myös maahan syöksyvät meteoriitin ja muut taivaankappaleet joita ihmiset eivät voi torjua eikä ennalta havaita. Tämä tuli todistetuksi kun meteoriitti lähes tuhosi supervalta-armeijan alueella Tsheljabinsikn kaupungin, joka on tullut surullisen kuuluisaksi ydinjätteen loppusijoituspaikkana.
Ydinvoimaloita uhkaa
Kivimyrsky
2096
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Ydinvoima on monessa suhteessa vaarallisen tappava. Jos tuollainen murikka osuu ydinvoimalaan, niin kyllä se on ihan ahneen ihmislajin omaa syytä - mitäs menivät rakentamaan ydinvoimaloita, kun paljon, paljon turvallisempiakin sähköntuotantomenetelimiä on (esimerkiksi vihreät energiat (aurinko, tuuli, vesi), jotka ovat elämälle välttämiä luonnon omia energiavirtoja (vastakohtana ruskeat energiat (fossiiliset ja ydinvoima), jotka perustuvat aikoja sitten päättyneeseen elämään tai kuolleeseen kiviainejseen)).
Ydinvoimala on ollut tahattoman ohjusiskunkin uhan alla. Ydinvoima on ihmisen mielipuolisin keksintö.
"meteoriitti lähes tuhosi supervalta-armeijan alueella Tsheljabinsikn kaupungin"
Taitaa olla Vastaajalta pientä liiottelua. Paineaalto rikkoi ikkunoita mistä suuri joukko ihmisiä sai pieniä vammoja. Mutta kyllä se kaupunki muutoin on ennallaan. Ydinvoimalaitos ei ole tehty lasista joten ei tullainen meteoriitti sitä hetkauta. Suurempien aiheuttamia rsikejä on kyllä arvioitu.
Ajatellaan asia uudestaan - katsotaan mitä tapahtui - ja tulee myös tapahtumaan uudestaan - http://fi.wikipedia.org/wiki/Tunguskan_räjähdys ja jossitellaan, että olisi nyt iskemä ollut Loviisan kohdalla - voimala olisi pystyssä, MUTTA, miten sitä voimalaa käyttävän henkilökunnan laita olisi?
Mikäli meteoriitti olisi osunut ydinjätteen käsittelylaitokseen tai armeijan varastoon, ilma olisi ollut täynnä repleisia vinkkelitossuja.
"Ydinvoimala on ollut tahattoman ohjusiskunkin uhan alla". TUo liittyy vähän siihen mitä sanoit:
"Mikäli meteoriitti olisi osunut ydinjätteen käsittelylaitokseen tai armeijan varastoon, ilma olisi ollut täynnä repleisia vinkkelitossuja. "
Kertomassani tapauksessa ilmassa risteili ohjuksia.
Tuulivoimaloiden lähellä ilmassa voi risteillä jäälohkareita.
Ison tuulimyllyn siivistä näin talviaikaan lentää tappavia jäälohkareita jopa kilometrin päähän, tutkimusten mukaan.
Minä ainakin kierrän tuulimyllyt kaukaa.
Okei, sanotaan että tällainen tapahtuu vaikka kerran 300 vuodessa (luultavasti aika reilusti yliarvioitu), eikä meteoria havaita tarpeeksi ajoissa, että sen rataa ehdittäisiin muuttamaan (pienikin muutos tarpeeksi kaukana poikkeuttaa aika monta kilsaa).
Sanotaan lisäksi, että se vaarallinen alue on säteeltään tuo 14,5 kilometriä, jolta metsää tuossa paloi. Kivitalot, tai talot yleensäkään eivät pala ihan niin herkästi, mutta rikkoutuvat ikkunat tekevät kyllä hallaa...
14,5 km säteellä oleva ympyrä on muistin mukaan laskettuna pinta-alaltaan noin 660 neliökilometriä.
Maapallon pinta-ala on noin 510 100 000 neliökilometriä.
Todennäköisyys, että tämä tärähtäisi Loviisan ydinvoimalan kohdalle on siis noin 1,3 * 10^-6. Siis 300 vuoden aikana.
Maailmassa on aika monta ydinvoimalaa, sanotaan vaikka 10^3 (taitaa olla noin tuplat todelliseen reaktorilukuun ja varmaan vähintään viisinkertainen todelliseen ydinvoimalalukuun). Eli todennäköisyys onkin enää 1,3 * 10^-3, tai 0,0013.
Voihan tuo tapahtua. Mitäs sitten käy? Henkilökunta kuolee (siis ydinvoimalan ulkopuolella, sisällä ollut porukka tuskin). Varahenkilöitä pitää kuskata (voi kauhistus) yli 100 kilometrin päästä. Mahdollisesti helikoptereilla, kun tiet ovat huonossa kunnossa.
Katastrofi vältetty.
Jos tuollainen taas tulisi maahan asti, niin voisi se ydinvoimalan possahdus olla niitä pienempiä ongelmia.
eipä fukushinman ydinkatasroofikaan yhtään helpottanut japanin maanjäristyksen ja tsunamin uhrien pelastustöitä. siis vain vaikeutti niitä. niin etttä ydinkatasrofi ei ole yhtään pienempi paha suuremmankaan pahan rinnalla.
Japanin katastrofi olikin suhteellisen pieni. Jos se kivi tippuisi maahan asti, niin ei olisi mitään pelastustöitä tehtäväksi enää. Ei ketään hengissä kymmenien tai pikemminkin satojen kilometrien säteellä.
Puhutaan siis luokkaa puoli kilometriä halkaisijaltaan olevasta kappaleesta. Ja nopeus maahan iskeytyessä on... Noh... Isohko. Sen verran iso, että tämä kappale räjähti jo ilmakehässä, mikä selittää sen, että kyseisellä alueella vielä elämää on (kaipa siellä nyt taas alkaisi olemaan, vaikka olisi maahankin tullut).
Mitä ihmettä on tapahtunut? Ettäkö ohjuksia risteilly ilmassa, ja ydinvoimalan lähellä? En ole tuollaista kuullut. Klassiset kysymykset kuuluu, että "mitä, missä, milloin"?
Kaksi katastrofia samaan aikaan on suurempi katastrofi kuin samanlaiset katastrofit eri aikoina yhteensä. Ei ydinonnettomuutta voi mitenkään väittää pienemmäksi sillä perusteella, että se sattui suuremman onnettomuuden yhteydessä ja että pelastajilla ja raivaajilla oli muitakin ongelmia. Ydinonnettomuus vain lisää niitä ongelmia ja ne summautuvat molempiin onnettomuuksiin, eli vaikeuttavat toistensa pelastustöitä. Ydinvoimalakatastrofi todennköisesti laajentaa katastrofialuetta, mikä myös tuo uusia ongelmia. Kertakaikkiaan huono, jopa kelvoton, on selityksesi.
Eiköhän tuokin riipu tapauksesta. Esim. New Yorkin kaksoistorneihin osuneiden lentokoneiden törmäysvoimat ja niistä aiheutuneet tulipalot olivat jo katastrofeja sinänsä. Mutta sitä seuraava tornien romahtaminen aiheutti suurimmat tuhot. Erillisinä nuo tapahtumat olisivat aiheuttaneet enemmän kuolonuhreja kuin yhdessä, sillä ihminen voi kuolla vain kerran.
Jätkyttävää on ajatella, että Fukushiman ydinvoimalan lähellä lojui yli 1000 kuollutta ihmistä, joita ei päästy hakemaan pois suuren säteilyn vuoksi. Uhrit oli tsunamin uhreja. Se kuvottaa, että linnut, ehkä maaeläimetkin, saattoivat nokkia mätäneviä, ehkä myös säteilyn saastuttamia, ruumiita, ja myöhemmin ulostaa esim. lasten leikkipaikalle.
Ydinonnettomuus jonkin toisen onnettomuuden kanssa samaan aikaan ei todellakaan millään tavoin tee ydinvonnettomuutta pienemmäksi pahaksi. Pelastusviranomaisten ja -työntekijöiden resurssit hupenee ja siksi uhreja syntyy lisää molemissa onnettomuuksissa.
Ei haittaisi tuossa skenaariossa. Ei olisi pelastusviranomaisia lähimaillakaan useisiin vuosisatoihin tuollaisen katastrofin jälkeen.
Ja ei, se ei johtuisi säteilystä.
Maailmanloppu lähestyy. Voimaloita ei enää kannata rakentaa. Keskitytään lustinpitoon ja iloitaan niin kauan kuin voidaan.
Siperiaan putosi noin 100 vuotta sitten suuri meteoriitti ja kaikki oli sileenä kymmeniä kilometrejä laajalla alueella.Helsingin kokoiselta alueelta kaikki pois on hyvä vertailukohta.Ei siinä silloin lajitella mitä alle jäi.Mutta JOSSITELLA aina voidaan.
Mars planeetta kun törmää maapalloon niin siinä sitä jossittelua riittää vuosikausiksi.
Kauan sitten suuri kappale törmäsi maapalloon. Törmäyksen seurauksena maapallosta irtosi valtavasti ainetta, josta muodostui maapallon kuu.
Ilman tuota tapahtumaa, ihmisiä ei olisi maapallolla. Kuu pitää maapallon pyörimisen tasaisena, joka on välttämätön edellytys elämälle suotuisille ilmasto-olosuhteille maapallolla.
Toisaalta, maapallolla on aina ollut ja tulee olemaan runsaasti uraania ja toriumia ydinvoiman hyödyntämiseksi.
Lappajärvi on meteoriitin putomispaikka ja kuoppa täyttyi vedellä.Aikaa tapahtumasta on paljon.
"Se kuvottaa, että linnut, ehkä maaeläimetkin, saattoivat nokkia mätäneviä, ehkä myös säteilyn saastuttamia, ruumiita, ja myöhemmin ulostaa esim. lasten leikkipaikalle."
Jos ruumiit olivat tsunamissa kuolleita, ne eivät ole voineet eli ehtineet saada sisäänsä yhtään minkäänlaista säteilyä ravinnon tai veden kautta.
Aika oudot järkyttymisen aiheet sinulla noin ylipäänsä ottaen. Ei sitten kosketa ikäänkuin lainkaan, että luonnonkatastrofi vei yhtäkkiä kymmeniltä tuhansilta lapsilta isät ja mummut ja kääntäen? Linnunpaska sen sijaan jytää?