Ja pääministeripuoluen ei ole Kokoomus ja kaikkein vähiten sdp.
"Kun eläkkeiden kehitys aiemmin seurasi puoliksi hinta- ja puoliksi palkansaajien ansiotason kehitystä, se on muutoksen jälkeen määräytynyt 80 prosenttia kuluttajahintojen ja 20 prosenttia palkansaajien ansiotason muutoksen mukaan. Tämä uusi, taitetuksi kutsuttu indeksi onkin muodostunut sekä kirosanaksi että tärkeäksi vaalitäyksi senioriväestön ääniä tavoitteleville ehdokkaille.
Eläkkeiden sitominen taitettuun indeksiin onkin sekä epäoikeudenmukaista että taloudellisesti vailla perusteita. Sen enempää oikeudenmukaisuuden kuin eläkkeiden ostovoiman säilymisen kannalta ei ole mitään syytä edellyttää työikäisen väestön ansiokehityksen ja eläkkeiden välistä yhteyttä. Jos eläkkeet ovat oman työuran aikana ansaittua, siirrettyä palkkaa on niiden kehityttävä sataprosenttisesti kuluttajahintaindeksin tahdissa.
Eläkkeiden kehityksen vertailu kansantalouden palkkatason kehitykseen on vailla relevanssia. Se ei nimittäin huomioi Suomen taloudessa tapahtunutta kehitystä, jossa matalamman tuottavuus- ja palkkatason työt ovat siirtyneet matalamman kustannustason maihin, ja joitakin satoja tuhansia työikäisiä työmarkkinoiden ulkopuolelle.
Perustellumpaa olisikin käyttää vertailuna työllisyydellä oikaistua palkkasumman kehitystä, jolla silläkään ei ole mitään relevanttia yhteyttä eläkkeiden tason kehitykseen.
Työmarkkinoiden rakennemuutoksen vaikutuksesta antaa vihjeen se, että kansantalouden palkkasumma on vuodesta 1995 kasvanut viime vuoden loppuun mennessä 103 prosenttia. Työikäisen väestön määrän muutos huomioiden kasvu jää 101 prosenttiin."
"Kun eläkkeiden kehitys aiemmin seurasi puoliksi hinta- ja puoliksi palkansaajien ansiotason kehitystä, se on muutoksen jälkeen määräytynyt 80 prosenttia kuluttajahintojen ja 20 prosenttia palkansaajien ansiotason muutoksen mukaan. Tämä uusi, taitetuksi kutsuttu indeksi onkin muodostunut sekä kirosanaksi että tärkeäksi vaalitäyksi senioriväestön ääniä tavoitteleville ehdokkaille.
Eläkkeiden sitominen taitettuun indeksiin onkin sekä epäoikeudenmukaista että taloudellisesti vailla perusteita. Sen enempää oikeudenmukaisuuden kuin eläkkeiden ostovoiman säilymisen kannalta ei ole mitään syytä edellyttää työikäisen väestön ansiokehityksen ja eläkkeiden välistä yhteyttä. Jos eläkkeet ovat oman työuran aikana ansaittua, siirrettyä palkkaa on niiden kehityttävä sataprosenttisesti kuluttajahintaindeksin tahdissa.
Eläkkeiden kehityksen vertailu kansantalouden palkkatason kehitykseen on vailla relevanssia. Se ei nimittäin huomioi Suomen taloudessa tapahtunutta kehitystä, jossa matalamman tuottavuus- ja palkkatason työt ovat siirtyneet matalamman kustannustason maihin, ja joitakin satoja tuhansia työikäisiä työmarkkinoiden ulkopuolelle.
Perustellumpaa olisikin käyttää vertailuna työllisyydellä oikaistua palkkasumman kehitystä, jolla silläkään ei ole mitään relevanttia yhteyttä eläkkeiden tason kehitykseen.
Työmarkkinoiden rakennemuutoksen vaikutuksesta antaa vihjeen se, että kansantalouden palkkasumma on vuodesta 1995 kasvanut viime vuoden loppuun mennessä 103 prosenttia. Työikäisen väestön määrän muutos huomioiden kasvu jää 101 prosenttiin."
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.