Professori Jan Sundberg myöntää, että puolustusministeri Stefan Wallin olisi voinut hoitaa Dragsvik-asian paremmin. Kuva Mirva Kakko.
Dragsvikin varuskunnan säilymisestä on tullut koko puolustusvoimauudistuksen puhutuin asia. Miksi oma varuskunta on ruotsinkielisille niin tärkeä, Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin professori Jan Sundberg?
”Lain mukaan Suomessa pitää antaa varusmieskoulutusta myös ruotsiksi, ja omalla varuskunnalla on pitkät perinteet. Dragsvik ei sitä paitsi ole tärkeä vain suomenruotsalaisille. Siellä palvelevista varusmiehistä 15-20 prosenttia on suomenkielisiä, jotka menevät sinne oppiakseen ruotsia. Dragsvikissa on myös paljon ruotsinsuomalaisten maahanmuuttajien lapsia, joiden suomen kielen taito on olematonta.”
Kielilain mukaan ruotsinkielisillä pitää olla oma joukko-osasto, mutta varuskunnasta ei puhuta mitään. Miksi lain on tulkittu tarkoittavan omaa varuskuntaa?
”Tämä on ymmärtääkseni ihan käytännön kysymys. Koulutettavia on ollut niin paljon, että oma varuskunta on ollut järkevä ratkaisu.”
Arvostelijat ovat sanoneet, että puolustusvoimissa ollaan valmiit säästämään kaikesta muusta paitsi ruotsinkielisten eduista.
”Se ei pidä ollenkaan paikkaansa. Monet puolustusvoimien säästöt ovat koskeneet nimenomaan ruotsinkielisiä kuntia Dragsvikin lähiympäristössä. Hangolle oli kova isku, kun sieltä hävisi Russarön rannikkopatteristo, jossa oli noin sata työntekijää. Örön varuskunta Kemiönsaaressa on ollut vuodesta 2006 tyhjillään. Gyltön linnakkeesta lopetettiin varusmieskoulutus, ja Utön koko varuskunta on ajettu alas.”
”Kaikki ratkaisut on viety läpi 2000-luvulla ilman vastaavaa kohua kuin nyt. Pienet rannikko- ja saaristokunnat ovat yrittäneet selvitä näistä suurista takaiskuista ilman ulkoista apua. Dragsvik on viimeinen puolustustaistelu, eikä rintama saa pettää.”
Oliko puolustusministeri Stefan Wallinilla Rkp:n puheenjohtajana muuta mahdollisuutta kuin huolehtia, että Dragsvik säilyy?
”Ei oikeastaan. Tämä on Rkp:lle niin tärkeä asia, että jos oma puolustusministeri ajaisi Dragsvikin alas, moni varmaan kysyisi, mitä sellaisella ministerillä tehdään.”
”Wallin olisi kyllä voinut hoitaa asian paremmin. Hänen olisi pitänyt alun perin kertoa avoimesti, mitä hallitusneuvotteluissa oli sovittu ja miten hän itse oli vaikuttanut Dragsvikia koskeviin päätöksiin. On aika lapsellista valittaa, ettei hallituksessa muka saisi tehdä politiikkaa. Sehän nimenomaan on ministerien tehtävä.”
Miksi Wallin ei voinut heti myöntää, että kielipolitiikka vaikutti Dragsvik-ratkaisuun?
”Kai hän toivoi viimeiseen asti, että sellainen keskustelu olisi voitu välttää. Harva asia on Suomessa nykyisin niin dynamiittia kuin kielipolitiikka.”
Kuinka todennäköisenä pidät, että Dragsvikin asema nousee uudestaan esille, kun varuskuntaverkkoa seuraavan kerran supistetaan?
”Riski on olemassa, että tämä jää muhimaan jollain tavalla. Jos puolustusministeri olisi ollut jostain toisesta puolueesta, lopputulos olisi suurella todennäköisyydellä ollut jo nyt toinen.”
Voiko Rkp olla mukana sellaisessa hallituksessa, joka päättää Dragsvikin lakkauttamisesta?
”Ei. Sitä ei pystyttäisi mitenkään selittämään.”
Mitä Dragsvik-keskustelu kertoo muiden puolueiden suhtautumisesta suomenruotsalaisiin?
”Tässä on tapahtunut iso muutos. Ennen oli tapana, että ruotsinkieliset sopivat keskenään omia instituutioitaan koskevista asioista, eikä suomenkielisellä enemmistöllä ollut juuri tarvetta puuttua näihin ratkaisuihin. Nyt ollaan menossa yhä enemmän siihen, että ensin tehdään päätökset, ja vasta sitten aletaan miettiä ruotsinkielisten näkökulmaa.”
Dragsvikin varuskunnan säilymisestä on tullut koko puolustusvoimauudistuksen puhutuin asia. Miksi oma varuskunta on ruotsinkielisille niin tärkeä, Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin professori Jan Sundberg?
”Lain mukaan Suomessa pitää antaa varusmieskoulutusta myös ruotsiksi, ja omalla varuskunnalla on pitkät perinteet. Dragsvik ei sitä paitsi ole tärkeä vain suomenruotsalaisille. Siellä palvelevista varusmiehistä 15-20 prosenttia on suomenkielisiä, jotka menevät sinne oppiakseen ruotsia. Dragsvikissa on myös paljon ruotsinsuomalaisten maahanmuuttajien lapsia, joiden suomen kielen taito on olematonta.”
Kielilain mukaan ruotsinkielisillä pitää olla oma joukko-osasto, mutta varuskunnasta ei puhuta mitään. Miksi lain on tulkittu tarkoittavan omaa varuskuntaa?
”Tämä on ymmärtääkseni ihan käytännön kysymys. Koulutettavia on ollut niin paljon, että oma varuskunta on ollut järkevä ratkaisu.”
Arvostelijat ovat sanoneet, että puolustusvoimissa ollaan valmiit säästämään kaikesta muusta paitsi ruotsinkielisten eduista.
”Se ei pidä ollenkaan paikkaansa. Monet puolustusvoimien säästöt ovat koskeneet nimenomaan ruotsinkielisiä kuntia Dragsvikin lähiympäristössä. Hangolle oli kova isku, kun sieltä hävisi Russarön rannikkopatteristo, jossa oli noin sata työntekijää. Örön varuskunta Kemiönsaaressa on ollut vuodesta 2006 tyhjillään. Gyltön linnakkeesta lopetettiin varusmieskoulutus, ja Utön koko varuskunta on ajettu alas.”
”Kaikki ratkaisut on viety läpi 2000-luvulla ilman vastaavaa kohua kuin nyt. Pienet rannikko- ja saaristokunnat ovat yrittäneet selvitä näistä suurista takaiskuista ilman ulkoista apua. Dragsvik on viimeinen puolustustaistelu, eikä rintama saa pettää.”
Oliko puolustusministeri Stefan Wallinilla Rkp:n puheenjohtajana muuta mahdollisuutta kuin huolehtia, että Dragsvik säilyy?
”Ei oikeastaan. Tämä on Rkp:lle niin tärkeä asia, että jos oma puolustusministeri ajaisi Dragsvikin alas, moni varmaan kysyisi, mitä sellaisella ministerillä tehdään.”
”Wallin olisi kyllä voinut hoitaa asian paremmin. Hänen olisi pitänyt alun perin kertoa avoimesti, mitä hallitusneuvotteluissa oli sovittu ja miten hän itse oli vaikuttanut Dragsvikia koskeviin päätöksiin. On aika lapsellista valittaa, ettei hallituksessa muka saisi tehdä politiikkaa. Sehän nimenomaan on ministerien tehtävä.”
Miksi Wallin ei voinut heti myöntää, että kielipolitiikka vaikutti Dragsvik-ratkaisuun?
”Kai hän toivoi viimeiseen asti, että sellainen keskustelu olisi voitu välttää. Harva asia on Suomessa nykyisin niin dynamiittia kuin kielipolitiikka.”
Kuinka todennäköisenä pidät, että Dragsvikin asema nousee uudestaan esille, kun varuskuntaverkkoa seuraavan kerran supistetaan?
”Riski on olemassa, että tämä jää muhimaan jollain tavalla. Jos puolustusministeri olisi ollut jostain toisesta puolueesta, lopputulos olisi suurella todennäköisyydellä ollut jo nyt toinen.”
Voiko Rkp olla mukana sellaisessa hallituksessa, joka päättää Dragsvikin lakkauttamisesta?
”Ei. Sitä ei pystyttäisi mitenkään selittämään.”
Mitä Dragsvik-keskustelu kertoo muiden puolueiden suhtautumisesta suomenruotsalaisiin?
”Tässä on tapahtunut iso muutos. Ennen oli tapana, että ruotsinkieliset sopivat keskenään omia instituutioitaan koskevista asioista, eikä suomenkielisellä enemmistöllä ollut juuri tarvetta puuttua näihin ratkaisuihin. Nyt ollaan menossa yhä enemmän siihen, että ensin tehdään päätökset, ja vasta sitten aletaan miettiä ruotsinkielisten näkökulmaa.”
Vastaukset 17
Vanhimmat
Sarasvuo, entinen Möttonen, tiesi mitä kautta kuljetaan.
Eikä varmasti kadu, kun on oppinut ruotsin kielen erittäin hyvin.
Samoin kuin oppinut englannin hyvin vaihtarina.
Jari on päässyt surueliitin reservaattiin Kauniaisiin asumaan, kun rikastui TV:n avulla.
Sitten bisneksen hyytyessä meni RKP:n risteilylle luennoimaan.
Kyllä luopiona on aina kannattanut olla taloudellisesti Suomessa.
Muuten olen sitä mieltä että myös Helsingin yliopisto on svekojen hallussa.
Tuokin paljasti, että suruvaruskunnan päätarkoitus on kielikylvettää suomalaisia nuoria. Se ei näet onnistuisi, jos surujoukko-osasto olisi samassa varuskunnassa suomalaisjoukko-osaton kanssa.
Tuota, ihan yksinkertainen kysymys:
jos joku suomenkielinen haluaa vapaaehtoisesti suorittaa varusmiespalveluksen ruotsiksi ja oppia samalla ruotsia, miksi se pitäisi estää?
Ja toinen yksinkertainen kysymys: miksi se muuttaisi varuskunnan päätarkoituksen?
Missä ovat vapaan kielivalinnan puolustajat? Eikö suomenkielinen saakaan halutessaan vapaasti valita ruotsia?
Kyllä Dragsvikin varuskunnan säilyttämisen päätarkoitus on kielipolitiikka.
Wallin halusi säilyttää mielitiettynsä, Dragsvikin ruotsinkielisellä alueella senkin uhalla, että todellisen sotilaallisen uhan suunnasta Suomen itärajalta lakkautetaan varuskuntia, kuten mm. Kontioranta lakkautetaan.
Eli Wallin halusi sanoa: Welcome to Finland, russians !
Tärkeintä on , että Dragsvik, RKP:läisten pyhä paikka , säilyy !
Siellä RKP:n pojat saavat tanssia suomalaisten haudoilla, onhan Dragsvikin alueelle haudattu yli 3000 suomalaista sisällisodassa tapettua !
Onpahan Koroljoveilla ja Huusiannoilla vähän pidempi matka opastaa rajalla tulijoita, kuten lupasivat tehdä.
Vakavasti ottaen varuskuntia on lakkautettu liian paljon. Siinä olen samaa mieltä. Jos sitä nyt ylipäänsä tarkoitit. Vaikka luulenpa, että sinulle taitaa peruskoulun tuntijako olla tärkeämpi asia.
Vaikka draksviikki lakkautetaan, niin rkp pysyy hallituksessa
Eikö sinua kiinnostaisi puolustaa varuskuntia, niin että uusia lakkautuksia ei enää tulisi?
dragsvik lakkautetaan, siitä pitävät suomalaiset ja perussuomalaiset huolen.
Se päivä on liputuspäivä !
Etpä ole kovin maanpuolustushenkinen hemmo. Ikävää, jos tämä on kovin yleistä perussuomalaisten keskuudessa ...
Se tämä Savobo taitaapi kuulua moppipataljoonaan kirjootuksista piätellen, kertoopi haluavansa vähentöö varuskuntia entisestään.
Käsittääkseni RKP ei edes ole seuraavassa hallituksessa, siis siinä joka aloittaa vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen.
Päästetään ryytynyt ja pitkän "palveluksen" tehnyt puolue vihdoin lepotauolle pohtimaan tekemisiään ja tekemättä jättämisiään. Eli RKP:tä odottaa paikka oppositiossa, sieltä sitä voi rypistellä Suomen kansalle.......
Tasan varmasti RKP on myös seuraavassa hallituksessa.
Ja persut edelleen oppositiossa.
Taas kerran surusvekot ovat valmiina taisteluun. Ei suinkaan rintamalla vaan selustassa omien etuoikeuksiensa puolesta. Tuttua juttua.