"Varuskuntien lakkautus nosti Ps:n Natointoa"

Heteromiehen ja armeijan puolustaja

Timo Soini suoritti varusmiespalveluksensa kypsällä iällä: – Olin intissä vain kahdeksan kuukautta, vaikka isänmaan mies olenkin, tokaisi nykyinen reservin alikersantti kerran eduskunnan kahvilassa. Perussuomalaisten ehdokas haluaa rakentaa maanpuolustuksen tiukasti kansalliselle pohjalle. – Todellinen turvatakuu syntyy siitä, että pidetään oma puolustus kunnossa. Tämä tarkoittaa sitä, että puretaan virheelliset jalkaväkimiinapäätökset ja panostetaan itsenäiseen puolustukseen ja sellaiseen ulkopolitiikkaan, että emme joudu vaikeuksiin ja suurvaltakonflikteihin. (MTV:n uutiset, 14.7.2005). Eli Soini vastustaa ehdottomasti liittoutumista: – Nato-jäsenyys heikentää turvallisuutta. Jos Suomi liittyy sotilasliittoon, meille syntyy 1300 kilometriä sotilasliiton rajaa Venäjän kanssa. Siitä ei olisi mitään iloa, päinvastoin, harmia (Turun Sanomat ja Aamulehti, 31.7.2005). Soini haluaa säilyttää yleisen asevelvollisuuden. – Nykykäytäntö, missä jokainen kenraalikin on kerran ollut alokas, on perustaltaan terve. Asevelvollisuuden suorittaminen on monelle nuorelle kunnia-asia ja antaa korvaamatonta itsetuntoa, Soini todistelee Perussuomalaisten nettisivuilla. Veikko Vennamon kielenkäyttöä jäljittelevä puoluejohtaja on perustellut yleisen asevelvollisuuden säilyttämistä myös kansanomaisemmin: – Puolustusvoimat on heteromiehelle viimeinen turvapaikka, jossa naiset eivät hypi silmille (Ruotuväki, 11/2004).

Ps:ssä homojakin? kirjoitti:

Heteromiehen ja armeijan puolustaja

Timo Soini suoritti varusmiespalveluksensa kypsällä iällä: – Olin intissä vain kahdeksan kuukautta, vaikka isänmaan mies olenkin, tokaisi nykyinen reservin alikersantti kerran eduskunnan kahvilassa. Perussuomalaisten ehdokas haluaa rakentaa maanpuolustuksen tiukasti kansalliselle pohjalle. – Todellinen turvatakuu syntyy siitä, että pidetään oma puolustus kunnossa. Tämä tarkoittaa sitä, että puretaan virheelliset jalkaväkimiinapäätökset ja panostetaan itsenäiseen puolustukseen ja sellaiseen ulkopolitiikkaan, että emme joudu vaikeuksiin ja suurvaltakonflikteihin. (MTV:n uutiset, 14.7.2005). Eli Soini vastustaa ehdottomasti liittoutumista: – Nato-jäsenyys heikentää turvallisuutta. Jos Suomi liittyy sotilasliittoon, meille syntyy 1300 kilometriä sotilasliiton rajaa Venäjän kanssa. Siitä ei olisi mitään iloa, päinvastoin, harmia (Turun Sanomat ja Aamulehti, 31.7.2005). Soini haluaa säilyttää yleisen asevelvollisuuden. – Nykykäytäntö, missä jokainen kenraalikin on kerran ollut alokas, on perustaltaan terve. Asevelvollisuuden suorittaminen on monelle nuorelle kunnia-asia ja antaa korvaamatonta itsetuntoa, Soini todistelee Perussuomalaisten nettisivuilla. Veikko Vennamon kielenkäyttöä jäljittelevä puoluejohtaja on perustellut yleisen asevelvollisuuden säilyttämistä myös kansanomaisemmin: – Puolustusvoimat on heteromiehelle viimeinen turvapaikka, jossa naiset eivät hypi silmille (Ruotuväki, 11/2004).

Kaikki tuo kuulostaa hyvältä ja erinomaiselta myös venäläisestä näkökulmasta. On vain yksi mutta: Soiniin ei voi luottaa missään asiassa, ei tässäkään. Soinin maailmassa jokainen periaate on tehty rikottavaksi, jokainen kannanotto peruutettavaksi, jokainen takki käännettäväksi.

Koroljov kirjoitti:

Kaikki tuo kuulostaa hyvältä ja erinomaiselta myös venäläisestä näkökulmasta. On vain yksi mutta: Soiniin ei voi luottaa missään asiassa, ei tässäkään. Soinin maailmassa jokainen periaate on tehty rikottavaksi, jokainen kannanotto peruutettavaksi, jokainen takki käännettäväksi.

Mitä mieltä Venäläiset mahtavat olla Soinin maamiina kannanotoista? Päästäisiinkö sopimukseen?

Yksi särö kirjoitti:

Mitä mieltä Venäläiset mahtavat olla Soinin maamiina kannanotoista? Päästäisiinkö sopimukseen?

Venäläisten kanssa suomalaisten on aina mahdollista keskustella konkreettisista poliittisista kysymyksistä ja päästä suomalaisten kannalta edullisiin sopimuksiin, kuten esim. Aleksanteri I:n juhlallinen hallitsijanvakuutus Porvoon maapäivillä v. 1809, Aleksanteri II:n Snellmanille antama lupaus suomen kielen virallistamisesta v. 1863, Suomen oikeudet palauttanut marraskuun manifesti v. 1905, Suomelle lähes liiankin edullinen Tarton rauhansopimus v. 1920 tai Suomen aseman ja kehityksen kylmän sodan maailmassa turvannut YYA-sopimus v. 1948. Myös v. 1939 olisi voitu tehdä Suomea tyydyttävä sopimus, mutta siihen pääseminen epäonnistui suomalaisten joustamattoman asenteen vuoksi, ja Neuvostoliiton oli käytettävä voimaa varmistaakseen Leningradin turvallisuuden - jälkiseuraukset me kaikki tiedämmekin.