Jotkut ateistit luonnehtivat ateisminsa jumaluskon puutteeksi.
Sanakirja kuvailee sanan puute näin:
http://suomisanakirja.fi/puute
Miten ateistit itse määrittelevät puutteen suhteessa jumaluskontoihin?
Voi olla, että olen tyhmä, mutta en oikein saa noita kahta sanaa, jumaluskoa ja puutetta mitenkään sopimaan siten, etten ymmärtäisi asiaa jotenkin kärsimykseksi, joko jumaluskonnoista, tai siitä, että ne (jumaluskonnot) puuttuvat.
Voisiko joku valaista asiaa? Kiitos. (en nyt muista oliko se osan ateisteista määritelmä jumalusko, jumaluskonnot, tms.). (ja onhan osa ateisteista ilmeisesti myös agnostikkoja?).
Mitä eroja uskonnottomuudella, ateismilla ja esim. vapaa-ajattelijoiden järjestöllä on keskenään?
http://areena.yle.fi/radio/1777206
Tieteen ja maailmankatsomusten suhteesta toisiinsa.
http://areena.yle.fi/radio/1690170
Sanakirja kuvailee sanan puute näin:
http://suomisanakirja.fi/puute
Miten ateistit itse määrittelevät puutteen suhteessa jumaluskontoihin?
Voi olla, että olen tyhmä, mutta en oikein saa noita kahta sanaa, jumaluskoa ja puutetta mitenkään sopimaan siten, etten ymmärtäisi asiaa jotenkin kärsimykseksi, joko jumaluskonnoista, tai siitä, että ne (jumaluskonnot) puuttuvat.
Voisiko joku valaista asiaa? Kiitos. (en nyt muista oliko se osan ateisteista määritelmä jumalusko, jumaluskonnot, tms.). (ja onhan osa ateisteista ilmeisesti myös agnostikkoja?).
Mitä eroja uskonnottomuudella, ateismilla ja esim. vapaa-ajattelijoiden järjestöllä on keskenään?
http://areena.yle.fi/radio/1777206
Tieteen ja maailmankatsomusten suhteesta toisiinsa.
http://areena.yle.fi/radio/1690170
Vastaukset 50
Vanhimmat
Kieli tekee tepposet ja aiheuttaa näkökulmavirheen.
Puute ei tässä tarkoita että oltaisiin vailla jotain. Se takokittaa että jotain ei ole. Siihen ei liity olemassaolon kaipuuta - siis siihen uskoon tai jumalaan.
Ihmiseltähän puuttuu kolmas käsi - mutta kuinka moni kokee sen puutteeksi?
Mikä ihmeen kolmas käsi, häntä kylläkin puuttuu. Koen sen puutteeksi kun en pysty niin helposti roikkumaan puusta hännän varassa, niinkuin apinat.
Oikeastaan häntä ei puutu. Se vain on käynyt tarpeettomaksi ja surkastunut.
"Mikä ihmeen kolmas käsi"
Niinpä juuri. Sutta puuttuu se.
http://suomisanakirja.fi/puute
Niimpäs puuttuukin, kas kun en ite tienny että puuttuu. Hyvä että kerroit :)
My pleasure :-)
>>Jotkut ateistit luonnehtivat ateisminsa jumaluskon puutteeksi.>Miten ateistit itse määrittelevät puutteen suhteessa jumaluskontoihin?>Mitä eroja uskonnottomuudella, ateismilla ja esim. vapaa-ajattelijoiden järjestöllä on keskenään?
Puhuttaessa ateismin dokmaattisuudesta, voidaan sen ajatella olevat sitä, mitä ateismi on, kun se on saanut lihaa luidensa ympärille.
Ajatellaanpa vaikka yksinkertaista esimerkkiä ateistista tilanteessa, jossa on joku kirkon perinteisessä ja osaksi nykyisessäkin yhteiskunnassa ylläpitämistä siirtymäriiteistä. Vaikkapa häät, joihin osallistuu ateistin tuttu ja ateisti on sinne kutsuttu.
Ajatellaan, että että tarjolla olisi häitä helluntailaisesta, ääriluterilaisuuden kautta liberaalikristittyihin menoihin. (millaisen mielikuvan itsekukin em. ryhmistä sitten itselleen rakentaa, jos em. ryhmiä on olemassa?).
Tällöin ateisti, joutuu tekemään ratkaisun osallistunko noihin häihin vai en? Jos päätöksentekoa leimaa arviointi siitä, minkätyyppiseen tilaisuuteen tai tilanteeseen voin ateistina osallistua (ja ennakointia siitä, kuinka niihin suhtaudun, jos sellaisia vastaantulee), niin tällöin ateisti dokmatisoi omaa ateismiaan. Ja tällaisesta dokmatisoinnista rakentuu ateistin oma ateismissa olo.
Jos ateisti sensijaan pystyy osoittamaan, että tekee päätelmänsä pelkästään egoistisesti, tai altruistisesti suhteessa erilaisiin asioihin, niin silloin kyseessä voi olla ehkä dokmaton ateismi. Varsinkin, jos evidenssiä on olemassa vielä erilaisiin henkilöryhmiin käyttämättömästä dokmaattisuudesta.
Itse epäilen ihmistä epärationalistiseksi olennoksi. Ja siksi uskon ja epäilen myös ateismin dokmien olemassaolevaksi.
Mielenkiinnonaihe onkin yksilöateistin dokmaattisuuden ja ateistien sosiaalisen ryhmän välinen vuorovaikutus. Ateistisen yhteisdokmaattisuuden muodostuminen ja vaikutusala.
Mutta siitä ehkä ensikerralla? Mutta kiitos jälleen kerran hyvästä vastauksesta.
Se kirjoitetaan dogmaattinen.
"Itse epäilen ihmistä epärationalistiseksi olennoksi. "
Siksi uskosi onkin typerä, koska se ei ole rationaalinen.
Nimimerkki Nedda, syyllistyt näillä höpinöilläsi argumentointivirheeseen. Ilmeisesti perimmäin tarkoituksesi oli esittää fiksua, mutta kompastut siihen että et ole ymmärtänyt kirjoitustesi perusmääritelmiäkään?
"dokmaton ateismi. Varsinkin, jos evidenssiä on olemassa vielä erilaisiin henkilöryhmiin käyttämättömästä dokmaattisuudesta."ateismin dokmien olemassaolevaksiateisti dokmatisoi omaa ateismiaanyksilöateistin dokmaattisuuden ja ateistien sosiaalisen ryhmän välinen vuorovaikutus. Ateistisen yhteisdokmaattisuuden muodostuminen ja vaikutusala."
Siis mitä pas-kaaa! :D
"Sanahelinä on argumentaatiovirhe, jossa pyritään voittamaan väittely puhumalla paljon mutta sanomatta mitään. Sanahelinä on tyypillisesti merkityksettömiä ja asiaan liittymättömiä, kieliopillisesti oikeita, kukkaiskielisiä lauseita, jotka eivät ilmaise mitään. Sanahelinä tunnetaan myös nimellä argumentum ad eloquantiam (argumentaatio kaunopuheisuudella). Usein sanahelinä sisältää vaikeatajuisia sivistyssanoja tai täysin merkityksettömiä, keksittyjä sanoja. Sanahelinän äärimmäisin muoto on pekoraali, jossa käytetään semanttisesti ja grammaattisesti oikeita mutta täysin merkityksettömiä sanoja (flati voci)"
Minulta puuttuvat mm. keuhkosyöpä, sokeus, lapsena minua ahdistellut saarnaajasetä ja jumalusko. Enkä muuten kaipaa ainuttakaan.
Loistava pointti. Minulta puuttuvat syöpä ja eturauhanen, pitääkö nyt mennä kirkkoon?
Uskovaiselta puuttuu yleensä järki ja huumori, eikö siitä pitäisi jo hakeutua hoitoon.
Usko on pelkkä uskomus, joten sitä voitaisiin taas vatkata pari sataa sivua ja hihhulit ei sitä tajua...eli varmasti puuttuu myös taju. Kun on tajuton, ei ole ihan tällä planeetalla...eikö niin.
Uskovilta eivät puutu pelkästää järki ja huumori, vaan myös yleissivistys, oppineisuus, koulutus, lukeneisuus, älykkyys ja kyky tehdä loogisia päätelmiä.
Uskovan mielestä kaikki tiedemiehet ja tiedotusvälineet ovat keskenään jossain kummallisessa maailmanlaajuisessa salaliitossa oikean tiedon pimittämiseksi. Ja vain heidän omat uskontoverinsa, siis ne apukoulun reputtaneet säälittävät reppanat, jotka eivät osaa edes kirjoittaa omaa äidinkieltään, tietäisivät oikean "totuuden".
"Maailma on 6000 vuotta vanha!" No jepjep, ihan varmasti on...
Jos minä todella haluaisin tietää jotain suuria salattuja "totuuksia", niin kyllä viimeinen ihminen jolta niistä edes kysyisin, olisi joku apukoulun reputtanut säälittävä luuseri ja sivistymätön ääliö, joka ei osaa edes kirjoittaa ja väittää maailman olevan 6000 vuotta vanha. Mikä on tasan yhtä fiksua kuin väittää että maailma olisi litteä. Ja se uskovien Flat Earth -järjestö on muuten myöskin olemassa, vaikka voisi kuvitella ettei kukaan, ei edes uskis voisi olla niin pohjattoman tyhmä. Mutta uskovan tyhmyydellä kun ei ole mitää pohjaa....
Uskonnottomuus tarkoittaa mulle sitä, että ei liity mihinkään organisoituun uskontoon henkisesti tai uskonnollisesti,miten vain.
USkonnottomuudesta ajattelen alustavasti näin:
Ateisti voi olla uskonnoton siinä mielessä, että ei tunnusta minkään uskonnon oppeja.
Ateisti voi olla uskonnoton myös sen kautta, että ei kuulu mihinkään uskonnolliseen yhteisöön.
Ateisti voi toisaalta kuulua uskonnolliseen yhteisön, kuten ev.lut. kirkkoon, vaikka ei tunnusta sen oppeja, eikä sen uskonnollista ydintä. En tiedä, onko tällainen ateisti uskonnoton, mutta mun mielestä ei ole: hänellä on kuitenkin joku syy kuulua uskonnolliseen yhteisöön ja liittyä uskontoon.
Teisti voi olla uskonnoton siinä mielessä, että hän ei liity mihinkään uskonnolliseen yhteisöön, vaikka uskoisi johonkin jumalaan.
Teisti voi myös uskoa jumalaan, joka ei vastaa minkään uskonnon käsitystä jumalasta. Jossain mielessä hän on silloin uskonnoton, koska ei jaa jumalakäsitystään minkään uskonnon kanssa.
Ateismista ajatelen tällä hetkellä näin:
Ateisti ei usko mihinkään persoonalliseen jumalaan. Se ei aina tarkoita, etteikö hän voisi olla uskonnollisen yhteisön jäsen jostain muusta kuin uskonnollisesta syystä (esim. perinne- tai kulttuurisyistä).
Ateisti siis voi olla uskonnoton, mutta se ei ole ehdoton edellytys juuri tuon yhteisöllisen liittyymisen vuoksi.
Vapaa-ajattelun ymmärrän näin:
Vapaa-ajattelu on eettinen tai filosofinen aate, joka ajaa uskonnottomien oikeuksia (vaikka todennäköisesti tarkoittavat sillä lähinnä ateisteja). Vapaa-ajattelijoilla on yhteiskunnallinen ohjelma ja tavoite. Se vastaa joidenkin ateistien tavoitteita, mutta ei kaikkien. Minun on vaikea kuvitella että uskonnoton teisti voisi yhtyä vapaa-ajattelun keskeisiin ajatuksiin.
Vapaa-ajatelu on poliittinen liike joka kohdistaa aktiviteettinsa kirkon erityisasemaa vastaan. On se muutakin,mutta yritän pitää tämän lyhyenä.
Olet aloittaja tosiaan tyhmä, hyvä kun itse huomasit.
Puute ei ole missing vaan lack of smthg.
Asian voi tietysti pyöräyttää niinkin päin, että uskiksilla on älyn puute. Mielummin älyn läsnäolo kuin uskomus mielikuvitusolentoihin.
Vielä kun uskiksilla on tämä "olen puutteessa" eli ainainen seksin puute kompleksisen suhtautumisen seksiin aiheuttamana joka aiheuttaa osansa mielenvikaisuudesta.
Jumaluskon puuttuminen on vähän eriasia kuin seksin puute tai sen vähyys. Ensinnäkin siksi, ettei jumaluskon puuttumista on vaikea verrata fyysisiin tuntemuksiin. Vaikkapa nyt seksin puutteeseen.
Toisekseen kyseessä on kategoria jolla ateismia halutaan kuvata. - Eikä siitä ole mitään puhdasta yksimielisyyttä, mitä tai mikä ateismi loppujenlopuksi edes on.
Suomen kieli on aika köykäinen monessa suhteessa esim. Englannin kieleen verrattuna.
Ja kuten jo varmaan huomasitkin. En juurikaan kärsi ateismistani.
"Toisin sanoen näyttää että sekä ateistit että uskovaiset ovat liikkeellä pääosin nimenomaan niin että ateismi ei yritäkään todistaa negaatiota. Kenties jokin negaatio on jotain jota voi todistaa, mutta Jumala ei sitten ole yksi näistä. Näin ollen ateistit ja teistit ovat yllättävän usein samaa mieltä Jumalan negaation todistamiskysymyksestä ja tekevät siitä aivan erilaiset päätelmät ; Uskovainen näkee että jos Jumalaa ei ole kumottu, niin Jumala "voi olla" ja on ikään kuin lupa uskoa tähän olematta idiootti. Ateistit taas näkevät että juuri tämä tekee Jumalasta hedelmättömän ja eiälyllisen."
http://kupuramiekka.blogspot.fi/2012/11/ateismi-negaation-todistamisena.html
Ateismiko olisi siis jonkinlainen puutostila?
No minkä puutteesta siinä sitten kärsitään?
Lapsellisen typerän taikauskon.
Minulla on siis lapsellisen typerän taikauskon puutostila.
Ja milläkö tavoin minä kärsin tästä puutostilasta?
No en tietysti yhtään mitenkään.
Elämäni on normaalia, tasapainoista ja onnellista juuri siksi,
että minulla ei ole mitään lapsellisen typeriä taikauskoja.
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200805137648885_ul.shtml
"Voi olla, että olen tyhmä, mutta en oikein saa noita kahta sanaa, jumaluskoa ja puutetta mitenkään sopimaan siten, etten ymmärtäisi asiaa jotenkin kärsimykseksi, joko jumaluskonnoista, tai siitä, että ne (jumaluskonnot) puuttuvat."
Esimerkiksi eturauhassyövän, alkoholiongelman, nälän, masennuksen, tai postraumaattisen stressihäiriön, tai unien puutteet eivät ole mitenkään erityisen negatiivislaatuisia puutostiloja.
Näin aamutuimaan oli virkistävää kuunnella Kari Enqvistin haastattelua. Kiitos linkistä.
Puute ja puuttuminen ovat kaksi eri asiaa.
Joltakin voi puuttua vaikkapa seksielämä, mutta silti hän ei välttämättä elä puutteessa...
Tuo nyt äärimmäisenä esimerkkinä.
Lennart Koskinen , emerituspiispa, onko hän kerettiläinen ???
Koskinen kirjoitti: " rehellisin tapa suhtautua kysymykseen Jumalasta on olla agnostikko". Turun Sanomat 16.2.13
http://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/451763/Usko Jumalaan
"Annetaan jumalalle mikä jumalan on, ja keisarille mikä keisarin on."
Entä ihmiselle ? (S.J. Lec)
Suomen kielessä puutteella ja puutteella on eri merkitys riippuen mistä puhutaan. Jumaluskon puute ei tarkoita että se olisi puutetila. Anemiaa sairastavalla ihmisellä taas on puute raudasta, eli anemia, eli raudanpuute. Jos jumaluskon puute olisi oikeasti tila jossa ihminen olisi vajaa ilman uskoa, meillä olisi (sinullakin) näitä vastaavanlaisia puutostiloja hirvittävä määrä, olisi mm. puutostila jossa ei uskottaisi keujukaisiin. En minä tätä osaa tämän paremmin selittää. Tovottavasti ymmärrät mitä tarkoitan (hirvittävä väsy 12 tuntia töitä takana).
Ateismissa oleville? Mitä se tarkoittaa. Uskonto määrää ja rajoittaa sun kieltäkin aika lailla, jos uskossa olemisen rinnalla puhut ateismissa olemisesta. Jumalaa ei ole, enkä minä ole missään ateismissa.
Nedda, oletko muslimi? Uskotko Allahiin? Jos et, koetko kärsiväsi siitä, että sinulta puuttuu usko Allahiin?
Määrittelen itseni, en ole muslimi. En voi kutsua itseäni siten, että olen: "vain islam uskon puutetilassa". Koska se olisi epäloogista. (vrt. ateismi on vain puutetta).
Kuten todettua, eihän monilta esimerkiksi puutu ateismikaan. Eikä ateismin vastapuolena ole joku: "vain ateismin puute, tai ateismin puuttuminen".
Kieltä ei voi käyttää akrobatiaan, vaikka se on mahdollista, jos tahtoo viestiä. Ongelmat viestinnässä tulevat lähettäjästä, vastaanottajasta, viestintäkanavasta ja yhteisen koodikielen puutteesta.
Ateismin vastapuolenahan on teismi, eli jumalusko. Ja ateismi on sen puuttumista. Henkilökohtaisesti en käsitä mitä ihmeen kielellistä akrobatiaa se olisi saatika sitten, että miksi jonkin asian puuttuminen merkitsisi jotenkin automaattisesti kärsimystä.
Minä en usko minkään jumalan olemassaoloon. Se ei ole koskaan aiheuttanut minulle minkäänlaista kärsimystä. Minulle se tuntuu vain luonnolliselta.
En ymmärrä miten ateismin vastapuolena on teismi?
Puuttuminen on sanana samaa sukua kuin puute.
Puutteeseen on taas sanakirjan mukaan ajateltu liittyvän myös kurjuutta.
(samoin kuin ateismiin voidaan ajatella liittyvän valintoja ateismia harjoittavilla henkilöillä)
Kärsimys on taas mahdollinen liitännäisilmiö edellisiin.
Monet eivät ole ateisteja, he eivät usko ateismiin. Heille ateismin olemassaolo ei kuitenkaan aiheuta mitään kärsimystä. Koska se, että siihen ei usko on luonnollista.
Kyllä se jotenkin kielellistä akrobatiaa on, että ensiksi jotakin on, sitten ei. Ja sitten se mitä ei itse ole toisten tekemänä aiheuttaa jotain reaktioita aikaiseksi.
Suurin ero ateismin ja teismin välillä on se, että ateismi lähtee siitä, että teismiä ei voisi olla olemassa. Mutta teisti voi myöntää ateismin olemassaolon.
Samoin on tilanne sen suhteen, jos esim. teistit tekevät rakennukset tai yhteistoimintaa joidenkin ateistien heille vääräksi määrittelemien tahojen kanssa, niin se on joidenkin mielestä heidän vakaumukselleen loukkaavaa. Mutta teistit toivottavat monesti ateistit vertaisenaan tervetulleiksi tai tutustumaan toimintaansa ja keskustelemaan teismin ja ateismin eroista.
Kuitenkaan toistensa vastakohtia teismi ja ateismi eivät ole. Koska evidenssiä niitä harjoittavien tai vakaumuksenaan pitävien henkilöiden erilaisista toimintamalleista yleisellä tasolla tai kysymyksissä ei ole. Niissä lähestytään metafyysisiä filosofisia kysymyksiä kummassakin hieman eri näkökulmasta. Molemmat ovat elämän selityksiä, joista seuraa niihin uskoville erilaisia käytösmalleja ja toimenpiteitä. Jne.
Puute ei todellakaan tarkoita samaa kuin puuttuminen!
Puuttuminen voi olla sekä hyvä että huono asia. Puute on lähes aina huono asia.
Ateismi ei ole jumaluskon puutetta vaan jumaluskon puuttumista.
No en ymmärrä kieltäsi! Puhu selvemmin pakana!
"Suurin ero ateismin ja teismin välillä on se, että ateismi lähtee siitä, että teismiä ei voisi olla olemassa. Mutta teisti voi myöntää ateismin olemassaolon."
Etkö sinä reppana osaa ollenkaan ajatella? Teismi tarkoittaa jumalaan uskomista, eikä yksikään ateisti kiistä sitä etteikö jumalaan uskomista olisi olemassa. Oletko todella noin tyhmä, vai etkö vain yhtään ajattele mitä aivopieruja päästelet.
Se että jumalaan uskomista ja jumalaan uskovia on olemassa (siis teismiä ja teistejä on olemassa) on fakta. Tämä fakta ei millään tavalla merkitse sitä, että jumalat joihin teistit uskovat olisivat todellisia.
Mutta eiväthän nyt miljardit ihmiset voi vuosituhansia palvoa sokeasti jotain, mitä ei ole ollenkaan olemassa, eiväthän? Joten Allah ja Brahma ovat siis molemmat totta, eikö niin? Samoin Zeus, Thor, Mithra, Juppiter ja Horus.
Vai voisivatko miljardit ihmiset sittenkin palvoa sokeasti jotain, mikä ei ole ollenkaan totta eikä olemassa? Mietipä sitä.
Yksinkertaistettuna kysymys ateismin asiasta voidaan ilmaista:
- onko ateismi evidenssitöntä uskoa Jumalan olemassaolemattomuuteen?
Toinen kysymys, joka voidaan esittää on, miksi tieteellistä todistusta ateismin perusväittämästä ei ole koskaan tuotu päivänvaloon?
Kolmantena voidaan esittää kysymys siitä miksi ateismin sekundääriväittämiä kyseenalaistamalla todistustaakkaa monesti kierretään johdattamalla kysymyksiä vaikkapa niihin teistien ominaisuuksiin, joita jotenkin kuvitellaan yleisesti teistisellä joukolla olevan? (ja joista jälleen ei ole mitään lähdeviitteitä esitettynä)
Mikä siis silloin jää eroksi teismillä ja ateismilla?
Monestihan molemmat nähdään ihmisen sielun tai psyyken kannalta selitysrakennelmiksi, joita avuksi käyttämällä pidetään sielun tai psyyken eheyttä yllä. Eli elämänkatsomuksiksi.
Koska onhan se ateistille, jos ateismin uskottavuus romahtaa sen perusteita kritisoimalla kova paikka. Koska tällöin ollaan ehkä voitu aiemmin välttää uskontokritiikin jäsentäminen itselleen. Ja vaarana voi olla väärät uskomukset, tai elämän mielekkyyden ja hallinnan tunteen katoamiseen liittyvät seikat ja asiat.
On toki niin, että teismien kirjossa on selkeästi ihmiselle haitallisia asioita, taikauskoa, mielenmanipulaatioita (lahkoutuneissa porukoissa), haitallisia tapoja, jne.
Mutta kuvitelma siitä, että ateismi olisi jonkinmoinen ratioanalismin linnake ja suoja epärationalista toimintaa vastaan tarvitsee kyllä esittäjänsä todistuksen muille arvioitavaksi ja kyseenalaistettavaksi.
Mutta se siitä. Hyvää yötä ja kaikkea hyvää kaikille.
"Puutteeseen on taas sanakirjan mukaan ajateltu liittyvän myös kurjuutta.
(samoin kuin ateismiin voidaan ajatella liittyvän valintoja ateismia harjoittavilla henkilöillä)
Kärsimys on taas mahdollinen liitännäisilmiö edellisiin.
"
Sinä voit pelleillä semantiikalla ihan kuinka paljon tahansa ja silti todellisuus ei muutu sen mukaan.
Sinä voit toki uskoa sanamagiaan ja kuvitella, että todellisuus on sanoista riippuvaista, mutta taikauskoa se silti on. Sinulle on jo monta kertaa selitetty, mikä ongelma tuossa sinun viritelmässäsi on, mutta näyttää siltä, että sinä et edes yritä ymmärtää vaan väännät samaa solmua mielessäsi löytämättä ratkaisua, koska et halua avata solmua.
"Suurin ero ateismin ja teismin välillä on se, että ateismi lähtee siitä, että teismiä ei voisi olla olemassa. "
Höpöhöpö.
"Yksinkertaistettuna kysymys ateismin asiasta voidaan ilmaista:
- onko ateismi evidenssitöntä uskoa Jumalan olemassaolemattomuuteen?"
Hyvin yksinkertainen vastaus. Ei ole. Ateismi on epäuskoa jumaliin.
"Toinen kysymys, joka voidaan esittää on, miksi tieteellistä todistusta ateismin perusväittämästä ei ole koskaan tuotu päivänvaloon?"
Olemattomasta ei ole todisteita.
"Mikä siis silloin jää eroksi teismillä ja ateismilla?"
Olevaisesta voi olla todisteita ja olemattomasta ei.
"Monestihan molemmat nähdään ihmisen sielun tai psyyken kannalta selitysrakennelmiksi, joita avuksi käyttämällä pidetään sielun tai psyyken eheyttä yllä. Eli elämänkatsomuksiksi."
Höpöhöpö. Ateismissa ei ole ole selitysrakennelmaa.
"Koska onhan se ateistille, jos ateismin uskottavuus romahtaa sen perusteita kritisoimalla kova paikka."
Ainoa ongelma sinulla on, että sinä et kristisoi ateismia vaan kyhäämääsi olkiukkoa siitä.
"Mutta kuvitelma siitä, että ateismi olisi jonkinmoinen ratioanalismin linnake ja suoja epärationalista toimintaa vastaan tarvitsee kyllä esittäjänsä todistuksen muille arvioitavaksi ja kyseenalaistettavaksi."
Voisit sitten yrittää arvioida ja kristisoida ateismia etkä epärationaalisia kuvitelmiasi ateismista.
"En ymmärrä miten ateismin vastapuolena on teismi?"
Niinkö? Minkä sinä sitten luulit sen vastapuolena olevan? Minusta asia puolestaan on ihan selkeä: teismi on jumalsuko ja ateismi sen puuttuminen. Kerrotko mikä sinulle tästä tekee epäselvän?
"Puutteeseen on taas sanakirjan mukaan ajateltu liittyvän myös kurjuutta."
Niinkö? Missä kohtaa siellä sanakirjassa noin sanotaan? Koetko sinä jonkin asian puuttumisen olevan kurjuuttaa, asiasta riippumatta? Sinultahan puuttuu esim. usko islamin jumalaan. Koetko kärsiväsi tästä asiasta, onko uskonpuutteesi islamiin sinusta kurjaa?
Minusta se, aiheuttaako jonkin asian puuttuminen ihmiselle kärsimystä on varsin subjektiivinen kokemus. Meiltä kaikilta puuttuu moniakin asioita, mutta tuskin pidämme kurjana taikka kärsimystä tuottavina sellaisten asioiden puuttumista, joita emme edes kaipaa.
"Kyllä se jotenkin kielellistä akrobatiaa on, että ensiksi jotakin on, sitten ei."
Mitä ihmettä tarkoitat? Mitä sinusta ensin on ja sitten ei olekaan?
"ateismi lähtee siitä, että teismiä ei voisi olla olemassa."
Mitäääh???? Montako sellaista ateistia sinä tunnet, jotka kiistävät jumaluskon olemassaolon? Minä en ainakaan tunne ensimmäistäkään. Johan tuo on ajatuksena älytön. Ihan kiistattahan maailmassa on jumaluskoa. Mistä ihmeestä olet saanut edes päähäsi, että ateismi mitenkään kieltäisi sen, että maailmassa on jumaluskoa ja julaluskoisia ihmisiä??
"Samoin on tilanne sen suhteen, jos esim. teistit tekevät rakennukset tai yhteistoimintaa joidenkin ateistien heille vääräksi määrittelemien tahojen kanssa, niin se on joidenkin mielestä heidän vakaumukselleen loukkaavaa. Mutta teistit toivottavat monesti ateistit vertaisenaan tervetulleiksi tai tutustumaan toimintaansa ja keskustelemaan teismin ja ateismin eroista."
No sekä teistejä että ateisteja on monenlaisia. Jotkut ateistit kokevat kaiketi rakennukset taikka jotkut yhteistyömuodot heidän vakaumustaan loukkaaviksi ja toiset puolestaan eivät ajattele näin. Jotkut teistit pitävät ateisteja vertaisinaan ja jotkut eivät pidä. Ei kaikkia teistejäkään kiinnosta keskustella teismin ja ateismin eroista.
"Kuitenkaan toistensa vastakohtia teismi ja ateismi eivät ole."
Mitä ne sinusta ovat?
"Niinkö? Minkä sinä sitten luulit sen vastapuolena olevan? Minusta asia puolestaan on ihan selkeä: teismi on jumalsuko ja ateismi sen puuttuminen. Kerrotko mikä sinulle tästä tekee epäselvän?"
Myöhemmin, mielestäni kyse on saman asian eripuolista.
Niinkö? Missä kohtaa siellä sanakirjassa noin sanotaan? Koetko sinä jonkin asian puuttumisen olevan kurjuuttaa, asiasta riippumatta? Sinultahan puuttuu esim. usko islamin jumalaan. Koetko kärsiväsi tästä asiasta, onko uskonpuutteesi islamiin sinusta kurjaa?
"Minusta se, aiheuttaako jonkin asian puuttuminen ihmiselle kärsimystä on varsin subjektiivinen kokemus. Meiltä kaikilta puuttuu moniakin asioita, mutta tuskin pidämme kurjana taikka kärsimystä tuottavina sellaisten asioiden puuttumista, joita emme edes kaipaa."
Nämä asiat kuuluvat yleisen ymmärryksen piiriin.
"Mitä ihmettä tarkoitat? Mitä sinusta ensin on ja sitten ei olekaan?"
Ateistien mielipiteitä siitä mitä ateismi heidän mielestään on ja mitä se ei ole.
"Mitäääh???? Montako sellaista ateistia sinä tunnet, jotka kiistävät jumaluskon olemassaolon? Minä en ainakaan tunne ensimmäistäkään. Johan tuo on ajatuksena älytön. Ihan kiistattahan maailmassa on jumaluskoa. Mistä ihmeestä olet saanut edes päähäsi, että ateismi mitenkään kieltäisi sen, että maailmassa on jumaluskoa ja julaluskoisia ihmisiä??"
Osa ateisteista tahtoo, että jumaluskontoja ei olisi.
"No sekä teistejä että ateisteja on monenlaisia. Jotkut ateistit kokevat kaiketi rakennukset taikka jotkut yhteistyömuodot heidän vakaumustaan loukkaaviksi ja toiset puolestaan eivät ajattele näin. Jotkut teistit pitävät ateisteja vertaisinaan ja jotkut eivät pidä. Ei kaikkia teistejäkään kiinnosta keskustella teismin ja ateismin eroista."
Näin varmaan on.
"Mitä ne sinusta ovat?"
Ne käsittelevät samaa asiaa ja ovat saman asian Jumalan "selityksen" eripuolia. Jumala on, jumalaa ei ole. Ne ovat "isompia selityksiä", joilla ihminen selittää omaa olemassaoloaan suhteessa itseensä ja muihin asioihin
Jumala on, jumalaa ei ole.
Jumala loi, sattumalta syntyi
jne, jne
"Myöhemmin, mielestäni kyse on saman asian eripuolista."
Aivan, eli vastakohdat toisilleen.
"Nämä asiat kuuluvat yleisen ymmärryksen piiriin."
Niin kuuluvat, jostain syystä sinulle tuottaa vaikeuksia kuitenkin ymmärtää sitä
"Ateistien mielipiteitä siitä mitä ateismi heidän mielestään on ja mitä se ei ole."
Ateisimi on sama asia kaikkialla ja kaikille eikä yksittäisen ihmisen mielipide asiasta muuta sen määritelmää, eli jumaluskon puutetta.
"Osa ateisteista tahtoo, että jumaluskontoja ei olisi."
Niin tahtoo, mutta yksikään ei silti väitä että jumaluskontoja ei olisi olemassa. Sinä varmaankin tahdot että ateismi ja muuta kuin kristinuskoa eiolisi olemassa.
Kysyn ihan mielenkiinnosta että minkähän ikäinen olet?, kun on niin kauhian vaikee sinulle näitä asioita saada selitettyä niin että ymmärrät.
"Myöhemmin, mielestäni kyse on saman asian eripuolista."
Aivan, eli vastakohdat toisilleen.
"Nämä asiat kuuluvat yleisen ymmärryksen piiriin."
Niin kuuluvat, jostain syystä sinulle tuottaa vaikeuksia kuitenkin ymmärtää sitä
"Ateistien mielipiteitä siitä mitä ateismi heidän mielestään on ja mitä se ei ole."
Ateisimi on sama asia kaikkialla ja kaikille eikä yksittäisen ihmisen mielipide asiasta muuta sen määritelmää, eli jumaluskon puutetta.
"Osa ateisteista tahtoo, että jumaluskontoja ei olisi."
Niin tahtoo, mutta yksikään ei silti väitä että jumaluskontoja ei olisi olemassa. Sinä varmaankin tahdot että ateismi ja muuta kuin kristinuskoa eiolisi olemassa.
Kysyn ihan mielenkiinnosta että minkähän ikäinen olet?, kun on niin kauhian vaikee sinulle näitä asioita saada selitettyä niin että ymmärrät.
"Aivan, eli vastakohdat toisilleen."
Esim. laudan toinen pää ei ole vastakohtana sen toiselle päälle. Molemmat ovat samaa lautaa. Samoin on teismin ja ateismin suhde. Molemmat ovat maailman katsomuksia.
"Niin kuuluvat, jostain syystä sinulle tuottaa vaikeuksia kuitenkin ymmärtää sitä"
"jostain syystä sinulle tuottaa vaikeuksia kuitenkin ymmärtää sitä"
"Ateisimi on sama asia kaikkialla ja kaikille eikä yksittäisen ihmisen mielipide asiasta muuta sen määritelmää, eli jumaluskon puutetta."
Pelkkää ateistisista kehäpäätelmää.
Kyse on ateismin ja teismin fundamenteista ja dogmista. Ja siitä kuinka molempia harjoittavat niitä sisäisesti noudattavat. Sekä siitä kuinka usein niitä harjoittajat näihin turvautuvat, Eli ensiksi on molempien pääfundamentit ja sitten ne oletukset joista näitä harjoittavat ajattelevat niistä seuraavan ja joita näitä harjoittavat näiden pohjalta käytäntöönsä soveltavat. Ateismi on henkilökohtainen asia, jossa on sosiaalinen ulottuvuuskin, sekä molempien "ulottuvuuksien" sisäiset ja ulkoiset yksittäis ja yhteivaikutukset.
"Niin tahtoo, mutta yksikään ei silti väitä että jumaluskontoja ei olisi olemassa. Sinä varmaankin tahdot että ateismi ja muuta kuin kristinuskoa eiolisi olemassa."
Kyse oli tästä: ""Osa ateisteista tahtoo, että jumaluskontoja ei olisi." Miksi ateismia ei voisi olla olemassa? Kyse on vain siitä millaisen käytännön muodon se sitä harjoittavien toimesta saa? Jokaisella on mielipiteen oikeus. Tekemäpuolen toimia ihmiset hyvää tarkoittaessaan voivat olla heikkoja arvoimaan tarkoittaessaan tehdä hyvää heidän maailman katsomuksestaan käsin. Mitä ihmeellisimmät ihmisarvon loukkaukset ovat monesti perusteltu sillä, että väärien ihmisten tai aatteiden pahuus eliminoimalla jää vain hyvä ja oikea jäljelle.
On myös monenlaisia muita esimerkkejä ihmisten arvointikyvyn pettämisestä. Riippumatta siitä onko heidän elämänkatsomuksensa ollut ateismi tai ei.
"Kysyn ihan mielenkiinnosta että minkähän ikäinen olet?, kun on niin kauhian vaikee sinulle näitä asioita saada selitettyä niin että ymmärrät."
Olen sopivan ikäinen. Kysyn ihan mielenkiinnosta että minkähän ikäinen olet?, kun on niin kauhian vaikee sinulle näitä asioita ymmärtää. Selittely niiden tiimoilta ei niitä kuitenkaan muuksi muuta.
Ateisminpuutteesi saa aikaan omituisia mielipiteitä. Hylkää ateisminpuutteesi välittömästi.
"Esim. laudan toinen pää ei ole vastakohtana sen toiselle päälle. Molemmat ovat samaa lautaa. Samoin on teismin ja ateismin suhde. Molemmat ovat maailman katsomuksia."
Ajatteleppa sitä niin että lauta on 2 metriä pitkä. Laudan keskellä on nolla, tämä nolla kuvaa kysymystä onko jumalaa olemassa. Laudan toisessa päässä on 1 metriä nollasta, joka kuvaa vastausta kyllä, ja toisessa -1 metriä nollasta joka kuvaa vastausta ei. 1 ja -1 ovat vastalukuja eli vastakohtia toisilleen kuten myös ateisimi ja teismi.
"Pelkkää ateistisista kehäpäätelmää."
Tiedätkö edes mikä on kehäpäätelmä, en tuosta köytänyt yhtään sellaista. Myöskin ensin väitit että se löytyy sanakirjasta mutta kun kysyttiin että mstäkohtaa aloit keksimään omia satuja.
"Kyse oli tästä: ""Osa ateisteista tahtoo, että jumaluskontoja ei olisi.""
Ei ollut vaan tästä: "Suurin ero ateismin ja teismin välillä on se, että ateismi lähtee siitä, että teismiä ei voisi olla olemassa. Mutta teisti voi myöntää ateismin olemassaolon." Johon annoin selvän vastauksen.
"Kyse on vain siitä millaisen käytännön muodon se sitä harjoittavien toimesta saa? Jokaisella on mielipiteen oikeus. Tekemäpuolen toimia ihmiset hyvää tarkoittaessaan voivat olla heikkoja arvoimaan tarkoittaessaan tehdä hyvää heidän maailman katsomuksestaan käsin. Mitä ihmeellisimmät ihmisarvon loukkaukset ovat monesti perusteltu sillä, että väärien ihmisten tai aatteiden pahuus eliminoimalla jää vain hyvä ja oikea jäljelle"
Puhut ynyt uskonnoista etkä ateismistä. Eikä ateismia harjoiteta
"Selittely niiden tiimoilta ei niitä kuitenkaan muuksi muuta." Aivan, eli voitkin yrittää ymmärtää nuo asiat tai et mutta et saa niitä mitenkään selityelylläsi käännettyä sellaiseksi kuin tahdot.
Nimimerkistä voit päätellä iän.
"mielestäni kyse on saman asian eripuolista."
Eikö tuo juuri tarkoita vastakohtaa? Esim. yön vastakohta on päivä, ja nekin ovat saman asian (vuorokausi) eri puolia. Tai surun vastakohta on ilo, ja nekin ovat saman asian (tunnetila) eri puolia.
""Minusta se, aiheuttaako jonkin asian puuttuminen ihmiselle kärsimystä on varsin subjektiivinen kokemus. Meiltä kaikilta puuttuu moniakin asioita, mutta tuskin pidämme kurjana taikka kärsimystä tuottavina sellaisten asioiden puuttumista, joita emme edes kaipaa."
Nämä asiat kuuluvat yleisen ymmärryksen piiriin."
Niin minustakin. Sinähän se et juuri tätä ole nyt omien sanojesi mukaan ymmärtänyt kuitenkaan.
"Ateistien mielipiteitä siitä mitä ateismi heidän mielestään on ja mitä se ei ole."
Eli mitä? Mitä siis ateismi ensin on ja sitten ei olekaan ateistien mielestä?
"Osa ateisteista tahtoo, että jumaluskontoja ei olisi."
Niin? Mitä sitten? Osa teisteistä tahtoo, ettei ateismia olisi. Miten tämä nyt liittyy siihen, että sinä väitit ateismiin liittyvän teismin olemassaolon kieltämisen? Kerrotko ihan suoraan, montako sellaista ateistia tiedät, jotka kieltävät jumaluskoa olevan edes olemassa? Mistä ylipäätään olet moista saanut päähäsi?
"Ne käsittelevät samaa asiaa ja ovat saman asian Jumalan "selityksen" eripuolia."
Eli siis vastakohtia. Ihan kuten suru ja ilo ovat saman asian, eli tunnetilan eri puolia jne.
Kerrotko mikä sinusta on ateismin vastakohta, jollei se kerran teismi ole?
Luettelisitko Nedda tähän vaikka nyt ne ateismin ja teismin fundamentit ja dogmit, kiitos? Aloita vaikka näin
Teismin fundamentit ovat ...
Ateismin fundamentit ovat ...
Teismin dogmit ovat ...
Ateismin dogmit ovat ...
Jumalaan uskomisen puuttumista ei ehkä kannata verrata ateistien omiin käsityksiin uskovaisista ihmisistä. ATeistit puhuvat mielellään juuri puutoksesta
älyn, henkisen kasvun lacking road... jne. anemiasta, jolloin aivot eivät joko pääse toimimaan tai eivät omaa kapasiteettia toimia samanlaisella täydellä teholla.
Sen verran mitä palstaa ja lehtiä on selailtu, ateistit uskovat jumaluskon puuttumisen vapauttavan aivojen kapasiteettiin tuntuvan lisän ja mahdollistavan aivojen kokonaisvaltaisemman käytön. Joidenkin oikeasti uberviisaiden ateistien kommentoinnista voi päätellä aivojen juuri ja juuri mahtuvan omaan koppaansa. Eli juuri päinvastoin kuin uskovilla ihmisillä, siitäkin huolimatta, että esim Barak Obama ja monet muut huippujohtajat ovat julkisesti tunnustaneet ja pantanneet herneen kokoiset aivonsa, tällaista ominaisuutta ihmisessä pidetään ateismissa edelleenkin koko ihmiskunnan suurena anemiana ja kärsimyksenä tai ainakin sekuläärien yhteiskuntien tiesulkuna.. . Olkoon siis niin ja säleverhot kiinni tähtitaivaalta. Usko ei kuitenkaan lopu siihen, että aina se joku päivä yksi ateisti scannautuu toisiin ajatuksiin. Harvoin ihminen palaa ateismiin. Traumaattiset kokemukset ( lahko-lakihenkisyys- keskitysleirit - helvetillä pelottelu ) voivat kuitenkin siihen johdattaa, jolloin uskon päälle heitetään varjo ihmisten toimesta ja silloin usko loppuu ihmisiin voi myös usko Jumalaan loppua totaalisesti, jolloin kyse ei ole enää anemiasta.
-----Mitä eroja uskonnottomuudella, ateismilla ja esim. vapaa-ajattelijoiden järjestöllä on keskenään? ------
Uskonnoton voi olla " hihhuliuskova". Hän ei liiku seurakunnissa eikä välttä mättä edes kirkossa. Hän hihhuloi siis itsekseen, ts. omaa oman henkisen tien
joka ei ole kenenkään muun omaisuutta. Voi olla ateisti tai uskova.
Ateismi on Jumalan kieltämistä. Ilman todisteita eli näkyvää tai kuuluvaa evidenssiä Jumalaa ei ole olemassa ja tämä on ihmisen looginen lopputulos. Sanoi komisario Palmukin aikoinaan.
Vapaa-ajattelijoiden järjestö viittaa enemmänkin anarkistisuuteen. Uskomattomuus ei voi normaali järjellä, etiikallakaan aiheuttaa
pornolehtien jakamista torilla. Vieläpä vaihtamalla ne raamattuun
samanarvoisina opuksina. Pienestä piiristä on tullut valtava häly
ja he ovat huomionhakuisia, mutta onneksi heilläkin on tarve kasvaa ihmisinä.
Draamattuhan saa huipennuksensa spektaakkelista,jossa Jumalan Poika eli tuo Jumala itse tapetaan sadistisesti,jotta Jumalan vaalima kosminen oikeudenmukaisuus toteutuisi.
Tuon vuoksi kampanjan nimenä olikin Filth for Filth.
Se täytti hyvin tehtävänsä eli asetti uskonnon luontevalle paikalleen kognitiivisena reliikkinä.
Ateismi on kielteinen todistus ontologiselle (mitä on olemassa) teesille "Minä uskon, että on olemassa yliluonnollinen, ihmistä kehittyneempi olento, jota kutsutaan Jumalaksi". Se ei tarkoita, että ateisteilla olisi tarve etsiä jumaluskoa. Ateismi pyrkii osoittamaan, että kaikki Jumalasta annetut todistukset,niin loogikkaan perustuvat kuin konkreettisetkin, ovat vääriä, epäpäteviä, eivät todista suoraan Jumalasta, tai ovat ihmismielen virheellisen havainnoinnin tulosta.
Toisin kuin mitä lukuisat kristityt, kaduntallaajat ja kirjoittajat antavat olettaa, ateismi ei ota kantaa teleologisiin väitteisiin (mikä on kaiken tarkoitus), etiikkaan (miten tulisi elää), tai sosiologiaan (miten yhteiskunta tulisi muodostaa). Ateistien arvomaailmassa ja todellisuudentajussa voi olla eroja aivan samoin kuin eri ihmisten musiikkimaussa.
"Ateismi pyrkii osoittamaan..."
Oletko siis sitä mieltä, että ateismilla on tavoitteita?
Tästä on keskustelu aika paljon ja minun mielestä ateistien selvä enemmistö on sitä mieltä, että ateismilla ei ole omia tavoitteita, se on vain tilanteen kuvaus.
Muilta osin olen samoilla linjoilla.
Kun joku esittää löytäneensä kiistattomat todisteet Jumalan olemassaolosta vaikka tällä palstalla, eikö ole loogista ensin tutkia tuota väitettä ennemmin kuin uskoa sokeasti? Koen, että ateismin tarkoitus on kyseenalaistaa teistien väitteet.
Toisaalta minä, piskuinen opiskelija, en ole oikea ihminen sanomaan ateisteille, mihin heidän on pyrittävä. Ateismin monikasvoisuus on sen voimavara.
En pyri omimaan "oikeaa" ateismin määritelmää. Joten jos sinusta ateismilla on tavoitteita ja tehtäviä, niin olkoon niin.
Minusta olisi parempi kuitenkin pitää ateismi yläkäsitteenä vapaana ylimääräisistä märittelyistä ja etsiä nille jokin muu koti.
Ateismi käsitetään tietoteoriassa teismin sisarkäsitteeksi. Kummallekaan ei osoiteta mitään tehtäviä, vaan määrittely rajoittuu koskemaan vain suhdetta jumaluskoon. Teismikään ei sisällä mitään tavoitteita. Teistisiä aatteita (uskontoja) on kyllä lukemattomia ja niillä tavoitteita. Samoin voi ola ateistisia aatteita ja niillä tavoitteita.
Jos ateismiin automaatisesti sisältyisi tavoitteita, niin jokaiselle jumaliin uskomattomalle asettuisi jokin ateismin tavoite vain siksi että ei usko jumaliin.
Jumaluskon puute tarkoittaa sitä, että on vapaa jumaluskosta.
Samoin uskiksen vastakohta on uskosta vapaa.
Minä koen uskonnon puuttumisen elämästäni vapaudelta, kun uskonnon olemassaolo sitoisi minut johonkin ahtaaseen elämisenmalliin ja järjettömyyksiin.
Vastakohta sanalle Vapaus:
Sanakirja:
Vankeus, riippuvaisuus, kyvyttömyys toimia omien valintojen mukaan.