Tulee vielä vuosienkin jälkeen ahdistuskohtauksia eräästä ihmisestä, jonka tunsin vain puoli vuotta. Tapasin hänet sattumalta enkä ollut itse alussa kiinnostunut tutustumaan häneen. Jotenkin koin hänet vaaralliseksi tai haitalliseksi. Tämä tunne oli aivan oikea, koska vielä vuosienkin jälkeen koen häntä kohtaan vihaan. Kerron joitain syitä siihen:
Olen itse hyvin empaattinen ihminen, joka auttaa muita hyvää hyvyyttään. Minulla ei ole erityistä tarvetta hyötyä toisesta. Tämä mies, jonka tapasin oli katala ja juonitteleva ihminen. Heikolla hetkellä hän jopa myönsi manipuloivansa ihmisiä saavuttaakseen asioita. Oikeasti ketuttaa, että jouduin kohtaamaan näin pahan ihmisen, koska jotenkin hänen mukanaan minulla meni usko ihmisten hyvyyteen. Joka kerta kun tapaan uuden ihmisen, mietin vain, että mitä pahaa tuokin ihminen haluaa jne.
Soitin hänelle vuosien päästä vain haukkuakseni pystyyn ja käskin hänen lakata valehtelemasta muille. Tiedän, että se on typerää ja väärin, mutta en voi olla ajattelematta sitä miten hän jatkaa muiden ihmisten hyväksikäyttöä ja levittää pahaa oloa ympärilleen. Tiedän, että asia ei ole minun ongelmani, mutta tiedän kokemuksesta kuinka manipulointi saattaa kuormittaa mieltä jopa vuosien jälkeen.
Katselen surulla valokuvia iloisesta tytöstä, joka jaksoi uskoa ihmisten hyvyyteen. Nykyään vain vihaan ihmisiä ja minun on todella vaikea uskoa, että joku ihminen minun tavoin tekee hyviä asioita vain parantaakseen toisen mielen.
Toisinaan mietin, että ehkä hänen kohtaamisensa oli minulle tärkeä opetus siitä, että pohjimiltaan ihmiset ovat läpimätiä.
Olen itse hyvin empaattinen ihminen, joka auttaa muita hyvää hyvyyttään. Minulla ei ole erityistä tarvetta hyötyä toisesta. Tämä mies, jonka tapasin oli katala ja juonitteleva ihminen. Heikolla hetkellä hän jopa myönsi manipuloivansa ihmisiä saavuttaakseen asioita. Oikeasti ketuttaa, että jouduin kohtaamaan näin pahan ihmisen, koska jotenkin hänen mukanaan minulla meni usko ihmisten hyvyyteen. Joka kerta kun tapaan uuden ihmisen, mietin vain, että mitä pahaa tuokin ihminen haluaa jne.
Soitin hänelle vuosien päästä vain haukkuakseni pystyyn ja käskin hänen lakata valehtelemasta muille. Tiedän, että se on typerää ja väärin, mutta en voi olla ajattelematta sitä miten hän jatkaa muiden ihmisten hyväksikäyttöä ja levittää pahaa oloa ympärilleen. Tiedän, että asia ei ole minun ongelmani, mutta tiedän kokemuksesta kuinka manipulointi saattaa kuormittaa mieltä jopa vuosien jälkeen.
Katselen surulla valokuvia iloisesta tytöstä, joka jaksoi uskoa ihmisten hyvyyteen. Nykyään vain vihaan ihmisiä ja minun on todella vaikea uskoa, että joku ihminen minun tavoin tekee hyviä asioita vain parantaakseen toisen mielen.
Toisinaan mietin, että ehkä hänen kohtaamisensa oli minulle tärkeä opetus siitä, että pohjimiltaan ihmiset ovat läpimätiä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
läpimätiä!!! Pieni prosentti on sitä hyvää ja järkevää, joka oikeasti haluaa opettaa mm. kaikki lapset elämään OIKEIN ja tasapainoisesti!!!
Olen elämässäni törmännyt jos jonkinmoisiin manipuloijiin, toisten elämän pilaajiin, katkeriin, kateellisiin, pettäjiin, äkäisiin, inhottaviin ihmisiin......... Se on toki aikuistanut huomaamaan ihmisten raadollisuuden ja typeryyden.
Vaikka kuinka yrittää sulkea ikävät asiat mielensä ulkopuolelle, tosiasiassa ympäristö ja kokemukset vaikuttaa meihin paljon ja muokkaa omaa käytöstämme. Minut se tosin on saanut vaan tekemään parastani, käyttämään omaa järkeä ja olemaan mahdollisimman paljon EI NIIN KUIN MUUT!!!!
Sinun omassa elämässä on nyt jotain pielessä. Me jokainen joudumme pitkän elämän aikana kohtaamaan inhimillistä vääryyttä sitä ei voi kukaan välttää. Ja jos ihan rehellisiä ollaan niin ei me itsekkään ihan puhtaita pulmusia olla. Onko niin että sinun kokemasi vääryys ja hylkäämiset ym. laiminlyönnit kulminoituvat nyt tähän yhteen ihmiseen. Toiset ovat myös helompia uhreja manipuloinneille. Ei ihmisen tarvitse jäädä yhden ihmisen pahuuden vangiksi. Sinuakin varten on olemassa hyvä ja onnellinen elämä. Vapaudu itsesäälistä ja katkeruudestasi. Viha, itsesääli ja katkeruus ovat itseään rukkivia tunteita, niitä vatvomalla ja pyörittämällä ei koskaan pääse eteenpäin. Tee mielessäs sovinto menneen kanssa. Jos et yksin selviä niin hae ammattiapua.
Lopeta menneiden vellonta ja keskity nykyhetkeen. Saat syyttää vaivoistasi vain itseäsi.
Asiat tulevat ja menevät, mitä väliä.
Elämä on varsin usein raukkamaista.
Hyville ihmisille tapahtuu pahoja asioita - ja päinvastoin.
Oleellisinta lienee millaisen painoarvon ja kuinka suuren merkityksen antaa pahoille kokemuksille ja vastoinkäymisille elämässään.
Katsoin joskus dokumentin ihmisistä jotka olivat menettäneet kirjaimellisesti kaiken mutta selviytyneet keskitysleiristä hengissä. He jatkoivat elämäänsä pystypäin tehden siitä mahdollisimman tyydyttävän - pitämättä enää mitään itsestäänselvyytenä. Tärkeintä on se millainen ihminen itse haluat ja päätät elämässäsi olla, siitä lähtee todellinen muutos. Haluaako rakentaa vai rikkoa.
Millaisen jäljen jättää poistuessaan kerran.
Ihminen joka vatvoo vanhoja asioita loputtomiin voisi katsoa peiliin.