiedä, että joku toivoo toisin.
Asiaa voi kokeilla vaikka pitämällä sulatusta kaipaavan pakastekaapin ovea auki kun pakastin on päällä ja toivomalla, että pakastimeen kertynyt huurre tuulettuisi pois.
Sopii kokeilla ... - lahjomaton
_oi kirjoitti:
fysiikan lait.
Kosteus kondensoituu kylmään pintaa.
- Jos sisäpinta on tiivis, ei kylmää pintaa ole, johon kondensoitumista tapahtuisi.
- Jos sisäpinta on huokoinen pääsee kosteus lämpöeristeen läpi ulkopinnan kylmään sisäpintaa, jonne se kondensoituu.
Ei tiiviiksi pidä rakentaa koko seinämää ainoastaan sen sisäpinta. Tuulettuminen pitää tapahtua kylmempään suuntaa eli ulospäin.
Kosteus, joka on läpäisemässä eristettä fysiikan lakien mukaisesti ja kondensoituu ulkopinnan sisäpintaan ei todellakaan tiedä, että joku toivoo toisin.
Asiaa voi kokeilla vaikka pitämällä sulatusta kaipaavan pakastekaapin ovea auki kun pakastin on päällä ja toivomalla, että pakastimeen kertynyt huurre tuulettuisi pois.
Sopii kokeilla ...Minulla ei ole fysiikan opintoja mutta maalaisjärjellä ajateltuna ulkopinnan tulee olla tiivis asuntoautoissa/vaunuissa.
Sisäpinnan kuivuuden saavuttamiseksi on sisällä olatava normaalin lämmintä ja ENNENKAIKKEA esteettömästi toimiva tuuletus joka vie kosteutta ulos=kylmempään suuntaan niinkuin mainitsit.
# Jos sisäpinta on tiivis, ei kylmää pintaa ole, johon kondensoitumista tapahtuisi. #
Ei niin, mutta asuntoauton/vaunun seinän sisälle
muodostuu kondensin myötä kosteutta ja silloin runkorakennelma alkaa lahomaan ja home muhimaan.
# Jos sisäpinta on huokoinen pääsee kosteus lämpöeristeen läpi ulkopinnan kylmään sisäpintaa, jonne se kondensoituu. #
Entäs jos lämmöllä ja tuuletuksella tuo kosteus poistuu tuuletukset myötä esim. ulos kattoluukkujen kautta! Olisko tuo mahdollista?
Kylminä vuoden aikoina ja kylminä kesäöinäkin ainakin minä pidän pientä lämpöä päällä juuri sen vuoksi että esim. petivaatteisiin ei muodostu kosteutta. Kosteus on epämiellyttävämpää kuin ilman viileys asuntoautossa/vaunussa. Ja tuo pienelläkin teholla toimiva lämmitys joka pitää kosteuden pois tekstiileistä huolehtii kyllä sisäseinien ja ja sisäkatonkin pinnan kuivuudesta kun vaan tuuletus on riittävää.
Asuntoautossa/vaunussa oleva henkilö jo pelkästää hengittämällä kostuttaa sisätilaa vähintää 0,5 litralla vuorokaudessa, ehkä 1,5 litralla. Jo pelkästää tuon kosteuden poistaminen vaatii hyvää tuuletusta jotta kosteus ei pääsis aiheuttamaan homehtumista. Järkevällä lämmityksellä ja tuuletuksella saadaan aikaan niin asuntoautolle/vaunulle kuin siinä oleskeville terveellinen ympäristö. Itse seuraan tarkoin, etenkin varhain keväällä ja myöhään syksyllä asuntoautossa olevaa kosteusmittaria ja lämpömittaria. Ne on halpa tapa saada selville että paleleeko minua vaan onko kosteus päässyt nousemaan liikaa! - _oi
lahjomaton kirjoitti:
Minulla ei ole fysiikan opintoja mutta maalaisjärjellä ajateltuna ulkopinnan tulee olla tiivis asuntoautoissa/vaunuissa.
Sisäpinnan kuivuuden saavuttamiseksi on sisällä olatava normaalin lämmintä ja ENNENKAIKKEA esteettömästi toimiva tuuletus joka vie kosteutta ulos=kylmempään suuntaan niinkuin mainitsit.
# Jos sisäpinta on tiivis, ei kylmää pintaa ole, johon kondensoitumista tapahtuisi. #
Ei niin, mutta asuntoauton/vaunun seinän sisälle
muodostuu kondensin myötä kosteutta ja silloin runkorakennelma alkaa lahomaan ja home muhimaan.
# Jos sisäpinta on huokoinen pääsee kosteus lämpöeristeen läpi ulkopinnan kylmään sisäpintaa, jonne se kondensoituu. #
Entäs jos lämmöllä ja tuuletuksella tuo kosteus poistuu tuuletukset myötä esim. ulos kattoluukkujen kautta! Olisko tuo mahdollista?
Kylminä vuoden aikoina ja kylminä kesäöinäkin ainakin minä pidän pientä lämpöä päällä juuri sen vuoksi että esim. petivaatteisiin ei muodostu kosteutta. Kosteus on epämiellyttävämpää kuin ilman viileys asuntoautossa/vaunussa. Ja tuo pienelläkin teholla toimiva lämmitys joka pitää kosteuden pois tekstiileistä huolehtii kyllä sisäseinien ja ja sisäkatonkin pinnan kuivuudesta kun vaan tuuletus on riittävää.
Asuntoautossa/vaunussa oleva henkilö jo pelkästää hengittämällä kostuttaa sisätilaa vähintää 0,5 litralla vuorokaudessa, ehkä 1,5 litralla. Jo pelkästää tuon kosteuden poistaminen vaatii hyvää tuuletusta jotta kosteus ei pääsis aiheuttamaan homehtumista. Järkevällä lämmityksellä ja tuuletuksella saadaan aikaan niin asuntoautolle/vaunulle kuin siinä oleskeville terveellinen ympäristö. Itse seuraan tarkoin, etenkin varhain keväällä ja myöhään syksyllä asuntoautossa olevaa kosteusmittaria ja lämpömittaria. Ne on halpa tapa saada selville että paleleeko minua vaan onko kosteus päässyt nousemaan liikaa!pakastimesi ja jääkaappisi ovet raolleen ja kerro sitten kun ne ovat tuulettuneet kuiviksi.
- lahjomaton
_oi kirjoitti:
pakastimesi ja jääkaappisi ovet raolleen ja kerro sitten kun ne ovat tuulettuneet kuiviksi.
Otin virran pois päältä jääkaappi/pakastin yhdistelmästä ja avasin ovet. Kesti 6 tuntia 17 minuuttia kuivua. Tyytyväinen?
- _oi
lahjomaton kirjoitti:
Otin virran pois päältä jääkaappi/pakastin yhdistelmästä ja avasin ovet. Kesti 6 tuntia 17 minuuttia kuivua. Tyytyväinen?
ottaa virran pois?
- lahjomaton
_oi kirjoitti:
ottaa virran pois?
No ei minulla ole virta päällä asuntoautossakaan kun se seisoo ulkona sateessa/pakkasessa käyttämättömänä! Ja kun lähden pitemmälle reissulle niin ei ole asuntoni jääkaapissakaan virta päällä, eikä pakastimessakaan!
- _oi
lahjomaton kirjoitti:
No ei minulla ole virta päällä asuntoautossakaan kun se seisoo ulkona sateessa/pakkasessa käyttämättömänä! Ja kun lähden pitemmälle reissulle niin ei ole asuntoni jääkaapissakaan virta päällä, eikä pakastimessakaan!
jo asia valjeta, kun noin kiemurrellaan, että kosteus siirtyy kylmään pintaan ja sitä kertyy jatkuvasti lisää, jos pintä pysyy kylmänä.
- lahjomaton
_oi kirjoitti:
jo asia valjeta, kun noin kiemurrellaan, että kosteus siirtyy kylmään pintaan ja sitä kertyy jatkuvasti lisää, jos pintä pysyy kylmänä.
En ala väitteleen sun kans tästä enempää mut sanon vaan että kun yksi suurimmista valmistajista alalla on kanssasi eri mieltä mikä rakennus tekniikka soveltuu asuntoauton/vaunun valmistukseen niin voin vakuuttaa että luotan heihin enemmän. En väitä ettet tietäisi asioista paljon mutta monet asiat ovat käytännössä erillaisia kuin yliopistojen luennoilla saadut teoreettiset tiedot. Revi sit lisää oppia kun kyseisiä uutuuksia aletaan markkinoimaan!
- _oi
lahjomaton kirjoitti:
En ala väitteleen sun kans tästä enempää mut sanon vaan että kun yksi suurimmista valmistajista alalla on kanssasi eri mieltä mikä rakennus tekniikka soveltuu asuntoauton/vaunun valmistukseen niin voin vakuuttaa että luotan heihin enemmän. En väitä ettet tietäisi asioista paljon mutta monet asiat ovat käytännössä erillaisia kuin yliopistojen luennoilla saadut teoreettiset tiedot. Revi sit lisää oppia kun kyseisiä uutuuksia aletaan markkinoimaan!
tosin vain siinä osiossa, ettet ala mun kanssa väittelemään.
- lahjomaton
_oi kirjoitti:
fysiikan lait.
Kosteus kondensoituu kylmään pintaa.
- Jos sisäpinta on tiivis, ei kylmää pintaa ole, johon kondensoitumista tapahtuisi.
- Jos sisäpinta on huokoinen pääsee kosteus lämpöeristeen läpi ulkopinnan kylmään sisäpintaa, jonne se kondensoituu.
Ei tiiviiksi pidä rakentaa koko seinämää ainoastaan sen sisäpinta. Tuulettuminen pitää tapahtua kylmempään suuntaa eli ulospäin.
Kosteus, joka on läpäisemässä eristettä fysiikan lakien mukaisesti ja kondensoituu ulkopinnan sisäpintaan ei todellakaan tiedä, että joku toivoo toisin.
Asiaa voi kokeilla vaikka pitämällä sulatusta kaipaavan pakastekaapin ovea auki kun pakastin on päällä ja toivomalla, että pakastimeen kertynyt huurre tuulettuisi pois.
Sopii kokeilla ...Kosteus kondensoituu kylmään pintaa, kirjoitit.
Kylmään pintaan tietenkin, jos kuumaan niin sehän kuivais! Ja olis mahtavaa jos se kondensoitus kylmimpään pintaa! ...siis ulkopuolelle!
Mut kun se tahtoo kondensoitua sisäpintaan niin se on lämmityksen ja tuuletuksen mukana saatava ulos ettei se homehu seinän sisään. Ja siksi tarvii seinän olla sen verran huokoinen että se päästää kosteuden pois. Nykyisin käytettävät tiiviit tapetit ilmeisesti estää kosteutta pääsemästä haihtumaan lämmön ja tuuletuksen mukana.
Olen eri mieltä kanssasi tuuletuksen suunnasta. Jos jostakin päin tuulettaa niin tietysti sisältä päin koska sisällähän se pois tuuletettava kosteuskin on ja oikea lämmitys ja tuuletus toimiessaan poistaa kosteutta ulos esim. kattoventtiileistä joiden tulee aina olla auki samoin kuin raitisilma-aukot lattiassa, ehkä joissakin malleissa seinässäkin. - Columbo
lahjomaton kirjoitti:
Kosteus kondensoituu kylmään pintaa, kirjoitit.
Kylmään pintaan tietenkin, jos kuumaan niin sehän kuivais! Ja olis mahtavaa jos se kondensoitus kylmimpään pintaa! ...siis ulkopuolelle!
Mut kun se tahtoo kondensoitua sisäpintaan niin se on lämmityksen ja tuuletuksen mukana saatava ulos ettei se homehu seinän sisään. Ja siksi tarvii seinän olla sen verran huokoinen että se päästää kosteuden pois. Nykyisin käytettävät tiiviit tapetit ilmeisesti estää kosteutta pääsemästä haihtumaan lämmön ja tuuletuksen mukana.
Olen eri mieltä kanssasi tuuletuksen suunnasta. Jos jostakin päin tuulettaa niin tietysti sisältä päin koska sisällähän se pois tuuletettava kosteuskin on ja oikea lämmitys ja tuuletus toimiessaan poistaa kosteutta ulos esim. kattoventtiileistä joiden tulee aina olla auki samoin kuin raitisilma-aukot lattiassa, ehkä joissakin malleissa seinässäkin.Sen lisäksi, että olet lahjomaton, olet myös todella uskomaton jääräpää. Alkaa tuntumaan, että sinä aivan vain provosointimielessä pidät yllä tätä keskustelua ja tuot julki tuota äärettömän absurdia ajatustasi asuntolaitteen seinärakenteen tuulettamisesta.
Ajatuksesi hipoo jo hulluuden ja täydellisyyden rajapintoja. - lahjomaton
Columbo kirjoitti:
Sen lisäksi, että olet lahjomaton, olet myös todella uskomaton jääräpää. Alkaa tuntumaan, että sinä aivan vain provosointimielessä pidät yllä tätä keskustelua ja tuot julki tuota äärettömän absurdia ajatustasi asuntolaitteen seinärakenteen tuulettamisesta.
Ajatuksesi hipoo jo hulluuden ja täydellisyyden rajapintoja.Nobel ja monet toisetkin ovat saaneet julmaa kohtelua osakseen. Galileo Galilei (1564 -1642) on hyvä esimerkki siitä kuinka esim. kirkko jarrutti kehityksen kulkua...
En kuulu tuohon ryhmään mutta ei oo vikani että jotku tykkää asua märkien homeseinien sisällä. Mahdollisuus kehittää parempia on suuri jos vain uskaltaa yrittää. Harmi vaan että kaupallisuus jarruttaa kehitystä. Pienillä lisä kustannuksilla sais paljon parempia kuin nykyisin käytössä olevat.
Onneksi en ole yksin joka näin ajattelee joten ole hyvä ja tyydy vaan jatkossakin tekemään diagnooseja omasta henkisestä terveydestäs kehityksen jarruttajana.
- Columbo
No joko olet hankkinut itsellesi sen "huokoisen vaunun"?
Ei ole pitkään aikaan kuulunut mitään.
Vai onko kehityksen kelkka hyytynyt?- Hlopsia
Aika PuuPäitä. Hihi- ja hohtukseni välissä olen jopa hehe.tellyt. Suomenkielen väärinkäytösten ja ikuisuus-projektioiden ohella silmiini on pistänyt filmi- vesi ja muuten vaneeristen levyjen outo dilemma. Asunto ja -autoilu on mielestäni moisen omituisen menemisen summarummia.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Olet minua
vanhempi, mutta se ei vaikuta tunteisiini. Tunnen enemmän kuin ystävyyttä. Olo on avuton. Ikävöin koko ajan. Yhtäkkiä va1343060- 71630
Mies pyysi rahaa
Jälkikäteen kun tarjosi kyydin yhteisestä harrastuksesta kotiini. Mitä vi**... Ei ihastunut mies noin toimi?2221354Jos tapaisimme uudelleen?
niin luuletko että mikään muuttuisi vai toistuuko meidän historia? Ehkä vähän eri tavalla mutta samoin tuloksin J701191- 441171
- 371041
Mites nyt suu pannaan
Kitkiöjoki ja Järvinen solmivat Attendon/Terveystalon kanssa sopimuksen, jonka mukaan sopimuksen irtisanomisoikeus on va381022Taas Lieksassa tyritty
Suomalaisten kansallismaisemaa juntit pilaamassa. Nuori tyttö kaupunginjohtajana ei ole sen viisaampi. *S-ryhmän hanke133987- 47954
Nähdäänkö ensi viikolla
paikassa joka alkaa samalla kirjaimella kuin etunimesi? Ikävä on sinua. Fyysistä läsnäoloasi.36897