Katsoin aiemmista keskusteluista videon jossa Sweden Yacht 45 upposi ARC:ssa peräsinvaurion takia.
Vene Maksaisi varmaan uutena 500t ja valtamerikelpoinen. Onko tosiaan niin että A luokkaan hyväksytty vene uppoaa jos siitä tippuu peräsin, vai repikö peräsinakseli pohjaan reijän?
Omassa veneessäni peräsinakselin ympärille laminoitu lasikuituklöntti joka tulee reippaasti vesilinjan yläpuolelle ja sen edessä vielä laipio joka estää veden tulon.
Vene Maksaisi varmaan uutena 500t ja valtamerikelpoinen. Onko tosiaan niin että A luokkaan hyväksytty vene uppoaa jos siitä tippuu peräsin, vai repikö peräsinakseli pohjaan reijän?
Omassa veneessäni peräsinakselin ympärille laminoitu lasikuituklöntti joka tulee reippaasti vesilinjan yläpuolelle ja sen edessä vielä laipio joka estää veden tulon.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Vedenpitävät laipiot veneen sisällä eivät kuulu CE-luokituksen vaatimuksiin. Valtameriveneessä ne on kuitenkin erittäin hyvät olla sekä keulassa että perässä.
Kyseistä tapausta en tiedä sen tarkemmin, mutta peräsinakseli voi tosiaan repeytyä irti ja rikkoa rungon tai irrota kokonaan. Merellä voi törmätä valaaseen tai konttiin tai vaikka uppotukkiin ja jos sellainen osuu peräsimeen, niin silloin on vakava vaurio lähellä.
ARCissa vuosia sitten katkesi Hunterista lasikuituinen peräsinakseli. Venettä yritettiin miehissä ohjata eri kostein, mutta lopulta vakuutusyhtiö antoi luvan jättää vene ja se taidettiin upottaai Atlantilla.. Kotisivut www.snoopy.fi
Näitä peräsivaurioita näyttää palstan mukaan tapahtuvan jonkin verran. Plokit irtoaa etc.. Millaisia testejä purjeveneille ylipäätään tehdään, ennen kuin niitä saa kuluttajille myydä? Onko ulkopuolisia luokituslaitoksia?
ARC2012:ssa peräsin- ja ohjausvaurioira oli lukuisia, ehkä kymmenkunta. Nykyveneen heikoimpia kohtia ovat peräsin, vaijeriohjaus ja autopilotit. Valaaseen tai konttiin törmääminen on harvoin peräsinvauriossa todellinen syy koska isku osuisi keulaan ja köliin. Tarjosin sähköpostilla s/y Modus Vivendille apua kun peräsimen pudotessa oli syntynyt vuoto. Ilmeisesti peräsinakseli oli katkennut alalaakerin ja kvadrantin välistä. Akselin tynkä sitten ruhjoo vesitiiviin putken tai alalaakerin ympäristön. Saivat itse tukituksi vuodon ja selvisivät.
Uppotukin osumisesta suoraan peräsimeen on dokumentoituja tapauksia. Itse tiedän pari. Molemmat Ovneja, joten vahingot jäivät pieniksi.
Muistan lukeneeni myös jonkun suunnittelijan tai vastaan tekemän analyysin peräsimeen kohdistuvista voimista kun vene surffaa isolla allolla. Siinä tarjottiin vaihtoehtoista selitystä peräsimen katkeamiselle ilman vene törmää mihinkään ja syynä oli nimen omaan surffin aikana peräsimeen kohdistuvat voimat. Yritin etsiä artikkelia tähän viitteeksi, mutta en enää löytänyt sitä.
Uppotukki oli Suomen vesillä aika tavallinen menneinä vuosikymmeninä. Välimerellä ja Atlantilla en ole nähnyt ensimmäistäkään. Se ei tarkoita, etteikä niitä jossain maaailmalla voisi olla mutta eipä näillä vesialueilla näy laivojen lastinakaan tukkeja. Muuta roinaa kelluu kylläkin liian paljon.
Mitenkäs Ovnien alumiiniperäsimien kävi? Kippasivatko vaurioitumatta vai repesikö alumiini?
Myötäaaltoon kovaa ajettaessa peräsimet ja ohjausmekanismit ovat kovilla ja varmasti kovemmilla kuin kryssiessä.Joku eksakti tieto olisi ihan mielenkiintoista lukea jos semmoista löytyy.
Myötätuulibroachissa ratti ei välttämättä käänny tappiin edes isolla haukkarilla. Päinvastoin mentäessä vene broachaa ja voi ohjata sormivoimin.
Heijastelee kuormaa peräsinlavassa aika hyvin - kaikki jaarittaa aina kölistä ja kölipulteista mutta perasinrakenne olisi mielestäni se kohta johon pitäisi kiinnittää huomio.
Noista Ovnien peräsinvaurioista oli täällä maininta vuosi sitten. Yhdeltä vääntyi peräsinakseli, mutta matka jatkui. Toiselle ei käynyt kuinkaan.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10461157#comment-53883961
Samassa keskustelussa on näköjään pari muutaki casea.
Peräsimeen kohdistuvista voimista jouduin googlailemaan harvinaisen pitkään, mutta uskoisin löytäneeni oikean sivun. Tämä ensimmäinen on se mitä hain, mutta teksti oli vähän yleisempää kuin mitä muistelin.
http://www.books-for-sail.com/boat-design-and-theory/18-rudder-failure-why-it-happens.html
Edellistä etsiessäni löysin myös Paul H. Millerin PDF:n aiheesta "Dynamic Lift Coefficients for Spade Rudders on Yachts", jossa tutkitaan samoja voimia.
http://www.dtic.mil/cgi-bin/GetTRDoc?AD=ADA542380
Lapioperäsimessä erityisesti rakenteen on oltava todella järeä. Ylä- ja alalaakerin lisäksi on hyvä olla erillinen tukirakenne, joka ottaa osan kuormasta. Liian yleinen on nykyään pelkkä pohjaan laminoitu putki, jossa laakerit ovat. Jos sellainen repeytyy irti pohjasta, vuoto voi olla suuri ja erittäin hankala tukkia. Olen nähnyt mielenkiintoisen peräsinakselin tuennan lapioperäsimelle mm. eräässä Sirena Pedrick 40:ssä. Siinä akseli oli tuettu paksuun metallikehikkoon upotetulla tukilaakerilla. Itse kehikko oli kiinnitetty pulteilla kahteen poikittaislaipioon. Näytti aika pomminkestävältä.
Vaikka peräsimen alalaakeri ja putki olisivat kuinka hyvin laminoidut pohjaan niin se ei poista repeämisen vaaraa mikäli peräsinakseli katkeaa laakerin yläpuolelta esim. metallin väsymisen vuoksi. Uppoavan veneen jättämisen ymmärtää mutta raporteissa jotkut veneet on hylätty vain peräsimen menettämisen jälkeen. Outoa.
Pedrick taitaa olla enempi pallonkiertoon tehty. Normaalikäytössä tuollainen rakenne on ehkä turhan järeä?
Millä tavalla liian järeä? Tietysti jos kustannuksia syntyy liikaa niin sitten.
Turhan järeällä tarkoitin sitä, että valmistajien ei yleensä kannata rakentaa veneitä tuolla lailla kuin esim. tuo Pedrick. Siinähän myös rungon palkisto, heloitukset ym. ovat aika lailla ylimitoitettua kaliiperia saaristo/rannikkokäyttöön. Valtamerillä tuskin haittaavat, päinvastoin.
Näin on. Kyllä isommassa veneessä aina sen verran rakennustarpeita on, että jonkinlaisen ohjauslavan saa tehtyä, jos peräsin hajoaa. Luulisi, että parin oven tai turkkilevyn tuhoaminen olisi pikkujuttu vneen menettämiseen verrattuna.
Mitäköhän vakuutusyhtiö sanoo veneen hylkäämisestä peräsinvaurion takia, jos uppoamisvaaraa ei ole?