palkkaero on keskeisimpiä tasa-arvo-ongelmista nykypäivän suomessa.
palkkaero
manna gryn
42178
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 42
Vanhimmat
Onneksi korjaus asiaan tiedetään jo hyvin: naisten on alettava vain tekemään enemmän töitä.
Myös alan valintoihin on puututtava. Naiset on saatava paremmin palkatuille aloille mm. kaivoksiin.
http://www.studio55.fi/oikeusjakohtuus/artikkeli.shtml/1485787/vapiskaa-naiset-naita-oikeuksia-miehet-vaativat-itselleen
Siinä kuitenkin muutamia muitakin ongelmia.
Pitäisikö sinusta todellakin mäkkärin myyjän saada samaa palkkaa kuin suuren pörriyrityksen johtajan?
ei, miksi pitäisikään?
No jos palkkaero on ongelma.
Vai mitä oikein tarkoitit? Sitäkö, että naiset saavat samasta työstä enemmän rahaa kuin miehet, vai mitä?
palkkaerolla tarkoitetaan naisten ja miesten keskiansioiden erotusta, minkä katsotaan indikoivan epätasa-arvoa.
myös miehet ovat tämän huomanneet :
. http://www.lamk.fi/isanatyoelamassa/Sivut/default.aspx
pörriyrityksen johtaja tekee eri työtä kuin mäkkärin myyjä, ja heidän työtehtäviensä vaativuudessa on eroa, joten yritysjohtajan palkka on huomattavasti suurempi.
> pörriyrityksen johtaja tekee eri työtä kuin mäkkärin myyjä, ja
> heidän työtehtäviensä vaativuudessa on eroa, joten
> yritysjohtajan palkka on huomattavasti suurempi.
Mutta vastaavasta työstä vastaavalla tasolla maksetaan jo nyt naisille samaa palkkaa kuin miehille, joten keskeisintä ongelmaa ei olekaan. Tilanne toki muuttuu, jos tarkastellaan yrityksen työstä saamaa hyöytä, eikä tehtyjä työtunteja.
Tarkoitatko nyt kuitenkin, ettei ole mitään tasa-arvoon liittyviä ongelmia?
En saa kiinni ajatuksenjuoksustasi.
ansiotasoerosta on kyse eli kaikkien palkansaajien ansioita verrattaessa sukupuolten välille muodostuu palkkaero (tai palkkakuilu, ihan miten vain halutaan sitä eroa ) kutsua.
yhteiskunnallisella tasolla tuo 17 prosentin ero on merkittävä ja siksi se on huomioitu tasa-arvo-ohjelmissa.
ansitasoindeksistä saatavaa palkkaeroa ei selitä miesten enemmän tekemät ansiotyötunnit, sillä työnantajasektori- ja toimialakohtaisestikin selittämätöntä 'palkkaeroa jää 5-15 prosenttia.
hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen sekä tasa-arvo-organisaation tavoitteena on supistaa tuo palkkaero 15 prosenttiin laillisia keinoja käyttäen eli pyrkimällä lisäämään isien perhevapaiden käyttöä ja patistamalla työnantajia tasa-arvosuunnitelmien täytäntöönpanemiseen.
Ero kokonaisansioissa on toki tosiasia. Palkassa eroa ei ole, kun samasta työstä maksetaan samaa palkkaa. Tämän sinäkin jo myönsit, kun huomasit, ettei apupojalle pidä maksaa samaa palkka kuin isolle johtajalle.
Kokonaisansioerot selittyvät muutamalla tekijällä:
1) naiset hakeutuvat huonosti palkattuihin hommiin. Tämä on valinta.
2) naiset tekevät vähemmän töitä.
2 a) naiset tekevät enemmän pätkätöitä
2 b) naiset ovat enemmän sairaslomalla (mikä ei yleensä vaikuta palkkaukseen)
2 c) naiset opiskelevat pidempään
2 d) naiset ovat enemmän vanhemmuuten liittyvillä vapailla
3) naiset eivät vaadi palkankorotuksia yhtä paljon kuin miehet.
4) ansioeroja mitataan bruttopalkasta, ei nettopalkasta
Kun tuota listaa katsoo, niin suurin osa erosta selittyy omalla valinnalla. Muitakin tekijöitä on, mutta ne vaikuttavat varsin vähän.
Lisääntymisteknisiä tekijöitä lukuunottamatta miehillä ja naisilla on samat mahdollisuudet tässä yhteiskunnassa. Koulutusjärjestelmä on hieman naispainotteinen, mutta toisaalta tämä tuo miehet keskimäärin aiemmin työelämän piiriin.
Valhe naisten 80 sentin eurosta pitäisi unohtaa.
no niin, nyt tuli analyyttisempaa tekstiä ja varsin selitysvoimaista sellaista.
ammatinvalinta ja työ- ja perhe-elämän yhdistäminen ovat osittain vapaita valintoja.kuitenkin ammattialat jakaantuvat edelleen suuressa määrin traditionaalisesti sukupuolen mukaan.vaikka teknistyneessä maailmassa tälle ei ole välttämättä olemassa mitään syytä,
kaivosmiehetkin poraavat kalliota kauko-ohjauksella, eivätkä niinkään hakuilla lihasvoimaisesti.
palkkaerosta puhuttaessa ei tarkoiteta välitöntä palkkasyrjintää, vaan naisten hakeutumista rakenteellisen ohjauksen seurauksena pienipalkkaisempiin työtehtäviin. tottakai voidaan aina sanoa valinnan olevan kokonaisuudessaan kunkin henkilökohtaisesti tekemän, mutta valinnat tehdään vallitsevan lainsäädännön ja asenteiston sisällä.
samaa yhteiskunnan rakenteellista ohjaamista kohdistuu miehiin - asevelvollisuus on tästä selvin esimerkki, mikä pelkällä olemassaolollaan vahvistaa sukupuolten erilaista arvostusta ja kohtelua.
näkökulmaero lähinnä tuo, pitääkö naisen euroa 82.4 senttinä vai ei, tilastollinen fakta se joka tapauksessa on.
> tottakai voidaan aina sanoa valinnan olevan kokonaisuudessaan
> kunkin henkilökohtaisesti tekemän, mutta valinnat tehdään
> vallitsevan lainsäädännön ja asenteiston sisällä.
Lainsäädäntö ei muutamaa poikkeusta lukuunottamatta säätele valintoja tässä asiassa. Asenteistoa taas ei tule lähteä muuttamaa, jos tarkoitat tällä sitä, että naiset tulisi väkisin pakottaa tykkäämään miesten töistä.
Hyväksytään se, että naiset ja miehet ovat usein erilaisia ja pitävät keskimäärin erilaisista asioista. He myös arvottavat asioita keskimäärin varsin eri tavalla, eikä tässä sinänsä ole mitään pahaa.
http://tilastokeskus.fi/til/tyti/2009/15/tyti_2009_15_2010-06-01_kat_005_fi.html
"Naisten tehty vuosityöaika on ollut noin 200−250 tuntia lyhyempi kuin miesten."
kaksi kolmasosaa osa-aikaista työtä tekevistä on naisia, sama asia siis.
Naisilla on siihen varaa, koska paremmin tienaava puoliso kantaa rahaa kotiin.
palkkaerolla tarkoitetaan naisten ja miesten keskiansioiden erotusta.
jos sellaista oikeasti esiintyisi.
Totuushan on se että palkka on samasta työstä IHAN sama kummallekkin sukupuolelle. (ja myös noiden väliin jääville)
http://henrylaasanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/default/files/imagecache/biggest/domain-1707/kuvat/Feminists.jpg
mitäs laasanen tähän liittyy, hän ei tietääkseni tunne lainkaan näitä tasa-arvoasioita, vaikka kirjoittaakin aihetta sivuavaa mielipideblogia.
Naiset on keskimäärin tyytymättömämpiä ja naisilla on tapana luulotella asioita kuten esim. vertailla täysin erilaisia työtehtäviä keskenään. Entä sitten naisten työpanos. Naiset tekevät vähemmän työtä niin ajallisesti kuin määrällisesti. Tämän puolesta puhuvat tilastot. Työn suorittamiseen perustuvissa palkkioissa naiset jäävät reilusti kakkoseksi.
Olennaista kuitenkin on ainainen marina ja tyytymättömyys työtehtävästä riippumatta. Ikäänkuin naiset eläisivät jossain utopiassa ja sitä tässä ilmeisesti ollaan luomassa ottamalla nämä joutavat marinat tosissaan. Tilanne on saman kaltainen kuin 100 m juoksukisa, jossa vain miehet juoksevat mutta palkinnot jaetaan sattumanvaraisesti valittujen kiintiönaisten kesken. Eikä aikaakaan kun naiset ovat tyytymättömiä palkintojen vaatimattomaan tasoon vertailtuaan niitä f1 kuskien palkkioihin.
Ammattijärjestöissä miesvaltaisilla aloilla, on ammattiosastojen kokoukset miltei tupaten taynnä miehiä,jotka ovat kiinnostuneita omien asioidensa ajamisesta. Naisvaltaisilla aloilla on joskus vaikeuksia saada kokoukset edes päätösvaltaisiksi ja asiat keskittyvät useimmin työviihtyvyyteen,kuin etujen ajamiseen.
Tilastoja vääristävät osaltaan huippujohtajien palkat. Miesjohtajat saavat usein älyttömän suuret palkat,kun osaavat vaatia. Naiset eivät ehkä osaa vaatia,vaan ennemminkin asenne saattaa olla tyytyminen siihen,mitä annetaan. Kieltämättä hyväveli-verkostoihin ei naisilla ole juurikaan asiaa. Suomen menestynein miesaines on sovinistinen.
Naisten kannattaisi perustaa pörssiyhtiöiksi tähtääviä yrityksiä lentoliikenteen,kaivosteollisuuden,metsäteollisuuden ja finanssi/vakuutusalan pariin.
Mitä enemmän tekee töitä sitä enemmän palkkaa. reilua ?
http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/04/07/miehet-painavat-toita-niska-limassa-naiset-eivat/20104864/139
niin, ja miehet kuolevat nuorempana mm. työstressiin ja ylivelkaantumisen aiheuttamaan henkiseen pahoinvointiin.
sitä paitsi miesten työttömyysaste on kohonnut ja samalla ansiotyöaika on vähentymässä. mikä tarkoittaa sitten sitä, että tuloerot miesten ja naisten välillä kaiketi tasaantuvat "luonnollista" tietä.
tulevaisuudessa kannattaa opiskella sote-ammatteihin tai sitten taidekuraattoriksi.
Ei ole.
http://www.tasa-arvo.com/u0-palkkatasa-arvokirja-net.pdf
Tilaston mukaan naisten
kuukausiansiot ovat noin 82 % miesten ansioista.
Tässä kirjassa osoitetaan, että kyseisen tilaston palkka-aineisto on monin osin virheellistä ja puutteellista.
Kun
aineistoa korjataan yleisesti tunnetuilla tilastoilla,
saadaan lopputulokseksi, että Suomessa naisten
keskituntiansio on suurempi kuin miesten, vaikka
miesten vuosiansiot ovatkin suurempia kuin naisten.
Suurin syy miesten suurempiin vuosiansioihin on se,
että miehet tekevät keskimäärin neljänneksen
enemmän työtunteja vuodessa kuin naiset.
http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/04/07/miehet-painavat-toita-niska-limassa-naiset-eivat/20104864/139
Miehet tekevät selvästi enemmän töitä kuin naiset – vuodessa jopa 30 prosenttia naisia enemmän. Tällä raadannallaan miehet pitävät pystyssä hyvinvointiyhteiskunnan, väittää asiantuntija. Hänen mukaansa naisen euro ei olekaan 80 senttiä, vaan euron verran, kun työtuntien määrä otetaan vertailussa huomioon. Lääkkeeksi hän vaatii joko naisten työtuntien lisäämistä tai palkankorotuksia miehille.
tilastokeskus, eduskunnan oikeusasiamies ja tasa-arvoyksikkö ovat todenneet tilastokeskuksen ansiotasoindeksistä saatavan naisten ja miesten välisen ansiotasoeron kuvaavan eu:n suositusten ja ILO:n samapalkkaisuussopimuksen mukaisesti sukupuolten palkkaeroa.
toki voi määrätä naisten työmäärän lisäämistä tasoittamaan palkkaeroa, mitä kylläkin tavoitellaan jo hallituksen samapalkkaisuusohjelmalla. sumanen on siis jälkijunassa, jollei peräti ole jäänyt asemalle.
sitä paitsi tehtyjen työtuntimäärien arviointi ilman dokumentaatiota on arpomista, tilastokeskus on pätevästi erotellut eri sektori- ja toimialakohtaisesti palkkakehityksiä ja tehtyä työaikaa. säännöllistä kokoaikatyötä tekevien naisten ja miesten tehdyn työajan ero on noin 2 tuntia viikossa eli 6 prosenttia. kaikkien palkansaajien työaikaero miesten hyväksi ( 200 tuntia vuodessa enemmän) selittyy osa- ja määräaikaisten työsopimusten pääasiallisella kertymisellä naistyöntyönttekijöille.
Juuri niin. Eli palkka on sama, mutta naiset tekevät vähemmän töitä.
Hyvä, että olemme saaneet sinut tajuamaan tämän.
Nyt seuraava kysymys: miten saadaan naiset töihin? Pakolla? Vai onko tämä edes tarpeen? Riittäisikö, että miehet laiskottelisivat enemmän, jolloin tasa-arvo toteutuisi?
ammattijärjestötasolla suoritettujen tutkimusten mukaan (palkansaajien tutkimuslaitos) työtuntimäärien ero ei selitä alakohtaisia palkkaeroja, jotka yleensä myötäilevät yleistä naisten ja miesten välistä ansiotasonindeksiin sidonnaista palkkaeroa.
työtehtäviin sijoittuminen, yleneminen, työsuhteiden sopimusmuoto (jatkuva/määräaikainen/osa-aikainen) muodostavat selkeitä rajalinjoja miesten eduksi.
keskeisin naisten työuralla etenemistä hidastava ja jopa naisten työsuhteiden solmimista estävä tekijä on naisten raskausriski ja perhevapaiden kustannusten kohdentuminen naisvaltaisten alojen työnantajille.
naiset saadaan töihin, kun miehet jäävät kotiin hoitamaan lapsia. tätä ajatusta tosin kannattavat nykyisin miesjärjestötkin, joten siinä mielessä esimerkiksi miesten tasa-arvo ry on profeministisillä linjoilla, järjestön miespoliittisessa ohjelmassa "naisen euro on 80 senttiä" on tuotu julki selkeästi ja nimenomaan tasa-arvokysymyksenä.
miesten tasa-arvo ry:n poliittisen ohjelman kohta, jossa "naisen euro" on mainittu :
") Tasa-arvopolitiikassa on jatkossa kiinnitettävä yhtä paljon huomiota siihen,
että miehet tekevät liian pitkiä työviikkoja kuin siihen, että naisen euro on 80
senttiä. Lyhentämällä miesten työviikkoja saataisiin naisten euro nousemaan
lähemmäksi sataa senttiä ja samalla miesten työuupumus- ja stressiperäisten
sairauksien määrä vähenisi.""
> työtehtäviin sijoittuminen, yleneminen, työsuhteiden
> sopimusmuoto (jatkuva/määräaikainen/osa-aikainen)
> muodostavat selkeitä rajalinjoja miesten eduksi.
Niin. Toisin sanoen, naisten tulisi hakeutua paremmin palkattuihin tehtäviin, eikä vaatia, että huonommin palkattujen tehtävien palkkausta tulee nostaa, koska naisia on siellä töissä.
Siis: jos haluat hyväpalkkaisen työn, hakeudu sellaiseen.
> keskeisin naisten työuralla etenemistä hidastava ja jopa
> naisten työsuhteiden solmimista estävä tekijä on naisten
> raskausriski ja perhevapaiden kustannusten kohdentuminen
> naisvaltaisten alojen työnantajille.
Tämä onkin todellinen ongelma. Nyt aletaan olla jännän lähteillä. Mitäs tälle voitaisiin tehdä? Työnantajan kannalta tilanne on selkeä. Naisen palkkaus on riski. Yhteiskunnan tulisi siis tukea työnantajaa silloin, jos nainen lisääntyy, tällöin riski pienenisi/poistuisi.
> naiset saadaan töihin, kun miehet jäävät kotiin hoitamaan lapsia
Tämä ei jostain syystä taas sovi feministeille. Ruotsissa miesten oikeutta kotihoitoon parannettiin. Feministit suuttuivat, kun miehet käyttivät tätä oikeutta hyväkseen... Minä kannattaisin miesten oikeuksien laajentamista naisten tasolle tässä kohtaa. Olisin itsekin mieluusti ollut pari vuotta kotona lasten kanssa. Mutta kun jomman kumman oli pakko olla töissä, ja vieläpä niin etteivät tulot laske.
Eli 100% korvaus tuloista tuolta ajalta, niin johan alkaisi se paremmin palkattu, enemmän töitä tekevä osapuolikin viihtymään kotona.
matalapalkka-alojen ostovoimaa kohentavaa palkankorotusta vaativat "naisten" lisäksi alojen ammattiliitot ja lähinnä vasemmistolaiset poliitikot. matalapalkka-alat ovat usein ns. tuottamattomia rutiinitöitä, jotka on nykyaikana vielä kilpailutettu työntekijän kannalta liian vaativiksi. palkan pitäisi säännöllisestä työajasta riittää toimeentuloon.
perheenlisäysten työnantajille koituvan taloudellisen rasitteen jakamisesta yhteisvastuullisesti olemme näköjään samoilla linjoilla. työ- ja perhe-elämän joustavoittaminen ja kustannusten tasaaminen laajemmalle edellyttää radikaalia remonttia perhevapaita koskevaan lainsäädäntöön.
tasapuolisempi laki antaa edellytykset tosiasiallisen tasa-arvoisille valintamahdollisuuksille, lisää miesten hyvinvointia ja parantaa naisten työmarkkina-asemaa.
Matalapalkka-alojen palkankorotukset ovat toki usein varsin perusteltuja. Mutta eivät siksi, että siellä on töissä naisia. Henkilökohtaisesti koen tuollaisen perustelun seksistisenä ja syrjivänä.
Hyvä perustelu on esimerkiksi työn vaativuus tai siitä työntekijälle aiheutuva fyysinen haitta/haitan uhka (esimerkiksi sairaanhoitotyö). Pidän häpeällisenä, että tällaisia yleishyödyllisiä aloja ei arvosteta myös palkan suhteen. Osasyyllisiä tietysti käsittämättömän kädettömät ammattiliitot näillä aloilla, mutta osansa syystä kyllä voi kantaa koko yhteiskunta, joka ei ilmeisesti hahmota kuinka kallista on teettää työtä halvalla. :)
Matalapalkka-alat eivät siis ole tasa-arvo -ongelma. Ne ovat jotain paljon pahempaa.
up.
Valivali... Palkkaero on väsynyt ja kaiken lisäksi virheellinen argumentti.
http://www.youtube.com/watch?v=Cb_6v-JQ13Q
no, ei ole kumpaakaan.
palkkaero on tilastokeskuksen käyttämä termi palkansaajaryhmien ansiotasojen vertailussa, sen lisäksi, että palkkaeroa seurataan miesten ja naisten ansiotasojen kehittymisen suhteen, niin palkkaeroa käytetään yleisenä indeksinä tulonjakoluokkien pitkäaikaisverrannassa.
suomessa joku on yrittänyt "murtaa myyttiä" osoittamalla, että vuoden 1999 ajankäyttötilastoon perustuvasti miehen euro olisi jopa alle 100 senttiä. näistä laskelmista on heti kättelyssä löydettävissä 2 perustavaa laatua olevaa virhettä. ensinnäkin todellisia tehtyjä työaikoja ei voi kuin arvioida ja valistuneiden arvioijien mukaan näkymättömien ylityötuntien osuus ei kaikkien palkansaajaryhmien yhteisessä ansiotasoindeksissä muodosta sukupuolten välille laskennallista vääristymää.
toisekseen näissä netistäkin saatavilla olevissa laskelmissa on sovellettu väärin samapalkkaisuusperiaatetta, työpanoksen arvoa ei voi määrittää kaikille suomen palkansaajille yhtäsuureksi, koska työtehtävät eivät vaativuudeltaan ole samanarvoisia.
naisten ja miesten välinen palkkaero on suomessa nyt noin 17,7 prosenttia.
"ensinnäkin todellisia tehtyjä työaikoja ei voi kuin arvioida j"
Joten yksi täysin keskeinen muuttuja pitäisi sinusta siitä syystä unohtaa? Jos tehtyjä työtunteja ei huomioida mitenkään, on ilman sitä saatu palkkaero täysin sattumanvarainen. Tämähän on päivänselvää. Tuskin kukaan vaatii että 6 tunnin työpäivää ja 10 tunnin työpäivää tekevät kaksi työntekijääkään saisivat samaa palkkaa. Tuntipalkka täytyy toki olla sama mutta ansiot eivät.
"valistuneiden arvioijien mukaan näkymättömien ylityötuntien osuus ei kaikkien palkansaajaryhmien yhteisessä ansiotasoindeksissä muodosta sukupuolten välille laskennallista vääristymää."
Yhtä hyvin voisi valistuneesti arvata toisinkin. Ainakin naiset hyvin usein valittavat miten heidän urakehitystään haittaa se että juuri he yleensä hakevat ne lapset hoidosta viimeistään klo 16 ja että heidän pitää olla laittamassa perheelle ruokaaa ja tekemässä muita kotitöitä. Mutta jotenkin mystisesti tämä ei sitten vaikutakaan heidän mahdollisuuksiinsa tehdä ylitöitä tai pitkää päivää?
säännöllistä kokoaikatyötä tekevien keskuudessa työaikaero miesten ja naisten välillä on se noin 5 prosenttia, silti ansiotasoero säilyy 17 prosentissa.
toimihenkilöillä ja etenkin ylemmillä toimihenkilöillä tehtyjen työtuntien määrä on arvoitus, koska työajanseuranta on puutteellista. asiantuntijat ja työnjohdossa työskentelevät saattavat tehdä 80 tunnin viikkoja kiinteällä' sopimuspohjaisella kuukausipalkalla, mikä on tietenkin työsuojelullinen ongelma ja laitonta muutenkin.
tilastokeskuksen palkkarakennetilastoissa ja ansiotasoindeksissä tehdyt työtunnit on huomioitu työnantajilta saatujen tietojen perusteella, ja suurin osa miehistäkin tekee säännöllistä kokoaikatyötä edelleen. nuo näkymättömiin jäävät palkattomana tehdyt ylityötunnit kasaantuvat pienelle ryhmälle sinne tulonjakokäyrän yläpäähän.
ylitöistä on huomattava sekin, että myös jopa osa-aikatyötä tekeville on tilastoitu korvaamattomia tai palkattomia ylitöitä. näkymättömien ja palkattomien ylitöiden osuus pitäisikin käsitellä palkka- ja ansiotasotilastojen rinnalla omana asianaan.
Nämä mitkään tilastot eivät kuitenkaan kerro lainkaan siitä, kuinka suuri osa palkkaerosta on todellista naisten syrjintää pienemmällä palkalla ja kuinka suuri osa siitä on seurausta naisten erilaisesta sijoittumisesta työelämässä.
Tämähän on se todellinen tasa-arvo-ongelma. Ihmisten sijoittuminen eri aloille on luonteeltaan ihan erilainen kysymys, osoittain rakenteellinen osittain asenteellinen ja osittain taloudellinen. Myöskin erot liike-elämän ja julkisen sektorin välillä ovat oma kysymyksensä.
Enkä silti haluaisi ihan kokonaan lytätä muunlaisiakaan näkemyksiä tehtyjen työtuntien määrästä. Kuten itsekin olet todennut, niiden arvioiminen on monissa tapauksissa vaikeaa. Kuvaa sotkevat myös erilaiset osa-aika- ja pätkätyöt joissa tuntimäärät voivat vaihdella huomattavasti.
Huh huh miten teoreettisella pohjalla tämä keskustelu pyörii. Oma kokemukseni on yliopistomaailmasta ja kansainvälisistä suuryrityksistä noin 30 vuoden ajalta. Tänä aikana en ole kertaakaan törmännyt tapaukseen jossa samasta työstä - minun näkemykseni mukaan tämä tarkoittaa paitsi työn vaativuutta mutta myös saavutettuja tuloksia - olisi naiselle maksettu pienempää palkkaa kuin miehelle. Päin vastoin, yliopistomaailmassa kaikki saivat samaa palkkaa täysin riippumatta tuloksista. Naistutkijat ja -assistentit pääsääntöisesti tekivät työtä 8-16, kun taas miesten puolella työtä tehtiin tarvittaessa 24/7. Julkaisuita tietenkin syntyi tähän verrattavaan tahtiin, mutta palkassa se ei näkynyt. Yritysmaailmassa taas on pakko nykyään pitää tietty määrä naisia johtoryhmässä imagosyistä. Kun ei päteviä ole tarjolla, on otettava mitä saa. Kalliiksi tulee.
Paljonkos niitä naisia on yrittäjissä?
Palkkaero johtuu siitä että naiset haluaa mukavia ja kivoja hommia, miehet rahakkaita, vaikka se tarkoittaisi ikävää riskibisnestä.
Adressit.com / alin maksettava palkka ( ei suora linkki) Käykää allekirjoittamassa !
Kyllä sä "miesaktivisti" jaksat tätä soopaa täällä veivata aina vaan.