Ruokavalioko?
Mikä tekee mummom kakasta Talvivaaran kakkaa myrkyllisemmän?
Onko tutkittu?
854
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Vanhojen ihmisten kakassa on paljon lääkejäämiä. Tätä ainakin on tutkittu ja todettu jopa ongelmaksi laskea viemärivesinä takaisin luontoon.
Yhteistä asiassa on nykyisen hallituksen toimettomuus. Ympäristöministeri ajaa homojen asiaa ja unohtaa varsinaiset tehtävänsä.
Paskalaki ei tarvitse enää nykyisen ympäristöministerin hyväksyntää.
Niin, kepu on jo hyväksynyt Paulan paskalain.
Nykyinen hallitus voisi muuttaa Backmanin alulle laittamaan ja Enestamin tekemää lakia, mutta hallituksesta ei ole minkään tekijäksi.
kyllä kepu tietää vrt.lex- paula paskamäki
Päivitetty 17.2.2013 14:40, julkaistu 17.2.2013 13:39
Vesistöihin valuvat psyykenlääkkeet saavat ahvenet sekaisin
Viemäreistä päätyy vesistöihin jo niin paljon psyykenlääkkeiden jäämiä, että se voi vaikuttaa luonnonkalojen käyttäytymiseen, ruotsalaistutkijat varoittavat.
Uumajan yliopiston tutkimuksessa altistettiin tavallisia ahvenia rauhoittavalle lääkeaineelle oksatsepaamille. Aine vaikutti ahveniin dramaattisesti.
Jo pienempinä annoksina lääke sai ahvenet saalistamaan aggressiivisemmin, mikä puolestaan teki niistä itsestään helpompaa saalista isommille kaloille. Muutoksen sai aikaan lääkemäärä, jollaisia on tutkijoiden mukaan mitattu luonnonvesistä eri puolilla maailmaa.
Kun lääkeannos nostettiin 500-kertaiseksi Uppsalan läpi virtaavan Fyris-joen pitoisuuksiin verrattuna, kalojen sekoilu lisääntyi. Oksatsepaami vähensi ahventen sosiaalisuutta. Osa kaloista vältteli muiden ahventen seuraa niin paljon kuin mahdollista.
Suurelle määrälle lääkettä altistetut kalat liikkuivat tavallista enemmän ja niistä tuli varomattomampia.
Ihmisen kehon läpi kulkeneita psyykenlääkkeitä päätyy vesistöihin viemäriverkoston kautta. Niitä löytyy nykyään mitattavina pitoisuuksina varsinkin suurten asutuskeskusten lähellä sijaitsevista sisävesistä.
Lääkeaineiden jäämät voivat kertyä kalojen kudokseen, jolloin niiden vaikutus kasvaa. Ruotsalaistutkijat löysivät Fyris-joessa elävistä ahvenista kuusi kertaa jokiveden pitoisuuksia suurempia määriä oksatsepaamia.
Tutkijoiden mukaan tulokset osoittavat, että jätevedenpuhdistamoja pitäisi kehittää poistamaan myös vaarallisten lääkeaineiden jäämiä luontoon laskettavista vesistä.
Tutkimuksen julkaisi Science-lehti.
Vesihoitolakia ollaan uusimassa ja nyt liittämisvelvollisuuteen on myös tulossa lievennyksiä. Asia on edennyt niin että maa- ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoja ehdotuksesta hallituksen esitykseksi vesihuoltolain muuttamiseksi.
Mittavien muiden muutosten ohella puututaan liittämisvelvollisuuteen, joka on nykyisen lain tulkinnassa johtanut erinäisiin kohtuuttomuuksiin.
Edellytyksenä toiminta-alueen vahvistamiselle olisi toteutuneen tai suunnitellun yhteiskuntakehityksen tarve. Taajaman ulkopuolella sijaitsevaa kiinteistöä ei enää tarvitsisi liittää laitoksen verkostoon, jos kiinteistön vesihuoltolaitteisto on rakennettu ennen laitoksen toiminta-alueen vahvistamista ja edellyttäen että kiinteistöllä on asianmukainen vesihuolto. Vapaa-ajan asuntoja ilman vesikäymälää ei myöskään pakotettaisi liittymään.
Kaikki viittaa siihen että uusia vesiosuuskuntia ei tule syntymään samalla innolla kun tähän saakka.
Ehkä lainmuutoksen myötä vesihuoltolain päämäärä sen sijaan tulee paremmin toteutumaan niin että yhdessä rakennetaan toimivaa ja edullista vesihuoltoa. Ja tämähän onnistuu parhaiten alueille johon suunnitellaan tiheämpää asutusta.
Nyt ei enää ryhdytä hankkeisiin joissa ei aloittamisvaiheessa ole tarpeeksi halukkaita osallistujia. Ei enää voida laskea sen varaan että naapurit sitten pakotetaan mukaan kun kunta vahvistaa toiminta-alueen vesiosuuskunnalle. Kannattamattomat projektit jäävät rakentamatta.
Lausuntoehdotuksessa todetaan toiminta-alueista, että ”jos huomattava osa toiminta-alueen kiinteistöjen omistajista katsoo liittämisen vesihuoltolaitoksen verkostoon tarpeettomaksi ja jos vapautuspäätökset vaarantaisivat vesihuoltolaitoksen toimintaedellytykset, on kyseenalaista, ovatko toiminta-alueen hyväksymisen edellytykset alun perinkään täyttyneet”. Tämä pitää erinomaisesti paikkansa. Valitettavasti siellä missä toiminta-alueita on vahvistettu ilman suurta kannatusta vahinko on jo tapahtunut.