kanttarellia ja vadelmaa.
oletteko löytäneet vadelmia? minä en.
kanttarelleja eli keltavahveroita on keittiöni täynnään, mutta vadelmia huononlaisesti.
onkohan nyt meneillään huono vadelma-kesä, vaiko eikö eli
täytyykö lähteä omista salaisista vattupaikoista merta edemmäksi kalaan?
oletteko löytäneet vadelmia? minä en.
kanttarelleja eli keltavahveroita on keittiöni täynnään, mutta vadelmia huononlaisesti.
onkohan nyt meneillään huono vadelma-kesä, vaiko eikö eli
täytyykö lähteä omista salaisista vattupaikoista merta edemmäksi kalaan?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Näyttäisi olevan huono vattukesä sekä puutarhassa että metsässä, ajattelinkin mennä torille ja ostaa rahalla, vaikka sydän märkänis.
päivittelin (kun ketju aukeni lopultakin!) juuri tuossa turustlaiselle mustikoiden hintaa.
kyllä sinulla taitaa sydän märjetä tottatosiaan, jos joudut marjoja torilta ostamaan.
etelä-maalaisten hedelmätkin ovat halvempia, kuin täältä lähietäisyydeltä kerätyt marjat.
mustikoita kyllä on metsissä, mutta olisiko niin, että kerääjiä ei enää ole ja sentähden hinnat ovat mukamas tapissa?
jossa asun, on muusta maasta poiketen mustikoita runsaasti ja suuria. Mustikoiden vähittäismyyntihinta näyttää olevan tuolla 5 euron pinnassa joten minäkin syön ahneuttani vaimoni poimimia mustikoita lusikalla helposti varttikilon kerrallaan.
Keväthallat veivät täälläkin päin villivadelman kukat joten niitä ei juurikaan ole.
Eli luojani on päättänyt antaa minulle mustikoita vadelmien sijaan. Minä kyllä tyydyn kiitollisin mielin niihinkin.
PS. Vaimoni on mustikan poiminnassa parhaillaankin.
että marjat ovat sydäntäsi lähellä!
minäkin asustelen veden äärellä ja mustikoita kyllä riittää, kunhan vain tuo sade loppuisi.
sade on tehnyt jo nyt mustikoista pehmeitä ja mauttomia lötisköitä.
törmäsin eilen metsässä naiseen, joka kertoi täälläkin mustikoiden torihinnan olevan 5 jeuroa. tosi kalliita.
taitaa mustikastakin tulla eksoottinen myytävä pikkuhiljaa. voi mun päiviäni!
eli luojan antimet ovat lähellä sydäntäni jopa tuore muikku.
Muistelenpa sota-ajan lapsena lähes kiitollisuuden kyyneleet silmissäni, kun Äitini ahkeruuden ansiosta sain pula-aikanakin erinomaista vaihtelua muuton varsin köyhään ruokavaliooni. Moni tuon ajan lapsista on varttunut aikuisuuteen marjojen ym. luojan antimien avulla.
Tyttärelläni Marilla joka oli heinäkuun ilonani on merkillinen vaisto kantarelleihin. Näyttää niin kuin hän löytäisi niitä paljaalta kallioltakin.
Itse löydän parhaimmillaan suppilovahveroita joista niistäkin saa aivan erinomaisen kastikkeen kunhan on kunnon kuohukermaa.
Olisiko siinä ohessa lintupaisti mitään?
Miksi näillä palstoilla kiukkuilemme tosillemme luojan meitä ylen määrin hemmotellessa. Tekipä sielulle hyvää tuo avauksesi siksi hyviä ja tarpeellisia ajatuksia se toi mieleen.
eli luojan antimet ovat lähellä sydäntäni jopa tuore muikku.
Muistelenpa sota-ajan lapsena lähes kiitollisuuden kyyneleet silmissäni, kun Äitini ahkeruuden ansiosta sain pula-aikanakin erinomaista vaihtelua muuton varsin köyhään ruokavaliooni. Moni tuon ajan lapsista on varttunut aikuisuuteen marjojen ym. luojan antimien avulla.
Tyttärelläni Marilla joka oli heinäkuun ilonani on merkillinen vaisto kantarelleihin. Näyttää niin kuin hän löytäisi niitä paljaalta kallioltakin.
Itse löydän parhaimmillaan suppilovahveroita joista niistäkin saa aivan erinomaisen kastikkeen kunhan on kunnon kuohukermaa.
Olisiko siinä ohessa lintupaisti mitään?
Miksi näillä palstoilla kiukkuilemme tosillemme luojan meitä ylen määrin hemmotellessa. Tekipä sielulle hyvää tuo avauksesi siksi hyviä ja tarpeellisia ajatuksia se toi mieleen.
niin, kerma! se tässä syksyssä on se ainut huono puoli, että myös kerma ja voi kuuluvat automaattisesti päivittäiseen elämään.
juuri viime yönä potiessani ylensyöntiä, sottailin, että siinä kanttarellipiiraassa, jonka söin lähes yksin, oli 150 g voita!
suppilovahvero on sieni, johon haluaiin tutustua. viime syksynä etsiskelin niitä, muttei yhtään ainoata sattunut kohdalle. toivottavasti tänä syksynä onnistaa.
niin...avaukseni tarpeellisuudesta. minusta sienet ja marjat kuuluvat syksyyn siinä missä Jeesuskin!
Ei niitä löydy metsistä, mitäs puhetta tällainen on?
Tönö
mutta niissäkin on matoja.
voi noita aikoja! Uskomattonta, että tuostakin viestistä on kohta 10 vuotta.