Netistä löytää kaikenlaisia hyviä sivustoja missä on no.. ehkä ihan hyviäkin vinkkejä kuinka kasvattaa pennusta kiltti ja tottelevainen. Eilen illalla ryhdyin kuitenkin lukemaan ihan omasta koirakirjastani pentujen peruskasvatusta, hämmennyin, sillä siellä puhuttiin, että pentua pitää torua niskasta ravistelemalla, ja netissä lukee että kaikki väkivaltainen kohtelu pentua kohtaan on kokonaan pois suljettua.
Kirjani on siis nimeltään Koko perheen koirakirja valitut palat. Sen on koonnut Rita Pekki, Suomen eläinsuojeluyhdistys Leena Saijonmaa-Koulumies, eläinlääkäri, Suomen Kennelliitto. Kirja on painettu vuonna 1985 ja kyseessä ensimmäinen painos.
Tässä suora lainaus kirjastani, kuinka koiranpentu tulisi kouluttaa:
"Purevaa nuorta koiraa voi läimäyttää taitetulla sanomalehdellä ja torua samanaikaisesti vihaisella äänellä. Pelkkä uhkaaminenkin saattaa joskus riittää. Koiran lyömistä on aina vältettävä. Jos koira puree isäntäänsä, sitä nuhdellaan ja se nujerretaan niskanahasta ravistamalla."
Olen ehkä enemmän tämän kirjani kannalla, sillä emo myös ravistaa pentujaan niskanahasta kun ne ovat tuhmia. Eihän se ole väkivaltaista, eihän?
Mitä mieltä olette, onko kirja jo niin vanhanaikainen, että kaikki tuollainen käytös mitä kirjani sisältää täytyy sulkea pois, ja keskittyä uudempiin painoksiin?
Kaikkialla on niin erilaisia koulutusmenetelmiä, että en enää tiedä mitä uskoa.
Onko tämä nyt taas sellainen asia, että kukin toimii oman kykynsä ja omien päätelmiensä avulla?
Minulla on sekarotuinen koira, jossa on mm. saksanpaimenkoiraa, staffia, amstaffia, irlanninsusikoiraa, collieta ja snautseria, jos käyttää tuota niskanahasta ravistelu-tekniikkaa, niin eikö se lisää aggressiivisuutta? Koirassa on valtaosin staffia ja sakemannia. Staffeillahan on hyvä hermo, mutta kyllähän niistäkin saa varsin aggersiivisia, en missään nimessä halua luoda koirastani hihnan päässä riekkuvaa hirmupetoa!
Millä menetelmällä te olette pentunne kouluttaneet ja mihin tuloksiin olette päässeet?
Pennun koulutus
22
691
Vastaukset
- Puruhirmun mamma
Minulla on 14 viikkoinen itsepäinen ja jääräpää pommipentu joka puree aivan tolkuttoman paljon! Kielto sanalla EI tai sormien napsauttamiseen lopettaa esineiden puremisesen, mutta minua puree ihan kamalasti eikä mikään kielto uppoa silloin kun on kyse minun puremisesta. Olen ihan kylmän viileästi ottanut pentua niskasta kiinni tai tarrannut ylähuuleen, niin että on vähän vinkaissut. Mutta silti täysin tuloksetta!! Minun pureminen vain yltyy kun vähänkin yritän kieltää. Tahtoisin myös tietää onko niskoista ottaminen jo niin vanhanaikaista ja menetelmät muuttuneet. Mielelläni myös vinkit puremisen taltuttamiseksi otetaan vastaan?
- annaaaaa
Itsellä on 10 vko vanha pentu. Hän näykki tullesaaan paljon olen ottanut niska nahasta kiinnu (varovasti tietenkin) tai ottanut kuonon ympäriltä kiinni mutta älä purista ja katso sanoen tiukasti ei. Oleb käyttänyt myös sitä että suljen toiseen huoneeseen ja kun on hiljaa pääsee pois (viimeeksi tunti sitten jäähyllä tuli katuvan näkösenä ulos eikä jatkanut puremista/tuhoamista). Mielestäni koiralle on pakko näyttöö kuka on pomo muuten talo menee koiran mukaan. Niskanahasta ne emotkin ottaa. Satuttaa eikä tietenkään lyödä ei saa
- 27wefsfrdsf
Kirja on 30 vuotta vanha, silloin koulutusmetodit perustuivat (vääräksi todistettuun) väkivallalla hallitsemiseen, rankaisuun ja johtajuuteen.
- maalaisjärkeä peliin
Ihminen nimenomaan on koiralauman johtaja ja koiran täytyy myös tietää se. Ennen on ollut paljon täysipäisempiä koiria kun on käytetty maalaisjärkeä tavoille opettamisessa. Nimenomaan pentua ravistellaan varovasti niskavilloista kuten emokin tekee. Repiminen ja riuhtominen on toinen juttu...ja varmaan jokainen tajuaa sen millälailla se tapahtuu. Kyllä mä olen omaa pentuani ottanut niskavilloista kiini ja samalla sanonut tiukasti "ei". Hyvin menee perille ja pahanteko loppuu siihen paikkaan...samoin pureminen loppui siihen.
Kannattaa kattoo telkkarista Liv kanavalta kun tulee "koirakuiskaaja"...on oikeesti hyvä ohjelma ja paljon oon saanu sieltä hyvää vinkkiä opettamiseen. - älä jauha enää
maalaisjärkeä peliin kirjoitti:
Ihminen nimenomaan on koiralauman johtaja ja koiran täytyy myös tietää se. Ennen on ollut paljon täysipäisempiä koiria kun on käytetty maalaisjärkeä tavoille opettamisessa. Nimenomaan pentua ravistellaan varovasti niskavilloista kuten emokin tekee. Repiminen ja riuhtominen on toinen juttu...ja varmaan jokainen tajuaa sen millälailla se tapahtuu. Kyllä mä olen omaa pentuani ottanut niskavilloista kiini ja samalla sanonut tiukasti "ei". Hyvin menee perille ja pahanteko loppuu siihen paikkaan...samoin pureminen loppui siihen.
Kannattaa kattoo telkkarista Liv kanavalta kun tulee "koirakuiskaaja"...on oikeesti hyvä ohjelma ja paljon oon saanu sieltä hyvää vinkkiä opettamiseen.Kannattaako jauhaa tuota johtaja p*skaa, tutkittu tosiasia on, että villeissä koira-että susilaumoissa on useampia johtajia, on se yksi ns. isopomo joka pysyttelee taka-alalla, kun muut esim. metsästysjohtaja ja muun toiminnanjohtajat tekevät omaa työtään. Eli ei ole olemassa yhtä johtajaa, kannattaa tutustua uusimpaan tietoon. Ei kannata viljellä noita aitauksissa tutkittujen eläinten johtamisteorioita, ei aitauksessa asuvat koirat eikä sudet edes metsästä.
Ikinä ei ole pentua pitänyt vinguttaa eikä niskaan tarttua, oppii tuo muutenkin, pistää kätensä rinnalle ristiin ja kääntää selän, toimii nopeammin ja , tehokkaammmin kuin tuollainen pelleily, jonka ainut tarkoitus on pönkittää koiran omistajan ekoa, kun uskaltaa pieneen käsiksi käydä.
nimim. ylpeä koiran omistaja, koira näet tajuaa puhetta eikä pidä huutaa, koiraan ei pidä käydä käsiksi ja tottelee kuin unelma, lukee jopa ajatuksia tai ainakin siltä tuntuu.
- Ei ole yhtä oikeaa
tapaa opettaa koiralle tapoja. Jokainen koira on yksilö ja jokaiselle toimii joku tapa opettaa. Kokemuksen kautta sen oppii itse tietämään millainen tapa sopii millekin koiralle. Yhdelle saattaa sopia napakka kielto sanomalla ja toiselle niskanahasta kiinni ottaminenkaan ei vaikuta mitään.
- monia tapoja..
Tänä päivänä koulutusmetodit ovat muuttuneet todella paljon ja koirien/susien käyttäytymistä tutkittu huomattavasti enemmän. Olen itsekin joskus ottanut koiraa niskanahasta kiinni, mutta nykyään vältän sitä ja käytän ns. koiralle mukavampia keinoja. Jos pentua tai aikuistakin komennetaan ja retuutetaan koko ajan, koira alkaa olemaan koko ajan stressaantunut ja tästä seuraa taas muita ikäviä tapoja.
Meillä on kotona aina ollut koiria ja kolmanneksi koiraksi minun aikanani tuli sakemanni uros, tämän kouluttamiseen pääsin jo itsekin mukaan. Uros on todella kovapäinen, joten tekniikoita jouduttiin miettimään. Tällöin mekin käytimme niskanahasta kiiinni ottamista jos koira käytti hampaitaan meihin, eipä auttanut, koira innostui lisää. Sittemmin olen muuttanut pois kotoa ja itselläni on nyt kolme koiraa joista yksi vielä pentu. Tämä pentu on sitkein puremaan käsiä ja roikkumaan laihkeissa, mutta nämäkin loppuivat reilu viikossa. kun pentu on purrut käsiä, olen vain laittanut kädet nyrkkiin sivuille ja ollut mahdollisimman passiivinen, pentu kyllästyy nopeasti sitten annan lelun ja leikki jatkuu sillä. Samoin teen lahkeissa roikkumisen yms kanssa. Omista raajoistani en suostu ns. vaihtokauppaa tekemään leluun, mutta kehun ja annan lelun kun pentu lopettaa. Se kannattaa aina muistaa, miten sitten pentua kieltääkin, että kehuu paljon kun tekee oikein, niin meillä on saatu kenkien kanniskelu ja muu ei sallittu loppumaan.
Kaikki löytävät oman tapansa kouluttaa koiransa (toivottavasti ei väkivallalla) ja on hienoa että ihmiset osaavat kysyä neuvoa. Mutta mielestäni tärkein asia koiran kouluttamisessa, sekä pennun että aikuisen, on kehuminen aina kun koira tekee oikein.
Jos kirjoja haluat lukea niin suosittelen Turid Rugaasin kiskomatta paras ja rauhoittavat signaalit. Näissä on jo uudempaa ns. tutkimustietoa ja itse tykkäsin kovasti tämän naisen koulutusmetodeista, kirjoissa myös selitetään asiat kunnolla, ei ole ns. turhaa liirumlaarumia montaa sataa sivua.- tämmöisiä
Ei ole pitänyt koskaan käyttää koiriin väkivaltaa eikä huutaa, kerran olen ärähtänyt kun hampaita vaihtavat jäysti kättäni "hullunkiilto silmissä", lopetti siihen, eikä ole sen jälkeen enää käsiä purrut. Kun oli pienempi sanoin vain ei ja työnsin puruluuta suuhun, oppi olemaan, ilman niskasta pyörittelyä jne. Ulkona saattaa joskus vetää, mutta jään seisomaan paikoilleen, kohta jo katselee että mitäs nyt, ja sanon, että mennään nätisti. Hyvin on siis oppinut ilman huutoa, lehdellä läymättämisiä, remmistä repimisiä, alistamista jne.
Täyspäinen ja kiltti murkku nyt on, ei haasta riitaa ja lähtee toiseen suuntaan jos toiset koirat tappelee. Itse haluaa vain leikkiä toisten kanssa, jos ovat samalla "aaltopituudella". Eilen näin tälläisen raivopään, joka kävi toisen koiran päälle raivon vallassa, ei auttanut omistajan alistaa koiraa, kun siitä pääsi oli toisen koiran kimpussa....Eli parhaimman koiran saa, kun suojelee sitä pienenä, ottaa syliin jos pelottaa, ei huuda eikä käy käsiksi koiraan. - päkäpää
tämmöisiä kirjoitti:
Ei ole pitänyt koskaan käyttää koiriin väkivaltaa eikä huutaa, kerran olen ärähtänyt kun hampaita vaihtavat jäysti kättäni "hullunkiilto silmissä", lopetti siihen, eikä ole sen jälkeen enää käsiä purrut. Kun oli pienempi sanoin vain ei ja työnsin puruluuta suuhun, oppi olemaan, ilman niskasta pyörittelyä jne. Ulkona saattaa joskus vetää, mutta jään seisomaan paikoilleen, kohta jo katselee että mitäs nyt, ja sanon, että mennään nätisti. Hyvin on siis oppinut ilman huutoa, lehdellä läymättämisiä, remmistä repimisiä, alistamista jne.
Täyspäinen ja kiltti murkku nyt on, ei haasta riitaa ja lähtee toiseen suuntaan jos toiset koirat tappelee. Itse haluaa vain leikkiä toisten kanssa, jos ovat samalla "aaltopituudella". Eilen näin tälläisen raivopään, joka kävi toisen koiran päälle raivon vallassa, ei auttanut omistajan alistaa koiraa, kun siitä pääsi oli toisen koiran kimpussa....Eli parhaimman koiran saa, kun suojelee sitä pienenä, ottaa syliin jos pelottaa, ei huuda eikä käy käsiksi koiraan.Suora lainaus tekstistäsi: "Eli parhaimman koiran saa, kun suojelee sitä pienenä, ottaa syliin jos pelottaa, ei huuda eikä käy käsiksi koiraan."
Kun koiraa pelottaa, sitä ei saa missään nimessä ottaa syliin ja lohduttaa, silloin vain vahvistaa koiran pelokkuuden, ja koira oppii että on oikein pelätä kaikkea.
Silloin kun koira pelkää, sen saa antaa mennä omistajan jalkojen taakse turvaan, mutta sitä ei saa ottaa syliin, silitellä eikä lohduttaa. - ...
päkäpää kirjoitti:
Suora lainaus tekstistäsi: "Eli parhaimman koiran saa, kun suojelee sitä pienenä, ottaa syliin jos pelottaa, ei huuda eikä käy käsiksi koiraan."
Kun koiraa pelottaa, sitä ei saa missään nimessä ottaa syliin ja lohduttaa, silloin vain vahvistaa koiran pelokkuuden, ja koira oppii että on oikein pelätä kaikkea.
Silloin kun koira pelkää, sen saa antaa mennä omistajan jalkojen taakse turvaan, mutta sitä ei saa ottaa syliin, silitellä eikä lohduttaa.Hurjaa... Toivottavasti kukaan ei ainakaan uskonut.
Kun koira pelkää sen elimsitön valtaa stressihormonit ja ne aiheuttavat sen, että koira kykenee keskittyä vain yhteen asiaan -hengissä selviämiseen- eikä se kykene oppimaan tilanteesa yhtään mitään. Pelkäävälle koiralle taas suojan ja turvan antaminen, rauhoittava puhe, silittäminen, turvaan nostaminen, positiivinen huomio jne erittävät elimistöön hyvänolon hormoneja, jotka neutroloivat sen elimistön stressi tilaa ja näin pelottavastakin tilanteesta saadaan koiralle oppimiskokemus, jossa se oppii, että omaan omsitajaan voi luottaa aina.
Sääli niitä koiria joille annetaan huomiota vain silloin kun ne pelkää -syy vai seuraus- ja koira oppii pelkäämisestä palkkautumaan, eli omistaja on sille hellä vain silloin kun elimistössä on stressireaktio päällä. - kiltti koira
... kirjoitti:
Hurjaa... Toivottavasti kukaan ei ainakaan uskonut.
Kun koira pelkää sen elimsitön valtaa stressihormonit ja ne aiheuttavat sen, että koira kykenee keskittyä vain yhteen asiaan -hengissä selviämiseen- eikä se kykene oppimaan tilanteesa yhtään mitään. Pelkäävälle koiralle taas suojan ja turvan antaminen, rauhoittava puhe, silittäminen, turvaan nostaminen, positiivinen huomio jne erittävät elimistöön hyvänolon hormoneja, jotka neutroloivat sen elimistön stressi tilaa ja näin pelottavastakin tilanteesta saadaan koiralle oppimiskokemus, jossa se oppii, että omaan omsitajaan voi luottaa aina.
Sääli niitä koiria joille annetaan huomiota vain silloin kun ne pelkää -syy vai seuraus- ja koira oppii pelkäämisestä palkkautumaan, eli omistaja on sille hellä vain silloin kun elimistössä on stressireaktio päällä.Sitä minäkin itse olen aina ottanut syliin, kun pentua pelotti, eipä pelottanut enää, eikä pidä kenellekkään uhitella ulkona, kun oppinut, että minä olen se joka suojelee koiraa, eikä koiran tarvitse suojella.
- ...
kiltti koira kirjoitti:
Sitä minäkin itse olen aina ottanut syliin, kun pentua pelotti, eipä pelottanut enää, eikä pidä kenellekkään uhitella ulkona, kun oppinut, että minä olen se joka suojelee koiraa, eikä koiran tarvitse suojella.
Laumaantumisen, siis laumavietin käyttö koulutuksessa on sitten myöhemminkin mahdollista, jos koiraa ei jätetä selvitymään yksin sille pelottavista tilanteista.
Mutta on tuossa ideaakin, että koiran epävarmuus jätetään huomiotta. Sitä tehdään silloin kun koira on jo laumaantunut, eli vähän vanhemmalle koiralle, tilanteissa joissa koira on vielä epävaama mitä tilanteessa tapahtuu; kannattaako pelätä vai ei. Silloin se omistaja, johon koira siis jo luottaa, on itse tyyni ja selkäsuorana välittämättä, koirakin esimerkistä huomaa, että ei ole mitään pelättävää. Mutta jos koira jo pelkää, eikä enää mieti pitäisikö vai ei, niin silloin on tuon vanhemmankin koiran kanssa suorastaan koiran kiusaamista jättää sen pelko noteeraamatta. - jhu23trewfbg
"Moniatapoja"...mun oli pakko ottaa tää lause sun kirjoituksesta "Jos pentua tai aikuistakin komennetaan ja retuutetaan koko ajan, koira alkaa olemaan koko ajan stressaantunut ja tästä seuraa taas muita ikäviä tapoja". Ei kai kukaan täysjärknen nyt kooajan pentua niskasta retuuta...eikä edes kannata, koska jos sitä pitäisi tehdä kokoajan niin keino ei ilmiselvästi tepsi siihen koiraan, vaan täytyy löytää jokin muu tapa. Mun pentuuni se tehoo tosi hyvin, eikä yhtään ole pentu stressaantunut. Todella harvoin sitä käytän, mutta joskus on pakko, ja ei kyllä samasta asiasta tarvii kahtakertaa ottaa kiinni. Ja todellakin on tärkeetä kehua ja palkita aina kun homma menee oikein.
- Tasapainoinen koira
... kirjoitti:
Hurjaa... Toivottavasti kukaan ei ainakaan uskonut.
Kun koira pelkää sen elimsitön valtaa stressihormonit ja ne aiheuttavat sen, että koira kykenee keskittyä vain yhteen asiaan -hengissä selviämiseen- eikä se kykene oppimaan tilanteesa yhtään mitään. Pelkäävälle koiralle taas suojan ja turvan antaminen, rauhoittava puhe, silittäminen, turvaan nostaminen, positiivinen huomio jne erittävät elimistöön hyvänolon hormoneja, jotka neutroloivat sen elimistön stressi tilaa ja näin pelottavastakin tilanteesta saadaan koiralle oppimiskokemus, jossa se oppii, että omaan omsitajaan voi luottaa aina.
Sääli niitä koiria joille annetaan huomiota vain silloin kun ne pelkää -syy vai seuraus- ja koira oppii pelkäämisestä palkkautumaan, eli omistaja on sille hellä vain silloin kun elimistössä on stressireaktio päällä.Ei helvetti, hyvät ihmiset ÄLKÄÄ KOHDELKO KOIRAA SAMALLA TAPAA KUIN IHMISTÄ! Koira, eläin, laumaeläin, TARVITSEE itselleen johtajan että se pysyy järjissään!! Koirahan suorastaan kärsii jos sitä kohdellaan niin inhimillisesti kuin pientä lasta! Koira on ELÄIN, ei sen koulutuksessa tule toimia niin että "VOI VOI meidän pientä Rekkua kun sitä niin pelottaa tuituituitui tulle mamman sylkkyyn shh, shh ei mitään hätää äidin kultapieni..." EI ! Eikä myöskään niin että "Voi hellanlettas mamman kultarakas etkö sinä rakas söpöli pärjää tuossa itse (jos koiralla on joku ongelma mitä se yrittää ratkaista) anna kun äiti auttaa eihän tuosta tule yhtään mitään oijjoijjoi..." Ei taivas, ei noin kohdeltu koira opi IKINÄ YHTÄÄN MITÄÄN jos kaikki tehdään sen puolesta ! Koiranpennun täytyy oppia kaikki ITSE, ihmisen pienellä avustuksella. Ja mitä käytöksen korjaamiseen tulee, se pitäisi suorittaa niin, niinkuin toinen koira, eläin sen käytöstä korjaisi: pieni, yksinkertainen äänähdys ja kosketus. Ei näin: "EIEIEIEIEIEIEIEIEI FIFI FIFI FIFI EIEIEIEI ÄLÄ PURE ÄIDIN KENKIÄ EIEIEIEIEI..." Herranjumala voin jo mielessäni kuulla miten joku kukkahattutäti kiljuu noin, oikein oikein kimeällä äänellä, ja ihmettelee, miksi koira vain haukkuu hänelle takaisin eikä oppinut, ettei 200€:n kenkiä saa pureskella.
Tuolla aiempana juuri luki se suuri totuus, että entisaikaan, koirat olivat täydellisen tasapainoisia, hyvin käyttäytyviä eläimiä, koska niitä kohdeltiin alkukantaisena eläimenä, koirana, niinkuin kaikkien pitäisi tehdä, rodusta huolimatta. Suurta tiibetinmastiffia ja chihuahuaa kuuluu käsitellä samalla tavalla kumpaakin; KOIRANA JA ELÄIMENÄ, ei niin, että tiibetinmastiffi on paha, suuri, pelottava ihmisiä ja muita koiria päin hyökkäävä peto ja chihuahuaa voi kantaa käsilaukussa koska se on niin pieni, ei se tarvitse rajoja elämäänsä eikä varsinkaan päivittäistä ulkoilua, koska se on niin pieni ja suloinen tuituitui... ARGH ! Suorastaan pakko sanoa että vituttaa, kun ihmiset yleistää sen, millainen koira on ja miten sitä kuuluu kohdella, rodun perusteella.
Koira kuin koira on eläin, rodusta viis. Koiraa kuuluu kohdella, niin kuin toinen koira kohtelisi sitä, koira saa olla ihmisen paras ystävä mutta ihminen ei saa olla koiran paras ystävä, koira tarvitsee johtajan ja elämäänsä rajoja ja säännöllisiä rutiineja ja lauman, jossa se voi elää onnellisesti ja tasapainossa koko elämänsä.
Ps. Koirakuiskaaja kertoo juuri oikean tavan käsitellä ja kouluttaa koirat, suksikoot kaikki muut toisin ajattelijat hevonvittuun ja pysykää siellä inhimillisten, paskojen koulutustapojenne kanssa.
- ...
Nykytiedon mukaan ainut keino tehdä sellainen varma koira -jota me kaikki tavoittelemme- on olla noteeraamatta pentuajan puremisia millään tavoin; kuten esimerkiksi "monia tapoja..." omakohtaisesti kertoi metodistaan.
Jos koira saa puremalla reaktion aikaan ihmisessä, se oppii puremaan. Otetaan esimerkkejä. Koira viedään jäähylle/eristykseen kun se puree, eli se oppii, se tietää jatkossa miten pääsee omaan rauhaan tarvittaessa ja se tarvittava kohta tulee yleensä kun sukulaisten kymmenen mukulaa on kylässä; koira ei halua päälleen enää yhtään mekkoa, vaan haluaa päästä rauhaan ja se tietää miten pääsee omaan rauhaan. Sääli sitä lähintä lasta! Tai koiraa kielletään, annetaan sanallisia pakotteita tai jopa fyysisiä pakotteita (revitään niskasta tms), koira oppii välttämään puremista, koska se aiheuttaa sille epämiellyttävän kokemuksen, mutta joku päivä se on vain niin pirun turhautunut ja tylsistynyt, kun kenelläkään ei ole sille aikaa, että sille kelpaa vaikka negatiivinenekin huomio, kunhan huomiota saa ja se tietää pentuajan kokemuksista mikä on se yksi varma keino saada huomiota ainakin...
Kun pentukoiran pureminen ei aiheuta yhtään mitään, koira huomaa, että tämä vain ei kannata, tällä ei irtoa yhtään mitään, joten se on sitten siinä. Yksi kokeiltu metodi lisää. Koira kokeilee samoin kaikkia muitakin juttuja ja hylkää metodit toimimattomina, sitä tapahtuu koko ajan. Mutta jos se saa jostain kokemuksen, että tällä tapahtui tällaista, niin kyllä se sen muistaa jatkossakin.- Hermiina
Pureminen sinänsä on koiralle mieleistä. Ei se lopeta luunkaan kaluamista siksi että mitään ei tapahdu. Kolmipisteen esimerkit ovat luvalla sanoen aika mielikuvituksellisia. Omien koirieni kanssa olen aina päässyt nopeasti yhteisymmärrykseen, kun kulmia kurtistaen ärähdän, jos pentu puree minua. Sitten vain pyydän luokse hellittäväksi, kun älyää käskystä lopettaa. Mikä siinä pennun kieltämisessä niin pahaa on? Uskallatteko omia lapsianne kieltää, vai saavatko nekin sielullensa vahingon?
- miksi kylvää ei:tä
Hermiina kirjoitti:
Pureminen sinänsä on koiralle mieleistä. Ei se lopeta luunkaan kaluamista siksi että mitään ei tapahdu. Kolmipisteen esimerkit ovat luvalla sanoen aika mielikuvituksellisia. Omien koirieni kanssa olen aina päässyt nopeasti yhteisymmärrykseen, kun kulmia kurtistaen ärähdän, jos pentu puree minua. Sitten vain pyydän luokse hellittäväksi, kun älyää käskystä lopettaa. Mikä siinä pennun kieltämisessä niin pahaa on? Uskallatteko omia lapsianne kieltää, vai saavatko nekin sielullensa vahingon?
Älä vertaa koiraa ja ihmislasta toisiinsa, toinen elää tässä hetkessä. Jos et tajua asiasta, niin kannattaako kommentoida ? Pennun leikkiä on pureminen ja kyllä, koira haluaa tehdä sellaista mistä palkitaan, eli kieltämällä = saa huomiota, kielteinenkin huomio on palkitsevaa, jos sitä ei muulloin saa, ja jatkuvalla kieltämisellä koira ei saakaan muuta huomiota. EI-sanaan kyllästyy sekä koirat että ihmislapset, usein jopa aikuiset ihmiset.
- ...
Hermiina kirjoitti:
Pureminen sinänsä on koiralle mieleistä. Ei se lopeta luunkaan kaluamista siksi että mitään ei tapahdu. Kolmipisteen esimerkit ovat luvalla sanoen aika mielikuvituksellisia. Omien koirieni kanssa olen aina päässyt nopeasti yhteisymmärrykseen, kun kulmia kurtistaen ärähdän, jos pentu puree minua. Sitten vain pyydän luokse hellittäväksi, kun älyää käskystä lopettaa. Mikä siinä pennun kieltämisessä niin pahaa on? Uskallatteko omia lapsianne kieltää, vai saavatko nekin sielullensa vahingon?
Aivan taatusti koria lopettaa luun kaluamisen jos siitä ei mitään tapahdu. Luut ovat huono esimerkki koska niistä tapahtuu koko ajan, mutta esimerkiksi kivien kaluamisen koirat lopettavat sitä muutaman kerran pentuna kokeiltuaan, siitä kun ei oikeasti irtoa niille yhtään mitään.
"Mikä siinä pennun kieltämisessä niin pahaa on?"
Paha ja paha, kyse on koulutusmetodista jonka on valinnut. Positiiviseen tyyliin ei kuulu kieltäminen. Ja kun se tavoite joillakin on se varma, täysin luotettava koira, esimerkiksi siitä syystä, että heillä on lapsia, postiivista tyyliä pidetään ainoana mahdollisena keinona tehdä koirastaan se täysin luotettava. - kuyuykjl
Hermiina kirjoitti:
Pureminen sinänsä on koiralle mieleistä. Ei se lopeta luunkaan kaluamista siksi että mitään ei tapahdu. Kolmipisteen esimerkit ovat luvalla sanoen aika mielikuvituksellisia. Omien koirieni kanssa olen aina päässyt nopeasti yhteisymmärrykseen, kun kulmia kurtistaen ärähdän, jos pentu puree minua. Sitten vain pyydän luokse hellittäväksi, kun älyää käskystä lopettaa. Mikä siinä pennun kieltämisessä niin pahaa on? Uskallatteko omia lapsianne kieltää, vai saavatko nekin sielullensa vahingon?
Hermiina kirjoittaa juuri oikein. Nykyään tuntuu kaikki kasvattaminen ja kieltäminen olevan pannassa...oli sitten kyse ihmislapsesta tai koiranpennusta. Varmaa on että jos koiraa ei kasvata oikein ja jos sitä ei kielletä niin sen kanssa on vaikeuksissa. Ihan niinkuin lastenkin kanssa.
- neljä lasta ja koira
kuyuykjl kirjoitti:
Hermiina kirjoittaa juuri oikein. Nykyään tuntuu kaikki kasvattaminen ja kieltäminen olevan pannassa...oli sitten kyse ihmislapsesta tai koiranpennusta. Varmaa on että jos koiraa ei kasvata oikein ja jos sitä ei kielletä niin sen kanssa on vaikeuksissa. Ihan niinkuin lastenkin kanssa.
Ei ole vaikeuksissa, kun koira oppii mistä saa kehuja, mistä ei. Siinä on iso ero, lapsessa ja koirassa, toisella ei ole mitään tarvetta miellyttää (ihmislapsella) toisella on. Koira saa palkinnon siitä että sitä kehutaan ja noteeraamatta olen ex-remmirähjänkin saanut ohittamaan toiset hiljaa ja nätisti, en siis ole kieltänyt vaan kehunut kun on hiljaa ja nätisti.
- lastenhoidon ammattilain
neljä lasta ja koira kirjoitti:
Ei ole vaikeuksissa, kun koira oppii mistä saa kehuja, mistä ei. Siinä on iso ero, lapsessa ja koirassa, toisella ei ole mitään tarvetta miellyttää (ihmislapsella) toisella on. Koira saa palkinnon siitä että sitä kehutaan ja noteeraamatta olen ex-remmirähjänkin saanut ohittamaan toiset hiljaa ja nätisti, en siis ole kieltänyt vaan kehunut kun on hiljaa ja nätisti.
Kyllä lapsillakin on halu miellyttää!
- daht
miksi kylvää ei:tä kirjoitti:
Älä vertaa koiraa ja ihmislasta toisiinsa, toinen elää tässä hetkessä. Jos et tajua asiasta, niin kannattaako kommentoida ? Pennun leikkiä on pureminen ja kyllä, koira haluaa tehdä sellaista mistä palkitaan, eli kieltämällä = saa huomiota, kielteinenkin huomio on palkitsevaa, jos sitä ei muulloin saa, ja jatkuvalla kieltämisellä koira ei saakaan muuta huomiota. EI-sanaan kyllästyy sekä koirat että ihmislapset, usein jopa aikuiset ihmiset.
Joo meilläkään toi "ei" sana ei tuntunut tepsivän. Etenkin sohvan pureminen oli kauhian kivaa... ostettiin "pet corrector" joka on siis paineilma pullo josta kuuluu kova sihahdus. (sillä ei missään nimessä saa osoittaa koiraan vaan parempi jos koira ei edes huomaa äänen lähdettä). Ei tarvinnu ku kolme kertaa käyttää niin ei ole sen jälkeen sohvaa purrut. toimii myös muihin ei toivottuihin käytöksiin.
nykyään riittää ku päästää sellasen sihahduksen suusta nii se tajuaa tekevänsä jotain mistä seuraa epämiellyttävä ääni.
Huom! Kun pet correctoria käyttää niin ei sais ottaa minkään näköistä kontaktia siihen koiraan ettei se yhdistä sua siihen ääneen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Epäily: Oppilas puukotti kolmea Pirkkalan koululla
Tämänhetkisen tiedon mukaan ainakin kolme oppilasta on loukkaantunut puukotuksessa Pirkkalan Vähäjärven koululla. Myös e2636346Jos yhdistät nimikirjaimet
Jos yhdistät sinun ja kaivattusi ensimmäisten nimien alkukirjaimet mitkä nimikirjaimet tulee? Sinun ensin ja sitten häne562912Jos olisit täällä
Tosin en tiiä miks oisit. (Ja hävettää muutenkin kun ei muka muulla tavoin osaa kertoa tätäkään) Jos jollain pienellä552766- 1562272
Kesän odotuksia hyrynsalmella
Kyllä kesällä hyrynsalmellakin on mahdollisuus osallistua kylän menoon monella tavalla . On kaunislehdon talomuseolla161789Pirkkalan koulussa puukotus, oppilas puukotti kolmea
Ilmeisesti tyttöjä ollut kohteena.1651455- 821444
Voi Rakas siellä
Olet ollut mun ajatuksissa taas koko päivän. Olet ihmeellinen kertakaikkiaan ja arvostan sinua niin paljon❤️Minulla ei o261366Ohhoh! KAJ laukoi suorat sanat somessa - V-sana mainittu!
Ohhoh! Mitäs mieltä olet tästä huumoriryhmä KAJ:sta? Bara bada bastu on kyllä aikamoinen korvamato... Lue lisää: https351311Erika selvisi hienosti ennakkosuosikin paineista
Hienostihan se meni. Erika jätettiin yksin, eikä häntä tuettu, oli euroviisukiusattu, silti suoriutui ensiluokkaisesti.1091027