Onko tietoa, saako Tammerfors Samskolanin lisäksi ruotsinkielistä kokonaisopetusta muissa yleissivistävissä kouluissa Tampereella? Tahtoisin lasteni oppivan ruotsia kunnolla kotiseudullaan.
Haluan lapseni ruotsinkieliseen kielikylpyyn Tampereelle.
Lembois-Birkala
483050
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 48
Vanhimmat
luotsia saa pakkoluotsina tampeleen kolulu, minä jaljestaa sita sinun lapsellesi, pakkoluotsi on palasta luotsia, muos sina tarvita pakkoluosti
Tässä on jo liikaakin yleissivistävää !!
SPRÅKRÄTTSRÅDET’in (kielioikeusneuvos) -huippuvirka on haussa. Virkaan on Hufvudstadsbladetin mukaan ”yllättäen” hakijatulva. Suomen ruotsalaisille tulee taas yksi suojatyöpaikka lisää. Vaatimukset paikkaan on vain kielitaito: svenska, finska ja kielilain tunteminen. Johan on taas merkillistä kähmintää, koska virka on taas räätälöity Suomen ruotsalaista varten (saapa nähdä tuleeko virkaan valituksi taas YLIOPPILAS).
Käsittämätöntä, miten voidaan palkata lisää ja lisää vahtikoiria ainoastaan 4%:n kielen takia. Niitä virkoja on jo tänäkin päivänä suhteettoman paljon suomensuomalaisten veronmaksajien kustannuksella.
Huomatkaa "kielioikeusneuvos", ei ollut enää kanttia laittaa ”ruotsinkielen oikeusneuvos”. Sitähän se käytännössä tarkoittaa, ei sillä ole mitään tekemistä muiden kielien kanssa.
Suomen ruotsalaisilla on jo kielilain (v. 2004) täytäntöönpanon ja soveltamisen valvontaan kolme huippuvirkaa:
* Oikeusministeriön kielilainsäädäntöosaston hallitusneuvos Paulina Tallroth
* Oikeusministeriön kielilainsäädäntöosaston ylitarkastajaksi Maj Krogell-Haimi
* Valtio palkkasi nimellisesti folkting'in nimiin Tirsa Forssell’in samoin valvomaan kielilain täytäntöönpanoa ja soveltamista.
Lienee täysin sattumaa, mutta samat kolme yllä nimettyä henkilöä toimivat kieliasiain neuvottelukunnan sihteereinä, kun uutta kielilakia sorvattiin.
Lisäksi kielilain täytäntöönpanoa ja soveltamista valvovat:
* Vähemmistövaltuutettu, ylioppilas Eva Biaudet
* Folkting’in työntekijät (rahoitus suoraan valtion budjetista), puheenjohtajana Christina Gestrin
* Muu folkting-tiimimme:
http://www.folktinget.fi/sve/kontakt/
Suuri osa niistä ruotsinkielisistä, joita ei ole saatu vielä työllistettyä näissä tehtävissä, on työllistetty Suomen YLE:ssä: esim. Verkkopalvelujen johtaja Mary Gestrin, joka on folkting’in puheenjohtajan Christina Gestrinin sisar ja jotka ovat ent. opetusministeri Kristian Gestrinin tyttäriä.
Onneksi suomenkielisten mummojen vaipoissa on vielä tinkimisen varaa - vaihto kerran viikossa.
Ja Suomi on muka lamassa.
Tota noin... mites tämä vuodatuksesi nyt liittyy kielikylpyasiaan? Ymmärrän, että olet utelias ja juoruilunhaluinen, jaarittelet poliitikkojen sukulaisista jne. mutta ei kai esim. Eva Biaudet'n esiintyminen silmälasimainoksessa oikeasti ole maailman tärkein asia? Vai onko sinusta? Sitä paitsi suomenkielisiä on enemmän kuin 4 %, ainakin Tampereella. Heitä saattaa olla jopa puolet väestöstä. Siksi kai monet haluavat jälkeläisensä kielikylpyyn ja monipuoliseen opetusohjelmaan ruotsin kielellä.
Eikös niitä suomenkielisiä ole tampereella n.94% ja suruja n. 0,5%
Ongelma ei ole ruotsinkieli sinänsä. vaan tämä saastainen kielilainsäädäntö.
Kun joskus suomi on yksikielinen muiden naapurimaiden tapaan ja
ruotsi vain yksi vähemmistökieli on suhtautuminen siihen vähemmän
tunteita herättävää.
Nyt yritetään vaivihkaa levittää ruotsia sisämaahan, suomen kustannuksella.
Siksi kaikkia pyrkimyksiä ruotsin leviämisen estämiseksi tukea.
Jokainen suomenkielinen vanhempi joka laittaa lapsensa kielikylpyyn
on vastenmielinen petturi,
Mielestäni Gustu on järkevin tamperelainen poliitikko kautta aikain! Ja paranee vanhetessaan. Valtakunnan tason demarin päähän mahtuun muutakin kuin kiakko ja kiakko...hih.
Övresjö privatskola för unga damer järjestä kielisuihku.
Olen ymmärtänyt, että yleissivistävän koulutuksen piirissä on aikomus aloittaa ruotsin opinnot aikaisempaa varhaisemmalla luokka-asteella. Yritämme näin turvata osaamisen tason tulevaisuudessakin. Ruotsin viikkotunteja on tietääkseni jo lisätty parhaimmissa kouluissa. Kielikylpylastentarhat ovat nousussa nekin.
Kunnon kylpy ruotsinkielisten virtsassa turvaa saman tason yhtä hyvin.
Aika hyvä keino on että muuta ruotsiin ja pysy siälä. Miks ihmeessäopettaa ruotsia ihnisen lapselle ollenkaan?
Onkohan Tyrvääsä mahdollista saada opetusta ruotsiksi tai edes kunnollista ruotsinkurssia?
Ruotsinkielinen, rkp-läinen Marika Tandefelt sanoi:
"Vaikka asuisin Suomen ruotsinkielisimmällä paikkakunnalla Korsnäsissä, en panisi lastani suomenkieliseen kouluun. On riski että lapsi kadottaa keskeiset osat sanavarastostaan." (Hbl 16.8.2002.)
Kielikylvynpoliittinen tarkoitus onkin tehdä suomenkieliset lapset puolikielisiksi, saada heidät kadottamaan keskeiset osat sananvarastostaan.
______________________
Kuka on Marika Tandefelt ?
"Marika Tandefelt, född i Helsingfors 1946, är finlandssvensk språkforskare, fil.dr från Uppsala universitet 1988, docent vid Åbo Akademi 1990 och från 1991 professor i svenska vid Svenska handelshögskolan i Helsingfors. Mest känd är hon för sina insatser inom tvåspråkighetsforskningen och den svenska språkvården i Finland. Hon har bl.a. skrivit handlingsprogrammet Tänk om ... (2003), ett förslag till handlingsprogram för svenskan i Finland. Marika Tandefelt är en av initiativtagarna till Hugo Bergroth-sällskapet och var 1994-2008 ordförande för Svenska språknämnden i Finland. Hon är sedan 1995 medlem av styrelsen för Svenska litteratursällskapet i Finland och sedan 2004 ordförande för Teaterföreningen Lillan i anslutning till Lilla teatern i Helsingfors. Hon erhöll Erik Wellanders språkvårdspris 2001 och Svenska Akademiens pris för språkforskning och språkvård, 2002."
Lilla Teatern => tasavallan hallitus.
Kielikylpykouluissa ei tule puolikielisiä lapsia, vaan kaksikielisiä. On eri asia laittaa suomenkielinen lapsi ruotsinkieliseen kouluun tai ruotsinkielinen lapsi suomenkieliseen kouluun, kuin laittaa lapsi kouluun, jossa opetetaan molemmilla kielillä. Kielikylpy toimii jälkimmäisellä tavalla. Kielikylpykoululaisista on tehty runsaasti tutkimuksia, ja kaikki osoittavat, että kielikylpykoulun käyneet lapset ja nuoret menestyvät myös äidinkielessään paremmin kuin koululaiset keskimäärin.
Minäkään suomenkielisenä en laittaisi lastani ruotsinkieliseen kouluun, mutta kylläkin kielikylpykouluun.
Kielikylpy, mutta esim. kiina tai venäjä mieluummin.
Juuri näin. Det är det som susan gör, heja!
Tchyss, allihopa!
Kotimaassamme kaksikielisyys tarkoittaa suomen ja ruotsin kielten osaamista. Ne ovat kansalliskielemme. Venäjä ei kuulu kansalliskieltemme joukkoon. Saamenkielinen väestökin osaa usein norjan ja saamen lisäksi ruotsia ja suomea. Kaksikielisyys on paitsi rikkaus, myös osoitus hyvästä kielipäästä ja älykkyydestä noin yleisemminkin. Kaksikielisillä seuduilla asuvat lapset saavat kielikylvyn ilman erikoisjärjestelyjä, jokapäiväisessä arkielämässään, mutta sisämaan umpisuomalaiset tarvitsevat kunnollisia kielikylpyjä ja kaksikielistä opetusta. Ehkä se järkikin siitä vähän kasvaa...
ruotsi ei ole kansalliskieli, se on väistämättä katoava riesa ja rasite. Jokaisen suomalaisen tulee hävetä, että sitä pakko-opetetaan puolustuskyvyttömille lapsille vastoin tahtoa.
Suomen ja ruotsin kielet ovat kansalliskieliämme. Kaikki tuntemani lapset pitävät ruotsin kielestä enemmän kuin suomen kielestä. Jopa ne, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi...
Saamenkielinen väestökin osaa norjaa, ruotsia ja suomea, koska tämän väestön on pakon edessä täytynyt opetalla näitä kieliä. Toisaalta Pohjois-Norjassa suomen kielen puhumisesta rangaistiin kouluissa vielä kolmekymmentäluvulla. Se siitä liberalismista.
Sinä sössötät valeita väärässä maassa, ole hyvä ja poistu ruotsiin. Tämä maa on suomi ja täällä puhutaan suomea.
Vilkaisepa Suomen lakia. Ruotsi on toinen kansalliskielistämme, tahdot sniä sitä tai et.
Puhut paskaa, mene vänkäämään tuota valetta nakkikioskille, niin sinulle kerrotaan totuus, joka pysyy mielessä pitkään.
Samaa mieltä. Ja toivottavasti jonain päivänä tuon ruotsin kansalliskieliasema poistetaan laista. Englannilla pärjää jos on ymmärrettävyysongelmia.
Mun puolesta puhukoon suomenruottalaiset keskenään kodeissaan ruotsia tai vaikka mandariinikiinaa, mutta kouluissa ja virastoissa saa suomi kelvata.
"Kotimaassamme kaksikielisyys tarkoittaa suomen ja ruotsin kielten osaamista."
"Östermyra"n vihakirjoitus on maino esimerkki siitä, kuinkaa levitetään, yllytetään ja edistetään muukalaisvihaa, joka perustuu vahvaan suvaitsemattomuuteen - vain ruotsinkieliset ovat kansalaisia ja kaiken lisäksi "Kaksikielisyys on paitsi rikkaus, myös osoitus hyvästä kielipäästä ja älykkyydestä noin yleisemminkin".
Tällaiset vihapuheet antavat vaikutelman, että olemme tulleet piittaamattomammiksi, suvaitsemattomammiksi ja vastuuttomammiksi lähimmäisistämme. Toivottavasti tämä ei ole totuus koko Ankkalammesta ja siellä vallitsevista asenteista.
Östermyra, suomeksi Seinäjoki, on tismalleen oikeassa! Kielikylpy on tarkoitettu nimenomaan sisäsuomalaisille koska kaksikielisillä paikkakunnilla lapset saavat automaattisesti kielibonuksen äidinkielestään riippumatta. Monilla paikkakunnilla on jo ryhdytty yhdistämääm suomen- ja ruotsinkielisiä kouluja, varsinkin, jos ne ovat pienehköjä. Näin resurssit yhdistämällä saadaan paitsi hyötyjä, myös huomattavia rahallisia säästöjä.
Me, jotka osaamme ruotsia, jättäkäämme fiksuina ihmisinä keskustelu tähän.
Oikein, postimerkki perseeseen ja potku ruotsinsuuntaan.
Hej falleri - hopp - hej fallera, hej falleri hurra!
Aiotaanko Tampereen kouluja yhdistää ruotsinkielisen opetuksen kanssa? Samskolanissa on ainakin pätevin opettajakunta...
RATKAISU kaikkiin pulmiin
Ruotsi auttaa kaikkiin vaivoihin ja pulmiin
Vahva ruotsalaisuus on suomenkielisille ainoa linkki muuhun maailmaan!
Suomi ei pääse muusta maailmasta osalliseksi ilman Ruotsia ja ennen sitä ilman muumiruotsin oppimista. Siksi viisaat poliitikkomme ovat laittaneet pakolliseksi pakkoruotsin. Kukaan poliitikko ei koskaan pääse ministeriksi eikä kansanedustajaksi ilman muumiruotsin sujuvaa osaamista. Tätä tulee tähdentää nuorille.
Muumiruotsilla pärjäämme Ruotsissa, Ahvenanmaalla, Närpiössä ja jopa uudella mantereella. Myös saksaa osaamme vain muumiruotsin avulla ja osin alankomaatakin. Poliitikkomme ovat osoittaneet, että muumiruotsin avulla he pärjäävät Euroopan kaikilla huippuareenoilla!
Kun suomenkielinen ensin oppii hyvin muumiruotsin, voi hänelle olla mahdollista oppia apinaenglantia ja jopa siansaksaa. Onhan muumiruotsi portti kaikkiin muihin kieliin – paitsi suomeen.
Muumiruotsin osaaminen tuo tullessaan myös muita etuja. Kun puhuu muumiruotsia, on älykkäämpi, elää kauemmin, on rikkaampi ja onnellisempi. Kun suomenkielinen oppii muumiruotsia, tulee hän kaikin puolin paremmaksi.
Samaa mieltä. Ruotsin kieli on portti muihin germaanisiin kieliin kuten englantiin, saksaan jne. Esimerkiksi eilen TV:ssä näytetty BBC:n haastattelu, jossa persu Timo Soini mongersi jotain hämärästi englantia muistuttavaa kieltä, oli hirveän häpeällistä Suomelle ja suomalaisille kuunnella. Luulisi nyt edes vähäsen englantia oppineen, onhan eduskunnassa kielikurssejakin koko ajan. Mutta suurin syy tuohon Soinin avuttomaan kielitaitoon on mielestäni se, että hän ei ilmeisesti ole oppinut ruotsia toisen kotimaisena kielenä, vaan se on jäänyt häneltä oppimatta. Joillakin voi olla huono asennekin ruotsin kieltä kohtaan, jos sattuu olemaan huono kielipää. Se vaikeuttaa sitten muittenkin kielten oppimista jatkossa. Ihminen ei ole koskaan liian vanha kielikylpyyn!
"...hän ei ilmeisesti ole oppinut ruotsia toisen kotimaisena kielenä...."
Valitettavasti minun on vähän valistettava nimimerkki "Pedakokkia" tästä aiheesta. Silloin kun Soini on käynyt koulunsa oli "toisena kotimaisena kielenä" SAAME.
Rkp:n huippukeksintönä PAKKORUOTSI "toisena kotimaisena kielenä" lanseerattiin vasta 1980-luvulla. Siihen asti PAKKORUOTSI oli vieraan vallan VIERASKIELI.
Kyllä - ruotsi voisi olla portti muihin germaanisiin kieliin, jos ruotsi todella alkaisi ensimmäisenä kielenä, kuten se ennen alkoi, ja jos opetuksessa hyödynnettäisiin enemmän ruotsin ja muiden kielten yhtäläisyyksiä. Näin ei vain nykyisin tapahdu. Vielä 60-70-luvulla ruotsi todella toimi porttina muihin kieliin, kun englantia ei kuullut Suomessa joka päivä, kuten nykyään.
Nykyisin voi melkein ajatella päinvastoin: englanti toimii porttina ruotsiin ja saksaan. Keskiverto suomalainen kuulee ja lukee englantia paljon enemmän kuin ruotsia. Nyt pitäisi vain koulujen ruotsin ja saksan opettajien osata hyödyntää sitä, että oppilaat niitä opiskellessaan osaavat jo englantia.
Kielisukulaisuus toimii molemmin päin - jo opittu kieli helpottaa muiden saman kieliryhmän kielten oppimista riippumatta siitä, mikä niistä on opittu ensin.
Ei pidä paikkaansa. Minä olen aloittanut toisen kotimaisen kielen eli ruotsin opiskelun 60-luvulla. Kyllä sitä silloin kutsuttiin toiseksi kotimaiseksi kieleksi. Minun koulussani kaikki aloittivat ruotsin opiskelun kansakoulun kolmannella luokalla. Ensimmäinen vieras kieli, valinnan mukaan saksa tai englanti, aloitettiin oppikoulussa.
Tuskinpa on Soinikaan saamea toisena kotimaisena opiskellut ;) Saame ei ole koskaan ollut koko Suomen toinen virallinen kieli, eikä ole sitä nykyäänkään. Päinvastoin - aikaisemminhan saamen kieltä ei edes opetettu koulussa, ei edes saamelaisalueella. Osittain siksi saamen asema nykyisin onkin niin heikko, kun saamelaiset eivät ole saaneet opetusta omalla kielellään, eivätkä omasta kielestään. Saamelaisten oli pakko oppia suomi (tai ruotsi tai norja naapurimaissa) ja käydä koulunsa tällä heille vieraalla kielellä.
Ei ehkä liian vanha, mutta järkeä tulee niin paljon vuosien mittaan, ettei ruostin kielikylvylle ole tarvetta.
"Mutta suurin syy tuohon Soinin avuttomaan kielitaitoon on mielestäni se, että hän ei ilmeisesti ole oppinut ruotsia toisen kotimaisena kielenä, vaan se on jäänyt häneltä oppimatta."
Samaa mieltä, että pakkoruotsi syö ne tärkeät koulutunnit, jolloin pitäisi oppia englantia ja esim. saksaa. Ruotsi on erittäin helppo kieli, jonka oppii itsestään kun osaa hyvin englantia ja saksaa - varsinkin, jos joutuu seuraamaan Suomen YLEn ohjelmia.
Oletteko muuten kuulleet kun kansanedustaja Christina Gestrin (rkp) puhuu englantia tai suomea?
Siitä ei saa selvää edes kansanedustaja Christina Gestrin'in äiti, muista puhumattakaan. Kuinka voi olla edes teoriassa mahdollista, että maassa, jossa on kaksi "tasavertaista" kansalliskieltä, ei kansanedustaja pysty ilmaisemaan itseään suomen kielellä? Kuinka tällainen ihminen pystyy ajamaan koko kansan etua edes eduskunnassa?
Luin jostain, että kansanedustaja Christina Gestrin'illä on vaikeuksia hoitaa ihan jokapäiväisiä asioitaan esim. marketissa tai ymmärtää TV:stä tullut suojautumiskehoitus (viime viikolla).
..
Edellisen presidentin, Tarja Halosen, puheestakaan ei moni saanut selvää. Hänellä oli vaikeuksia sekä ärrän että ällän kanssa. R-vikaisia on paljon Suomessa, lespaavia myös. L-kirjain on yllättävän vaikea monelle. Ässävikaa on nykyään vähemmän, mutta Hämeessä d muuntuu ärräksi... Tankeroneglannista puheenollen (Soini) muistuu mieleen Ahti Karjalainen, joka tilasi hotellihuoneeseen teetä (?) sanoilla "Tuu tii tu töötituu". Hän oli kai Hirvensalosta Mikkelin läheltä, jossa kielikylvyistä ei ollut tuolloin tietoakaan.
Juu, ei siellä ole niitä vieläkään, eikä koko kuntaa taida enää olla olemassakaan... tämä on nyt sitä tyypillistä suomalaista järkeistämistä, eli tapa talonpoika päivässä!
Ruotsinkielisten opiskelijoitten puheenjohtaja ei halua, että ruotsinkielisiä oppilaita pidetään koekaniineina jos siirryttäisiin kaksikielisiin kouluihin.
Suomenkielisiä oppilaita sen sijaan voidaan pitää koekaniineina kielikylpyluokissa ja juuri heitä varten kielikylpyjä onkin rustattu Suomessa.
Yleensä jokaisessa sivistysvaltiossa jokainen kielivähemmistö on pakotettu oppimaan maan enemmistön kieltä voidakseen toimia täysipainoisesti maassa. Suomessa tämäkin on käännetty päälaelleen siten, että enemmistökieliset pakotetaan lakiin vedoten opiskelemaan itselleen tarpeetonta vähemmistökieltä voidakseen toimia täysipainoisesti omassa maassaan.
Senkin vielä ymmärtäisi jos tämä vaatimus olisi julkisiin työpaikkoihin tähtäävässä koulutuksessa mutta sama vaatimus koskee kaikkia jotka haluavat opiskella yliopistoissa tai korkeakouluissa ja jopa sellaisiakin jotka eivät opiskele kuin ammattikoulussa.
Kaikkien on siis opiskeltava ruotsia koulupolkunsa aikana ja yksi kieli on AINA pois jonkun törkeämmän kielen paikalta koska ihmisellä varsinkin peruskouluiässä ei tähtäin ole ruotsinkielisen palvelu vaan oma etunsa.
- Jos se pitää paikkansa mitä meidän suomenruotsalaiset väittävät, että ruotsi on helppo kieli oppia niin silloinhan sen opiskelun voisi jättää myöhemmälle eli siihen vaiheeseen kun ja jos tarvetta sen osaamiselle löytyy.
http://www.youtube.com/watch?v=CfLOFTgyPuU
.
Juu, kyllä tuo Gustu oikeassa on!
Kaksikieliset koulut tulee vihdoinkin, kyllä niitä onkin odotettu Tampereella!
Enpä keksi yhtään syytä että ruotsia on pakko opetella. Eikö me kuitenkin viä toistaseks asuta suomessa? Muuttakaa saat.... sinne ruotsiin jos on niin hienoa ja kaunista puhua ruotsia. Kai sitä molotusta siä oppii? Jos mun emäntä kehtais edes ehdottaa mulle että meiän poika 3.5v vietäis ruotsinkieliseen kielikylpyyn niin laittasin ensin akan kylpyyn vaatteet päällä ja sitten veisin sen hesan satamaan ja heittäsin laivaan sanoen heippa po ruotsi.
No syytä itseäsi sitten, kun poikasi joutuu ruotsin kieltä osaamattomana työttömänä siirtolaisena pakkomuuttamaan läntiseen naapurimaahan... moni joutui ja joutuu, ja on katkerasti katunut, ettei kouluruotsi maistunut aikoinaan. Elämänsä voi tehdä tietysti sellaiseksi kuin haluaa...
Suomalaisten koulujen pakkoruotsi on suomenruotsia, jolla ei tee mitään Ruotsissa. Jos nykymaailmassa joutuu muuttamaan maasta töiden perässä, on kyllä mentävä pidemmälle kuin Ruotsiin. Silloin tarvitaan englantia, saksaa, espanjaa tai mitä tahansa muuta kuin ruotsia. Jopa latinakin hyödyllisempää tässä suhteessa, siihen pohjautuu italia, espanja, ranska ja moni muu romaaninen kieli.
No lue sitten latinaa, heh!
Ei taida onnistua juuri minkään kielen opiskelut jos asenne on noin primitiivinen.
Ei pidä sekottaa kahta asiaa: Kielivapautta ja hyötyruotsia.
Ensin mainittu tarkoittaa sitä, että suomalainen voi valita ne kielet, joita haluaa opiskella.
Jälkimmäinen eli hyötyruotsi tarkoittaa sitä, että Suomen ruotsalainen esim. Närpesläinen opiskelee riikinruotsia. Tällöin opiskelusta on se HYÖTY, että Uudenmaankin ruotsinkieliset ymmärtävät, mitä Närpesläinen yrittää sanoa.
Precis! Ensin on opeteltava suomenruotsi. Vasta kun sen hallitsee, voi opetella muita kieliä. Suomenruotsi on portti esimerkiksi kiinan opiskeluun.
Hyötyruotsi on pelastuksemme kun konkurssi uhkaa. Lapset saavat edes Ruotsista töitä, kun Suomessa ei ole enää mitään toivoa.
Älä hyvä ihminen opeta lastasi Rkp:n pakkoruotsihuåraksi!