Tutkija:Eu:n nettomaksu suurempi kuin kerrotaan
jykän abs.fakta
1851
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Kansa kyllä tämän tietää hyvinkin.
Säälittävä Katainen vauhdissa.
Käteinen ei näköjänsä kestä sitä, että hän jää valheista kiinni. Siinä ei Jyrki auta alkaa tyrkkimään sanailemalla.
Säälittävintä on Kataisen yritys vesittää omaa kusetustaan.
.
Absoluuttinen fakta että taas on väärennetty
.
Tutkijat sentään uskaltavat kertoa totuuden.
Olisko edes 50 senttiä.
Hankkeiden hallinnojuntiin menee joppa 70% koko tukirahasta. Eli varsinaiseen käyttöön siitä 50-70%. Loppu menee papereiden ja raporttien tekoon, eli hallinnointiin.
Sitten on vielä valvonta erikseen. Valvontaan saattaa mennä enemmän rahaa kuin hankkeenkustannus kokonaisuutena on.
Yleensä sitä valvontakuluja yritetään periä takaisin jollakin pilkkuvirheellä persutellulla takaisinperinnä'llä. Tai EU edellyttää että valvonnassa hankerahoista on pakko saada noin 25% perittyä takaisin. Valvonna laadun kriteeri ainaostaan takaisin perityt tuet. Takaisinperintä ottaa huomattavan osan valvontakuluista.
Olen sen verran kokeillut noita tukia että en pidä ollenkaan kannattavana noiden eu tukien käyttöä. Halvemmalla saa pankista lainan jolla hankkeet voi toteuttaa.
Jos hankkeen arvo 100 000 euroa, hankkeen kattamiseen riittä noin 50 000 euron laina. Hakerahasta peritään viimeistään viiden vuoden kuluttua noin 25 000 takaisin 8-10%:n korolla. Hankkeen hallintoon (raportointiin ym. hallinnointiin) kuluu noin 50 000 euroa. Eli todellisuudessa hankeen oikeaan tarkoitukseen saa alle 25 000 euroa.
50 000 euron Pankkilainasta hankkeen todelliseen käyttöön saisi 48 000 euroa. Hankkeen teho on siis 100% suurempi lainarahoituksella jos sitä mitataan hankkeeseen käytettävissä olevalla rahalla..
Jos noin on yleisemminkin kuin kerrot, että hallintointiin ja valvontaan kuluu valtaosa tukieuroista, se on yksi lisäsyy purkaa EUn tukijärjestelmät kokonaan. Tällaisia tehottommuusvaikutuksia ja rahavirtojen todellisuutta pitäisi tutkia tarkemmin. Onhan älytöntä, jos esim. maatalouden tukirahat valuvat suurelta osin hallinto- ja valvontakuluihin. Sen ohella, että koko maatalouden tukeminen EU-projektina on älyttömyyden huippu.
Maataloustuet ei ole hankerahoitusta. Kyllä niitäkin valvontakuluja on huomattavasti mutta ei samassa mitassa kuin muissa hankkeissa. Maataloutisa ei siihen hallinnointiin mene rahaa sinnä määrin kuin kehittämishankkeissa.
Kannattaa noihin tukiasioihinn tutustua ensin ja sitten alkaa aukomaan:D On paljon uskottavampaa jos tunnet asian ja sitten vasta alat kirjoittelemaan.
Tehottomus on nimenomaan kehittämishankkeissa. Investointihankkeissa pitää tehdä raporttia raportin jälkeen ja pitää kokouksia valvojien kanssa lähes viikottain. Sittenkin, vaikka noita kokouksia pidetään ja yritetään sillä varmistaa että hankkeen rahat käytetään oikein tulee niitä eu:n pakottamia takaisin perintöjä.
Oli muutama 20 000 euron hanke jossa raportteja tuli 400 sivua. Tuollaisessa ei ole mitään jä'rkeä. Sitten valvontaraportteja taisi tulla ainakin sama määrä.
EUn budjetista yli 70 prosenttia on maatalous- ja aluetukia. Muiden menojen osuus on siis varsin vähäinen.
Aluetukihankkeet ovat ns. koheesiorahastoihin perustuvia. Niiden tarkoituksena on tukea köyhiä alueita eli raha on luonteeltaan solidaarisuusrahaa. Alunperin tällaista rahaa vaativat eteläisen Euroopan köyhät valtio. Sen jälkeen rahanjako on saanut poliittista lisävahvistusta, kun jäsenmaiksi hyväksyttiin uusia itäisen Euroopan maita. Jostain syystä tällaista rahaa jaetaan myös rikkaiden maiden suhteellisesti köyhemmille alueille.
Koheesioraha on siis tavallaan köyhäinapua ja kehitysapua. Tehottomuus on aina jo lähtökohtaisesti sisään rakennettuna tällaisiin hankkeisiin, jotka eivät välttämättä toimi kovin suurella kannattavuuspohjalla. Maatalouden tukeminen on yksi tällainen, mutta se on pidetty erillään omana budjjttiosana jo senkin vuoksi, että siihen liittyy kuitenkin ajatus tuottavuuden parantamisesta.
Koheesiorahan kohdalla on ehkä enemmän kyse rahan valuttamisesta näille köyhille ja taantuville alueille. Sen vuoksi on oikeastaan samantekevää, jos raha menee hallinnointiin tai valvontaan, kun lähtöoletus on se, että tällainen raha on joka tapauksessa laiskaa ja tehotonta. Se rinnastuu lähinnä toimeentulotukiin ja sen kaltaisiin avustuksiin. Pääasia on siis, että raha menee johonkin ja pitää hengissä köyhää aluetta. Se on tekohengitysrahaa.
Voimmeko odottaa, että tällainen raha sitten joskus nostaisi esim. Romanian köyhän maaseudun tai vaikkapa Pelkosenniemen kunnan Suomessa kukoistukseen ja virkistäisi niiden omaehtoisen talouden syntyä. Mitään näyttöä ei tällaisesta vaikutuksesta ole taidettu vielä saada missään päin Eurooppaa.
Nokian ja Yliopistojen yksi hanke maksaa saman kuin maaseudulle tulee kokonaisuudessa rahaa. Tämä on FAKTA: Nokia sai yhtenä vuotena 30 miljardia!!! Kun rahat oli käytetty lä'hti Kiinaan!!!!
Se on niin sanottu Kepufakta eli puhutaan niin totta kuin osataan ja voidaan.
Näiden tukieurojen tehottomuus on yleisesti tiedossa oleva asia. Tämä on juuri koko EUn perusongelma. Tuetaan kannattamatonta taloudellista toimintaa ja pidetään tekohengityksellä elossa sellaista, jonka saldo on yhteiskunnalle kaikin puolin miinusmerkkinen.
Pääosahan tukieuroista menee maatalouteen ja vieläpä kaikkein eniten kaikkein tuottamattomimman maatalouden hyväksi. Tämä tehottomuus on sisäänrakennetuna EUn tukijärjestelmiin. Se koskee muunkin taloudellisen toiminnan tukemista silloin, kun kriteeriksi on asetettu muu kuin yrityksen tai toiminnon sisältö yhteenliitettynä ennustettavaan kannattavuuteen. Jos tukia annetaan maaseudun kehittämiseen, se tarkoittaa jo lähtökohtaisesti sitä, että tuetaan heikommin kannattavia aloja ja jätetään omillaan toimeen tulevat markkinatalouden varaan.
Koska tuen kohteet on tällä tavoin rakennettu järjestelmän sisään ja ehdollistettu ne jo lähtökohtaisesti heikon kannattamattomuuden kriteereillä, ei voi paljon odottaakaan. Tässä suhteessa ko. tutkijan näkemys on jossain kohdin harhainen, sillä järjestelmän ehdoilla ei yksinkertaisesti ole mahdollista saada parempia tuloksia.
Jos haluttaisiin sellaista vaikuttavuutta, että investoitu euro tuottaisi lisäarvoa, tukikriteerejä ja koko EUn agendaa pitäisi muuttaa. Silloin lähennyttäisiin sellaista mallia, missä perustettavien yritysten tuen kriteeriksi asetettaisiin bisnesenkelien arvio. Jos nämä ovat valmiita sijoittamaan rahojaan ja sijoittavat niitä myös todellisuudessa johonkin yritykseen, silloin myös yhteiskunnan ja EUn kannattaa tukea tällaista toimintaa. Yrityksen tulee siis ensin vakuuttaa tuenantajat siitä, että nämä saavat rahansa takaisin muodossa tai toisessa korkojen kera. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen tukemisella ei tällaista hyötyä saada eikä tulla todennäköisesti koskaan saamaankaan.
Kun tukemisen perusteet ovat luonteeltaan enemmän poliittisia ja sosiaalisia, ei voida vaatiakaan niiltä taloudellista tuottoa. Kyse on niissä yhteisesti päätetyistä valinnoista. Halutaan tukea maataloutta esim. kotimaisen ruokatuotannon (lähiruuan saannin) turvaamiseksi tai jollain muulla vastaavalla perusteella.
Tällaisen EUn kautta tapahtuvan kannattamattoman tukemisen vaihtoehtona olisi todennäköisesti vastaavanlainen tukeminen ilman EUta. Se olisi silloinkin herkästi yhtä kannattamatonta, jos politiikka suosii sellaista kuten meillä Suomessa on suosinut. Ollaan siis valmiita maksamaan siitä, että tuetaan kannattamatonta toimintaa, laiskaa rahaa, joka ei näytä tuottavan edes pitkällä tähtäimellä toisin kuin esim. investoinnit koulutukseen ja terveydenhoitoon.
Ne jotka siis arvostelevat EU-tukirahan tehottomuutta arvostelevat tosiasillisesti sen käyttökoteiden valintaa. Rahaa pitäisi käyttää tehokkaammin, siis muuhun kuin maatalouden ja syrjäisen maaseudun tukemiseen. Tätä mieltä olen itsekin.
SInä' kirjoitelert nappuloista kun puhut maaseudulle tulevista rahoista.. Ne suuret rahat käyttää Nokia ja muut saman tason yritykset ja Yliopistot. Ne on niitä ns. Innovaatiotukia.
Nokia käyttää yhteen hankeeseen suuremman rahamäärän kuin maaseudulle tulee yhteensä hankerahaa
sinä kirjoottelet kolikoosta
EU-budjetin menoista yli 70 prosenttia on maatalous- ja aluetukia. Tutkimuksen ja kannattavien innovaatioiden tukeminen on vähäistä sen vuoksi, että EUn kilpailukyvyttömien maiden enemmistö ei suosi niitä, koska pelkää jäävänsä niistä osattomaksi. Tukirakenteen muuttaminen tähän suuntaan palvelisi pohjoismaisia jäsenvaltioita Ruotsia, Tanskaa ja Suomea sekä Saksaa, Iso-Britanniaa ja Hollantia.
Toisessa rintamassa ovat laiskan rahan suosijat eli Ranska sekä eteläisen ja itäisen Euroopan köyhät jäsenvaltiot.
Tutkija ei puhunut mitään tuollaista, mitä sanot toiseksi viimeisessä lauseessa.
Ei tutkijakaan tiedä sitä totuutta joka on kentällä. Ei ole käynyt täällä kysymäss.
Itseasiassa tutkija laskee asian toisin päin. Kun tulee takaisin perintää se tutkijan näkökannalta pienentää hankkeeseen käytettyä rahamäärää ja lisää hankkeen ns. vaikuttavuutta.
Sitten on tuon tuktijan johtopäätös että tuilla pönkitetään jo konkurssitilassa olevia yrityksiä ei pidä todellisuudessa paikaansa.
Tutkija ei ota huomioon sitä että yrityksen toiminassa on aina riski. Seki hankerahoituksella tehty hanke on myös riski yrittäjälle. Aina ne ei onnistu tuottamaan tavoitteen mukaisia tuloksia. Tuiollaisia johtopäätöksiä piätisi tehdä hyvin varovaisesti. Myös pelkällä pankkirahalla toteutetuissa hankkerissa on sama epäonniyusprosentti kuin hankerahoillakin.
Eli hankerahoituksella saatuja tuloksia pitäisi verrata muulla rahoituksella tehtyihin hanlkeisiin ja katsoa onko siinä ja hankerahoiutksella tehdyillä hankkeilla eroja. Minun käsityksen mukaan siinä ei ole eroa. Lisäksi Hanke joka EPÄONNISTUU tuloksissaan sen rahoitus peritään takaisin. Hankeeseen kuulu AINa vaatimus 5 vuoden toiminnasta hankkeen päättymisen jälkeen. Ainoastaan yrittäjän työkyvyttömyys enne viiden vuoden määräajan päättymistä VOI ola peruste siihen että rahoitusta ei peritä takaisin.
Konkurssikypsän yrityksen "pönkkarahoitus" eu tuella on automaattisen takaisnperinnän kohde, jos jollakin tavalla yleensä sattuu saamaan sitä rahaa!!! Tutkijan on ihan turha väittää että tuohon voisi saada hankerahaa:D Hankeraha on niin monen tutkijaportaan takana että se on täysin mahdoton edes teoriassa.
Olennaista on tajuta Urpillaisen ja Kataisen valehdelleen maksujen suuruudesta.