Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä presidentti Tarja Halosen haastattelussa nousevat esiin myös Halosen melipiteen ev.lut. kirkosta. Päälehden uutisetusivulla otsikokkoaiheeksi nostetaan, että Halonen toivoo niiden, jotka tuntevat kirkon omaksi yhteisökseen, pysyvän kirkon jäsenenä.
Lehti kuitenkin sivuuttaa, että Halonen heittäytyy myös ennustajaksi, kas näin:
”Meillä Suomessa on vielä edessä se tilanne, jossa kirkoon kuuluvat vain ne, jotka haluavat kuulua kirkkoon. Moni on siellä yhä vain tavan vuoksi.”
Juuri noin! On ihan ok, joskaan ei välttämätöntä, että jos on ajatuksiltaan kristitty, kuuluu kristilliseen kirkkoon. Jos tai kun tilanne kuitenkin on tutkimusten mukaan se, että vain 27 prosenttia uskoo kritinuskon opettamalla tavalla Jumalaan, kirkon jäsenenä on paljon niitä, jotka kuuluvat siihen vain tavan vuoksi eli oikeastaan siksi, että heidät on lapsena liitetty kirkkoon eivätkä ole tulleet eronneeksi.
Lehti kuitenkin sivuuttaa, että Halonen heittäytyy myös ennustajaksi, kas näin:
”Meillä Suomessa on vielä edessä se tilanne, jossa kirkoon kuuluvat vain ne, jotka haluavat kuulua kirkkoon. Moni on siellä yhä vain tavan vuoksi.”
Juuri noin! On ihan ok, joskaan ei välttämätöntä, että jos on ajatuksiltaan kristitty, kuuluu kristilliseen kirkkoon. Jos tai kun tilanne kuitenkin on tutkimusten mukaan se, että vain 27 prosenttia uskoo kritinuskon opettamalla tavalla Jumalaan, kirkon jäsenenä on paljon niitä, jotka kuuluvat siihen vain tavan vuoksi eli oikeastaan siksi, että heidät on lapsena liitetty kirkkoon eivätkä ole tulleet eronneeksi.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Olen eri mieltä. Hyvissä tavoissa kun ei ole mitään pahaa. Jokainen ymmärtää, että lähimmäisenrakkaus, kunnioitus, yhteisöllisyys, globaali vastuu ja henkisyys ja hengellisyys ovat ihmisyyteen kiinteästi kuuluvia, positiivisia asioita. Kirkko pitää niitä yllä selkeämmin ja laajemmin kuin kukaan muu. Tässäkin mielessä lapsen kastaminen on hyvä asia. Toiseksi se on hyvä siksi, että kaste välittää Jumalan hyvyyden, ilmaiseksi.
Jutusta käy hyvin ilmi, että myös uudistajien ja kriitikoiden on hyvä pysyä kirkossa. Juu näin. Itsekin olen yhdestä ja toisesta asiasta eri mieltä, kuin osa kirkon edustajista. Ei minun silti tarvitse erota kirkosta. Päinvastoin: koska haluan edistää mm. ykislön vapautta ja tasa-arvoa, on se tehokkainta ja mielekkäintä kirkon sisältä päin.
Rinnakkainen tälle jutulle on juttu Anna Kontulasta, feminististä ja kansanedustajasta:
http://www.vantaanlauri.fi/arkisto/2013-02-27/nena-jumalaan-pain
>
Hyvät tavat ei vaan kirkkoa kaipaa.
>
Eiköhän niitä pidä yllä ihan jokainen ihminen omana yksilönään. Ei siihen mitään kirkkoa tarvita.
>
Ei se mitään välitä. Kastettujen ja kastamattomien välillä ei ole havaittu käsittääkseni eroja esim. sairastumisalttiudessa, onnettomuusherkkyydessä tai esim. rikollisen käyttäytymisen yleisyydessä. Mitä se "Jumalan hyvyys" sitten muka olisi, jos sitä ei kerran missään ole ?
Kasteella on ihan yhtä vähän merkitystä tuleviin tapahtumiin kuin rukouksellakin. Rukoilu saa korkeintaan pahaa aikaan.
>
Toinen tapa on sitten erota tuollaisesta järjestöstä, joka diskriminoi. Näin ko. järjestön painoarvo heikkenee. Kritiikin lähde, onko se ulkoa vai sisältä, on aivan sama, jos kritiikki on asiasta. Kukaan ei siis estä kritisoimasta vaikka kirkosta eroaa.